Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ei oikein kirkastu tuota Taulukkoa 5 tuijottamalla muuta kuin että suojelussa kannattaisi panostaa lisää pinta-alaa:
Miten suojellaan vanhojen lehtojen lajeja, jotka pääasiassa ovat pienen populaation lajeja ja niillä vielä suuret kannanvaihtelut. Voivat hävitä vuosikymmeniksi ja kun jostain kumman syystä runsastuvat ja taas sitten jostain löydetään.
Eiköhän tuo Seppo Vuokon käsitys vanhoista metsistä ole jo koko totuus. Samoin se, että Suomen talousmetsien monimuotoisuus on maailman huippua, kun siellä 90% metsälajeista on elinvoimaisia tai silmällä pidettäviä.
Kun pienalaiset (1..2% metsien pinta-alasta) lehdot poistetaan, joissa on lähes puolet metsien uhanalisista lajeista n. 400 ja joita hoidetaan hakkuilla ja estetään vanhoiksi lehdoiksi kasvamasta, niin elinvoimaisten ja silmällä pidettävien lajien osuus kaikista metsälajeista nousee 96%.
Mitään toimia Suomen metsien monimuotoisuuden parantamisesksi ei tarvita tehdä, sillä parasta ei voi enää parantaa.
Eikä kananata hokea metsien luontokadosta mitään.
Sepo Vuokko: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5
Punaisessa kirjassa arvioitujen lajien määrän perusteella ei voi arvioida elinympäristön monimuotoisuutta, koska kyse on uhanalaisten lajien arviosta.
Totta hel….tissä voi arvioida Seppo Vuokon tavoin Taulukon 5 pohjalta, jossa vanhat metsät on arvioitu kaikista metsälajeista ensisijaiseksi elinympäristöksi vain 1163 lajia ja talousmetsät ja puupellot 8336 lajin ensisijaiseksi elinympäristöksi aivan kuten Lajitietokeskuskin, josta ne sinne Taulukkoon 5 on kopsattu. Vain Aki Ikoselle ja Toni Anmellille tämä Taulukon 5 informaatio ei ole kevannut.
En minä väitä että nyt vanhoissa metsissä olisikin 1/3 metsien arvioiduista lajeista, vaan ylioppilaslautakunnat, jotka kysymykset ovat laatineet. Näkyyhän tuon Panu Halmekin hyväksyneen. Valitti aivan muusta.
No tuli tämäkin Seppo Vuokon käsitys vanhoista metsistä todistetuksi.
Valitettavasti mikään Luontopaneelin väitteistä ei ole tutkimuksin oikeaksi osoitettu, ei 30 prosentin suojelutavoite, ei luonnontilaisten tai vanhojen metsien erityisen suuri monimuotoisuusarvo eikä edes luontokato. Keskustelussa sekä vanha metsä että luonnontilainen metsä ovat saaneet arvoaan suuremman myyttisen merkityksen. En tiedä ainuttakaan tutkimusta, jossa vanha metsä olisi koko metsälajistoa koskevin vertailuin osoitettu muita metsiä monipuolisemmaksi. Vanhan metsän arvoja korostavat tutkimukset koskevat suppeita lajiryhmiä kuten kääpiä tai lahopuun hyönteisiä, mutta eivät esimerkiksi koko kasvilajistoa, perhosia, pölyttäjähyönteisiä tai linnustoa.Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. Samalla tavalla tuoreitten kangasmaiden metsissä lajisto on runsaimmillaan nuorissa kehitysvaiheissa ja lahopuulajistoa lukuun ottamatta köyhtyy metsän vanhetessa.
Joko Aki Ikonen on saanut ratkaistua yo-tehtävän?
Taisi olla AJ:llekin joltain asiantuntijalta vastaus, että vanhoissa metsissä on tuhansia lajeja.
Metsissä on ajateltu olevan n. 20 000 lajia, mutta niistä on arvioitu vain n. puolet. Punainen kirja 9499 ja lajitietokeskus jotain 1000 enemmän.
Lajitieteokeskus on arvioinut vanhoihin metsiin 1185 lajia (ensisjainen elinympäristö).
Punainen kirjan 2019 Taulukkoon 5 niistä vanhoihin metsiin sitten on otettu 1163 lajia.
YO-kysymyksestä laskien vanhoissa metsissä (1/3) sitten olisi arvioituja lajeja n. 3000 eli vahat metsät olivat toissijainen elinympäristö n. 2000 lajille.
Jos taas näiden asinantuntijoiden heittoja ”tuhansista lajeita” arvioisi, niin niissä taitaa olla mukana metsien arvioimattomat haamulajitkin n. 10 000 , joita ei ole voitu arvioida puutteellisten tietojen ja harvinaisuuden vuoksi tai onko niistä vain oletus, että esiintyisivät Suomen metsissä.
Suonette anteeksi, että ensimmäinen kysymys on pitkähkö, koska selitin Hyväriselle, miksi kyselen mitä kyselen.
Ole hyvä vaan.
Pakahe se jatkaa taistelua tuulimyllyjä vastaan, vaikka jo jätti jäähyväiset tänne.
Ilmeisesti jo esikoulusta lähtien lapsille kannattasi opettaa, että vanhoissa metsissä on vain 1/3 kaikista kaikista metsien lajeista.
Sillä YO-kirjoitusten biologian kysymyksissä siitä voi olla hyötyä.
Saapa nähdä osaako Pakahe vastata oikein tuohon yo-kysymykseeen. Mistä lie oppinsa saanut?
Kysymys on tämä: Yhdistä kuvan 9.A käyrät 1–4 käsitteisiin A–D. Vastausta ei tarvitse perustella. A: biomassa, B: nettohiilensidonta, C: lajimäärä, D: hajoavan aineksen määrä
Tässä on Punainen kirja 2019, josta on kyse.
Taulukko 5 löytyy sivulta 43. Siinä on esitetty mm. ensisijaiset elinympäristöt kaikille arvioiduille 9499 metsälajeille ja niiden uhanalaisten lajien määrät. Lajimäärät ovat Taulukon oikealla olevassa pystysarakkeessa.
Punaisen kirjan löytää haulla: Suomen punainen kirja 2019.
Suureen monimuotoisuuteen ei siis ehkä tarvita ihmisvaikutusta.
Olisiko luonnontilaisten metsien monimuotoisuus 100% eli lajien elinvoimaisuus parempi kuin nykyisten puupeltojen 90% tai 96% ilman lehtoja, kun niille luontojärjestöt eivät suosittele luonnontilaisuutta, vaan hoitohakkuita, sillä vanhat lehdot olisivat lajimonimuotoisuuseltaan heikkoja.
Suomen puupelloista ei ole hävinnyt yhtään lajia 50 vuoteen. Jos Suomen metsät olisivat luonnontilaisia, niin niistä puuttuisivat kaikki perinneympäritöjen 650 lajia.
Lajin lisämääre v-metsät tarkoittaa Punaisen kirjan 2019 mukaan ” vanhat metsät (myös yksittäiset vanhat puut ja runsaasti lahopuuta sisältävät nuoremmat metsät)
Eli vanhat metsät voi korvata lahopuulla puupelloilla.
Tämän jo Husse tietääkin Punaiset kirjat lukeneena, kun viittaa Taulukkoon 5.
Petri Heinonen on tutustunut Punaiseen kirjaan 2019.
Kun mediassa ja julkisessa keskustelussa puhutaan luontokadosta, pitäisi kertoa, että luontokadon kannalta kriittisimmät alueet ovat maatalouden perinneympäristöissä, tunturipaljakoilla, kalliolla ja kivikoilla sekä rannoilla, eikä metsissä.
Suomen luontokadon suurin uhkatekijä on Suomen luonto. Noin 2300 lajia kaikista Suomen uhanalaista lajeista 2667 on jo Suomen luonnon hellässä huomassa tai uhka on noiden uhanalaisten lajien elinympäristöjen umpeenkasvaminen.
Saapa nähdä milloin huomaa tutustua Taulukkoon 5.
Parhaat paikat lahopuulajeille ovat avohakkuualueet. Tämä on selvinnyt kääpien istutuskokeissa.
Kriittisesti uhanalainen haavan keltakerroskääpä vaikutti nauttivan paahteesta. Istutukset hakkuuaukioilla toivat parhaat tulokset. Avoimilla paikoilla noin 60 prosenttia siirtoistutuksista onnistui.
Ei hätää, me lakkautetaan vuodeosastoja ja yopäivystyksiä ja leikataan taas vähän lisää köyhiltä. Niimpä niin.
Pakkohan se on lakkauttaa, kun Suomi on velkaantunut nyt 17 vuoden aikana perusteettomien julkisen sektorin palkankorotusten vuoksi 190 miljardia, kun talous ei ole kasvanut.
Jairi Palonen : Suomi on joutunut epäterveelliseen tilaan 2007 oli velkaa noin 30 miljardia nyt 2024 noin 224 miljardia Julkisen sektorin palkkainflaatio on lisännyt velkaa noin 190 miljardia.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/jairipalonen/
Siirretään tuo velka, joille se kuuluukin maksaa, julkisen sektorin 800 000 työntekijälle maksettavaksi ja Suomen valtio on käytännössä velaton.
Lisäksi perutaan vasta sovitut vajaa 10% julkisen sektorin 800 000 tyäntekijöiden palkankorotukset, joihin seuraavien 10 vuoden aikana pitäisi ottaa velkaaa 100 miljardia, jos talous ei kasva.
Tämän jälkeen Suomen valtiolla on kyllä varaa tukea Ukrainaa.
Korruptoituneeseen Ukrainaan ja sen loputtomaan sotaan ja tunnin juniin, aseisiin jne syydetään rahaa samalla kun kansalaisten perusturvallisuus romuttuu.
Hyvin on beljakovilaisella ay-liikkeellä edennyt Suomen talouden sabotointi ja rahan kylväminen oikeaan osoitteeseen, josta Putin voi hyvällä syyllä sanoa, ” Kaikki menee suunnitelmien mukaan”
Jairi Palonen: Suomi on joutunut epäterveelliseen tilaan 2007 oli velkaa noin 30 miljardia nyt 2024 noin 224 miljardia Julkisen sektorin palkkainflaatio on lisännyt velkaa noin 190 miljardia. Jäsenjärjestöt ovat asemoineet palkkatason johon pääomat sekä vientiteollisuus sekä yksityinen sektori ei ole pystyneet vastaamaan. Samalla on julkisen sektorin palkansaajat noussut 700 000 tuhanteen talouden nousuvarat ja velka ja verot eivät ole riittäneet vaan ostovoima ei ole noussut 16 vuoteen.
Nuo perusteettomat julkisen sektorin palkankorotukset ovat kasvattaneet Suomen velkaa 190 miljardiin ja on suurempi summa kuin Belgian pankeissa Venäjän talletukset 150 miljardia, jotka pitäisi antaa Ukrainalle, että voisivat valmistaa ja ostaa aseita Venäjän tuhoamiseksi.
