Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Etelä-Suomi kuuluu Keski-Euroopan kanssa laajaan korkeapaineen alueeseen. Sateet menevät Välimeren maihin.
Täällä satoi toissa päivänä 10 mm ja kosteutta piisaa ainakin muutamaksi viikoksi. Tosin ensi viikolle tuo Euroopan sääkartta ennustaa tiistaiksi sadetta vain Pohjois-ja Itä-Suomeen.
Cristine Schneiderilla näkyy olevan eri käsitys siitä, mitä sovittiin.
Ennallistamisasetus näyttäisi kaatuvan, kun parlamentin suurin ryhmä EPP vastustaa sitä.
Siinä sovittiin tavoitteeksi, että 30 prosenttia maailman maa- ja vesialueista suojellaan vähintään osittain.
Paljonko 30%:sta on osittain?
Yksi suurimmista haasteista on erimielisyys siitä, mitä aikaisemmin on sovittu. Vuosi sitten Montrealissa tehdyn sopimuksen mukaan 30 prosenttia vahingoittuneesta ja huonontuneesta maaperästä tulee ennallistaa. Uudessa esityksessä Euroopan alueesta kokonaisuudessaan 30 prosenttia tulee palauttaa tai ennallistaa. Ryhmän mukaan tämä eroaa merkittävästi aiemmin sovitusta.
Aivan kuten Mehtäukko kertoo.
Komissio on ymmärtänyt vähän väärin, mitä sovittiin Montrealissa.
Huonontuneesta maaperästä Suomessa voisi olla ennallistamiseen esimerkki viljelystä pois jääneet pellot, jotka voisi ennallistaa metsiksi takaisin. Niistäkin riitäisi, että 30% ennallistetaan.
Kolmas interglasiaali M11 oli 420 000– 320 000 vuotta sitten. Mantereet lienevät olleet silloin nykyisellään.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/fsc-myrsky-ei-tyynny/#5dfaa1a5
Mitä etsittiin? HCV-metsien tunnusmerkit perustuvat FSC:n mukaiseen riskiarviointiin. Tärkeimpiä kohteita ovat runsaslahopuustoiset kangasmetsät, vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset suot sekä kallioiset metsät.
Kohta ei tarvitse etsiä uhanalaisia lahopuulajeja eikä tarvita HCV-metsiä, kun uhanalaisia lahopuulajeja aletaan istuttamaan kaikenlaisiin metsiin.
Kyllähän ne ovat sotastratekeja nuo ukrainalaiset.
Eipä Taalas sanonut juuri mitään uutta.
Helsingin keskilämpötila kesäkuulta järkyttävät 5,2 astetta keskimääräistä alempi.
https://www.verkkouutiset.fi/a/asiantuntija-ylelle-vanhoja-metsia-on-liian-vahan/#b98ca7b1
Kommentoin tähän ja se tulikin sinne kommenttikenttään näkyviin. Nyt ilmoittaa että kommentointi on päättynyt, mutta kommentteja ei saa näkyviin.
Metsien uhanalaisia lajeja on 833 kpl, joista Punaisen kirjan 2019 (ivut 42 ja 43) mukaan vanhojen metsien lajeja (vanhat lehto- ja kangasmetsät yhdessä) on 285 (34,2 %), joista taas uhanalaisia vanhojen lehtojen lajeja 95, joten vanhojen kangastalousmetsien uhanalaisa lajeja on enää vain 190.
Lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on noin 1% ja ovat jo tarkassa syynissä hakkuista ja suojeltuja. Vanhojen kangastalousmetsien uhanalasia lajit 190 ovat lahopuuriippuvaisia suurimmalata osalta. Näiden lahopuulajien tuottamisen ymppäämällä niitä lahopuupökkelöihin on Luke aloittanut ja jo ensi kesänä aloitetaan pökkelöiden siirtäminen koemielessä metsiin. On helppo ja halpa ratkaisu vanhojen metsien lajien uhanalaisuuden poistamiseksi. Siihen kelpaa kaiken ikäiset metsät.Samoilla sanoilla kommentoin tännekkin, mutta ei julkaistu.
Minea Koskinen sanoo turpeen olevan tuhansia vuosia vanhaa. Eiköhän oikein olisi sanoa, että turve on nollasta tuhansiin vuosiin vanhaa.
Kyllä silloin kun tuulee tuulimyllyillä pitäisi olla mahdollisuus tuottaa sähköä, siksi myllyjen rinnalle tarvittaisiin vetyä tuottava laitos. Kun sähkon hinta painuu 1 c/kwh, niin tuulipuiston kannattasi siirtyä vedyn tuotantoon.