Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Taimet ovat käsitelty tukkimiehentäitä vastaan, mutta suoja kestää vain yhden vuoden. Tässä muutama vuosi sitten täälläpäin oli tukkimiehentäin massaesiintyminen. Minulta syötiin toisen kesän männyntaimia (ei kuusentaimia) vähän joka aukolla ja myös vanhemmilla aukoilla 3–4 vuotisia taimia. Näitä toisen kesän taimia kuoli paljon, mutta vanhempia ei juurikaan.
Sen jälkeen ei ole ollut havaintoja eikä ollut aiemmiltakaan vuosilta sitä ennen.
Tämä joki edelleen on parempi kalapaikka onkijalle kuin mikään Kuusamon joki. Kokeiltu on. Näitä joka joen kaloja riittää onkia, uistella ja verkoilla pyytää ihan kuten ennenkin. Koskaanhan tähän jokeen ei ole lohikala noussut kutemaan, vaikka hyviä kutukoskia olisi, sillä vesi on aina ollut ruskeahkoa suovettä. Pääjokeen ennen voimalaitosten rakentamista kyllä Itämeren lohi on noussut ja nouse nytkin jokisuun kalateitä, joten ihan hyvässä kunnosssä päävesistö ja isommat järvet ovat.
Eipä juuri ojitusvesistä ole ollut valittamista ainakaan täällä, vaikka jokivesistö ottaa valuma-alueltaan kymmenien tuhansien hehtaarien ojitusalueiden vedet. Suurempi ongelma on vesirutto, jota järvien matalat lahdet kasvaa.
Täällä vedenjakajaseudulla lähes kaikkien pikkujärvien ja lampien pintaa laskettiin metsäojituksen kulta-aikaa 50-100cm.
Siis ruopattiin järvien laskuojia tuon verran? Tässä lähijoella veden pintaa laskettiin 1950-luvulla ruoppaamalla alempana olevan kosken niskaa ja samalla se laski kolmen järvenkin pintaa. Ompahan nuo rannat nyt kuivenpia kuin ennen.
Reijän kun poraat, löyhähtää kuin likakaivon kannen avaisit. Tupakkaa sytyttäessä aina arveluttaa syttyykö myös metaanipilvi.
Metaani on hajuton kaasu. Haju on sitten jotain muuta. Olisiko viemäriputken pää yläjuoksulla tai ollut joskus?
Kerttu: ”””Lahopuun määrä kertoo yleensä eniten kokonaistilanteesta.”””
Niihän se kertoo. Luontojäjestöjen tavoiste talousmetsiin on lahopuuta 30m3/ha. Liekö Kertunkin tavoite. Ihmeellinen on tämä tavoite, kun tavoite on jo täynnä, lahokantojakin on jo nyt olemassa sama määrä Suomen metsissä. Tällaisia tuperiä vaatimuksia voidaan pitää yllä vain, kun jätetään hakkuissa tuleva lahopuu jo virallisestikin pois lahopuumääristä. Luke ei laske hakkuutähteita eikä kantoja lahopuuksi. Viimekin vuonna kymmeniä miljoonia kuutioita hakkuukariketta jäi metsiin lahoamaan.
Se on harmi että tätä yksinkertaista asiaa eivät ole ymmärtäneet ns mepit jotka ovat valittu ajamaan suomen asiaa EEUUssa
En ole kyllä ymmärtänyt minäkään.
Mitä on suhteellinen hiilidioksidipäästö ja mikä absoluutinen, kun sellaisia käsitteitä ei löydy virallisista esim. Maankäytösektorin hiilinielulaskelmista?
Hakkuusäästö viime vuodelta 2022 oli 14 milj.m3, jonka hiilinielu on 2,5*14= -35 Mtn. Lisäksi tulee kivennäismaiden karikesytöstä nielua n. -4 Mtn ja pitempiaikaisesta puutavarasta n. -3 mMtn.
Yhteensä siis -42 Mtn/ 2022.
Turvemailta CO2-maapäästöt +25 Mtn jatän pois, kun ilmakehän CO2-varasto ei muutu, sillä turpeen CO2-varasto on otettu ilmasta ja näin sitten palautuu sama määrä CO2 takaisin ilmaan esim.maapäästöinä ja poltossa. Turpeestä ei tule ilmastovaikutusta.
Eli maankäyttösektorin CO2-päästöt jäävät pois, mutta nuo metaani ja typpioksiduuli päästöt +2,5 Mekv-tn jätän.
Lisäksi ojitusalueiden 5 milj.ha metaanipäästöjen lakkaamisen lasken nieluksi 80..100 ekv-kertoimella – 3 ekv-tn/ha/v eli vuodelta 2022 kokonaisnielua tulisi -15 M ekv-.tn
Näin Suomen 2022 kasvihuonekaasu nielu olisi -42 +2,5-15= – 54,5 Mekv.
Suomen energia sektorin päästöt ovat + 47 Mekv-tn/2022.
