Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hakkuusäästö viime vuodelta 2022 oli 14 milj.m3, jonka hiilinielu on 2,5*14= -35 Mtn. Lisäksi tulee kivennäismaiden karikesytöstä nielua n. -4 Mtn ja pitempiaikaisesta puutavarasta n. -3 mMtn.
Yhteensä siis -42 Mtn/ 2022.
Turvemailta CO2-maapäästöt +25 Mtn jatän pois, kun ilmakehän CO2-varasto ei muutu, sillä turpeen CO2-varasto on otettu ilmasta ja näin sitten palautuu sama määrä CO2 takaisin ilmaan esim.maapäästöinä ja poltossa. Turpeestä ei tule ilmastovaikutusta.
Eli maankäyttösektorin CO2-päästöt jäävät pois, mutta nuo metaani ja typpioksiduuli päästöt +2,5 Mekv-tn jätän.
Lisäksi ojitusalueiden 5 milj.ha metaanipäästöjen lakkaamisen lasken nieluksi 80..100 ekv-kertoimella – 3 ekv-tn/ha/v eli vuodelta 2022 kokonaisnielua tulisi -15 M ekv-.tn
Näin Suomen 2022 kasvihuonekaasu nielu olisi -42 +2,5-15= – 54,5 Mekv.
Suomen energia sektorin päästöt ovat + 47 Mekv-tn/2022.
Luke ei laske kantoja lahopuuksi eikä luontojärjestötkään.
Talousmetsissä on lahopuuta kannoissa ja hakkuutähteissä enemmän kuin luonnontilaisssa metsissä.
Eipä ole ihme, että 5000 lahopuuriippuvaiselle lajeille 95%:lle on ollut tähänkin mennessä lahopuuta riittävästi.
Metsien hakkuissa lahopuuta kaikkiaan tulee kymmeniä miljoonia kuutioita oksina ja kantoina Suomen metsiin.
Kiertoajan kuluessa kannoissa on siten vähintään keskimäärin kolmenkymmen kuution lahopuujatkumo.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d8f81075-4a28-4df7-a64a-aec4aa829fe9
Tämän ketjun otsikko päin peetä.
Voisi ehkä olettaa että ne olivat keskimäärin vähemmän metaania päästävä kuivempia puustoisia kohteita eikä puuttomia nevoja tai aapoja joissa metaanin päästö olisi suuri.
Aivan. Se on ollut mielessä ja siksi oletin että 4 milj.ha luonnon soiden metaaanipäästöt vastaisivat 5 milj.ha ojitusalaa.
Kysyin tätä kerran Ojaselta, mutta en saanut vastausta.
Ojanen antaa kaikkien kolmen luonnontilaisen suotyyppin metaanipäästöiksi tässä linkissä (https://docplayer.fi/110805694-Metsankasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupaastot.html) sivulla 7 metsäisiltä suotyypeiltä noin +2 ekv-tn/ha/v ja maksimiksi avosoilta n.+12 ekv-tn/ha/v. Olettaisi, että on ojitettu noita sekalaisiakin ja ehkä keskimääräinen CH4-päästö olisi ainakin + 3ekv-tn/ha/v. Lisäksi tuo ekv=28..34 kerroin on 100 vuodelta, mutta tässä tapauksessa kun päästö on poistunut, niin olisi paikallaan käyttää yhden vuoden päästöä ja silloin olisi ekv = 80…100.
http://suo.fi/pdf/article10588.pdf
Linkin pohjalta tehty yhteenveto ja oletuksella, että ojitetuilta turvemailta 5 milj.ha metaanipäästöjä on vähentynyt noin saman verran kuin luonnnon suot 4 milj.ha päästävät sita n. +10 Mekv-tn/v.
Karujen ojitettujen soiden maaperät eivät päästä hiilidioksidia ilmaan, vaan kerryttävät sitä jonkin verran. Näitä turvepohjia on n. 2,5 milj ha, joita ojitus on lopettanut keskimäärin 3 ekv-tn/ha/v metaanipäästöt yhteensä +7,5 M ekv-tn/v, joka voidaan katsoa tämän alan nieluksi yhdessä puiden kasvun 5 m3/v kanssa, joka vastaa CO2-nielua 1,3* 5*2,5= -16 Mtn/v.
Nämä karut suo-ojitusalueet ovat maapäästöjen osalta metaanipäästöjen lakkaamisen vuoksi ilmaston kannalta parempia kasvupohjia kuin metsää kasvavat kivennäismaat.Rehevät suo-ojitukset 2,5 milj.ha taas päästävät CO2-maapäästöjä keskimäärin +3 tn/ha/v, mutta metaanipäästöjen loppuminen 3 ekv-tn/ha/v tekee maapäästöistä neutraalit eli niillä ei ole lämmittävää vaikutusta ilmastoon nähden. Lisäksi puun kasvu näillä korpimailla luonnostaan voi olla jopa 10 m3/ha/v.
Nämäkin rehevat metsää kasvavat turvemaat ovat maapäästöjen osalta neutraaleja kuten kivennäismaatkin.Turvepeltojen osalta CO2-päästöjen n. +30 tn/ha/v vähentämiseen hyvä ratkaisu matalilla turvekerroksilla on pintaturpeen paikalle piilottaminen kaivurilla pohjaveden alapuolelle.
Lisäksi kannattaa pitää mielessä varsinkin turvepeltojen osalta, että suot kasvaessaan ovat ottaneet hiilidioksidin (CO2) ilmasta viilentämällä ilmastoa ja nyt ojitettuina tai peltoina CO2-maapäästöt palautuvat takaisn ilmaan, joten tällä hiilenkierrolla ilmasta suohon ja takaisin ilmaan ei ole mitään ilmastovaikutusta.
Jos tuiojjotetaan näitä suhteellisia kasvuprosentteja eikä ymärretä näköjään mitä se tarkoitta… Suomessa puuston suurimmat kasvuprosentitkuviokohtaisesti löytyvät alleviiden vuoden, alle vuoden ikäisistä metsistä. en ymmmärrä atuosta muuta
Juuri näin.
Tietämättömyyttä käytetään hyväksi.
Kurjen ”turvevisiolla” on ansionsa, mutta kun ilmastonmuutoksen torjunnalla sanotaan olevan kiire,
Jos katsoo tämän linkin (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhavuoriooulu/ilmastonmuutos-ja-lapin-puuraja-osa-ii/) Norjasta saatua lämpötila graafia, niin näkeekö kukaan siinä mitään CO2-vaikutusta lämpötiloihin viimeiseltä 10 000 vuodelta. Olisiko kiirekkään?
Juuri halpaa tuulivoimasähköä vedyn tuottamiseen tarvitaankin. Vedyn tuottaminen vedesta ei vaadi kallista teknologiaa. Sen tuottaminen vaikka vesilasissa keittiön pöydällä onnistuu.
Ranualle 800 milj. euron ulkomainen investointi hiilivapaan laivapolttoaineen tuotantoon.
