Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Särkikalojen runsaus on seuraus rehevöitymisestä ja pahentavat ilmiötä. Särkikalat ei ole perimmäinen syy rehevöitymiselle.
Yksityisen kalastuksen loppumisesta ei seuraa kalakannan nousu?
Eihän.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d1f8f516-34f2-41b3-a709-fe98d57e6aaf
Kokonaistavoitteena on poistaa noin 225 000 kiloa särkikalaa kolmen vuoden aikana. Viime vuoden aikana Enäjärvestä poistettiin kalaa yli 100 000 kiloa, mikä on koko Euroopankin mittakaavassa valtava määrä. Nuottauksen osuus oli yli 95 000 kiloa.Lokakuun viimeisenä päivänä Enäjärvestä nuotta keräsi 1 600 kiloa särkikaloja. Katso videolta, miltä nuottaus näytti.</p>
Kalastamallahan ne vedet ennen pysyivät kirkkaampina.
Simpeleenjärven valuma-alueella ei ole juurikaan soita ja järvi on suuri. Vanhojen pienten suoalueiden entisöinti on rahan tuhlausta, sillä niiden kuormat, varsinkin värjäävän humuksen, vesiin ovat jopa alemmat luonnontilaisiin soihin nähden kiintoaineet mukaan lukien. Entisöinnin jälkeen metaanipäästöt vesittää ilmastovaikutuksenkin kummeniksi vuosiksi. Tuosta turpeen vellomisesta kosteikoksi tulee kiintoainepäästöjä enemmän kuin, jos olisi jättänyt suon vanhojen ojien kanssa silleen. Ravinteet fosfori ja typpi tulevat laskeumana ilmasta ja maataloudesta ei metsätaloudesta.
Luonnontilaisilta ja metsätalouden valuma-alueilta tulee suurin piirtein saman verran vesiä ruskettavaa humuskuormaa TOC.
Tässä verrattu pelkkiä samoja soita, joissa myös samaa luokkaa humuspäästöt.
Ja lopuksi vielä, että humusväri Simpeleenjärveen tulee yksinomaan metsistä lehtipuiden lehdistä, havupuiden neulasista, metsäpohjan kasvillisuudesta, rantaniityiltä varsinkin lintutornin Siikalahdelta.
Jaa risuparta on taas kuulolla.
Mitä mieltä hän on, kun vanhojen metsien lajimäärä romahtaa 1/3-osaan nuoremmista ikävaiheista?
Yksipuolinen puupelto on lajien määrällä mitaten hyvin hyvin monimuotoisempi verrattuna vanhoihin metsiin.
Pitäisikö ne uudistaa heti laskemasta metsien monimuotoisuutta.
”Metsäekologian tutkija kritisoi …” .
Eipä Halme kritisoi lajimäärän (4) kehitystä. Se suorastaan romahtaa iän myötä.
AJ:n esille tuomalle Kulmalan aerosoliteorialle pilvien muodostajana ja lämpenemisen estäjänä näyttäisi ehkä löytyvän historiallista todistusaineistoa. Aerosolit siis vastaisvat ilman epäpuhtauksia.
Pinestä jääkaudesta palautumisen huippu osuu 1930-luvulle, johon CO2 ei vielä ollut vaikuttamassa ja oli luonnollista lämpenemistä, jos se ylipäätään mitään läpenemistä nyt aiheuttaa. Sitten sodittiin 10 vuotta ja maapallon ilmakehään pääsi valtavasti epäpuhtauksia, joka lisäsi pilvisyyttä. 1950-luvun jälken vuosikymmenten ajan maailman teollisuus kasvoi räjähdymäisesti ja tuprutteli ilmakehään valtavat määrät kaikenlaisia pilviä synnyttäviä hiukkasi kuten rikkiä ja tuota kylmenpää aikaa kesti aina 1990-luvulle asti. Kun sitten päästöjä ilmaan alettiin rajoitaa ja kun ilmakehä puhdistui ja pilvisyys heikkeni, saatoi 1930-luvulla alkanut luonnollinen lämpeneminen jatkua.
Kyllä kantojuurakot pitää painaa maahan.
Kyllä kuusen juurakot ja mäntyjen myös, jos niillä on laaja pintajuuri, joka voi itsekseen kaatua sen jälkeen kun runko on sahattu pois.
Mutta ei tarvitse kuivilla kankailla, missä on vain mäntyä ja männyllä paalujuuri. Ei siellä synny itsestään kaatuvia juurakoita.
Paula-myskyn alueella Koillismaan Kylmäluomassa oli juuri tällaisia kankaita.
Mutta miten se Simpeleenjärvi rehevöityi särkikalojen paratiisiksi?
No eikö tuossa kerrota, miksi rehevöityi.
Särkikalat tonkivat pohjaa ja kun ne kalastettiin pois samalla ravinteitakin kaloissa tuli pois, niin vedet kirkastui?
Ennen särkikalat pyydettiin talojen ruokapöytiin. Nyt niitä pyydetään vain vesien kunnostamiseksi.
Nythän tekstisträ puuttui se kaikkein oleellisin tieto, joka ressun mukaan olisi pitänyt löytyä sieltä, että tietenkin syyllinen rehevöitymiseen on metsätalous ja ojitukset.
Olen viime aikona ajellut metsäpalstalle tien varressa näkyvän viime kesän myrskytuhon ohi. Se korjattiin motolla ja kaatuneet rungot kerättiin ja kaikki kannot ovat edelleen pyllyllään. Mitään pystyyn pompahtamista ei tapahtunut. Maapohja on vettä läpisevää kivennäismaa kangasta ja männyillä onj paalujuuri. Kosteassa paikassa männyllä ei ole paalujuurta, vaan kuusen mukainen laaja pintajuuristo.
