Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/bc7950b1-edbb-46e2-9150-6682bcf2513e
Päästöistä joutuisi maksamaan bioperäisen hiilidioksidin päästäjä eli tässä tapauksessa metsä- ja energiateollisuus. Maksu realisoituisi vasta, kun hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.
Tyhmä 0-tutkimus, kun ajatuksen taakse pitäisi saada muutkin metsätalousmaat.
Metsäteollisuuden vientituotteissahan hiildioksidi menee ulos. Mitenkä sieltä päästäjiltä päästömaksu saadaan perittyä? Ja energia vielä tulee uusiutuvasta puusta ei fossiilisesta.
Metsäteollisuuden tuotteista syntyy yli 16 miljoonan hiilidioksiditonnin globaali ilmastohyöty vuosittain. VTT:n laskema ilmastohyöty syntyy, kun arvioidaan metsäteollisuuden tuotteiden elinkaarenaikaiset päästöt sekä metsäteollisuuden tuotteiden avulla vältetyt päästöt. Vältettyjä päästöjä syntyy, kun puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisista raaka-aineista, kuten muovista, tehtyjä tuotteita.
Tämäkin 16 Mekv-tonnin ilmastohyöty pitäisi laskea Suomen nieluksi.
Lisäksi tuon ulosviennin CO2-määrä -35 Mtn, pitäisi hyvittää Suomelle nieluna kuten Norjalle hyvitetään kaikki fossiilinen vienti.
https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/metsateollisuus-numeroina#ilmastohyoty
Putin teki virheen aloittamalla Euroopan valloitusken väkirikkaasta ja yhtenäisestä Ukrainasta. Ukrainalla riittää motiivia ja miehiä kauemmin kuin Venäjällä nykyisen kaltaiseen sodankäyntiin. Bahmutissa ja Soledarissa Wagner menettää nyt kymmeniä kertoja enemmän miehiä kuin mitä puolustaja. Ei mene kauan kun vankiloista värvätyt ovat ruumiskasoina sotatantereella.
https://yle.fi/aihe/a/20-10002970
Eikö Timo Kujalalla ole kuvaa jk-metsästä?
Linkin metsäkuvat evat tasaikäisestä hakkuukypsästä männiköstä, jonka alle on tullut kuusialiskasvosta.
Miksi ympäristöpainotteisia ekologisia tutkimuksia ei tee metsänhoitajat eikä taida Luke niitä uutisoida jos tekee, en ole törmäänyt. Populaatio ekologia terminä näyttää olevan metsätalouteen kuulumaton.
Mihinkä pienen metsäpalstan omistaja tarvitsee populaatioekologiaa?
Eikö se yhden kuvion palsta kasva puuta tai ole riittävän monimuotoinen vielä?
Linkin kuvista.
Erittain huonokasvuinen paikka. Lenkoja, lyhyt vuosikasvu, hento oksaisia, latvan vaihtoja, paljon hieskoivuja, liekö edes uudisttu eli jättety hakkuun jälkeen silleen. Yksi mahdollisuus olisi, että parhaat ja suurimmat otettu. Mutta se lienee väärä oletus, kun näyttäisi, että olisi sahattu oksia muutamasta männystä ja siten voisivatkin olla kohdan parhaita jättöpuita. Mahdollisesti savikko ja ojittamattona märkä paikka. Kasvaneeko kohtaan koskaan ladukasta tukkipuuta?
Puun korjuun ja kuljetuksen päästöt vie n. 16-17 % puun sitomasta hiilestä . Siitä on olemassa tutkimustietokin.
Sellutehtaat ovat energian suhteen omavaraisia ja sitä riittää myyntinkin. Kaikesta puusta saatavasta energiasta pitäisi laskea myös metsä-nieluja, sillä korvaavat fossiilisia esim. Helen vähentää kivihiilen käyttöä ja lisää hakkeen polttoa.
Lisäksi metsäviennissä menee kymmeniä miljoonia tonneja (joitain 35 Mtn/v) hiilidioksidia ulos, jota Suomi ei käytä, mutta hiili lasketaan kuitenkin Suomen päästöksi. Norja ei voi vähentää fossiilisten päästöjä mistään, kun ne eivät kasva kuten metsät, eikä Norjalle lasketa fossiilisten viennistä päästöjä.
Nostokoukku: on kulunut melkoinen pönttö fossiilisia.
Suomessa käytetyt fossiiliset polttoaineet lasketaan energiasektorille päästöksi, jonka suuruus on ollut viime vuosina noin. + 47 Mekv-tn/v.
Maankäyttösektorilla lasketaan vain metsämaan, viljelysmaan, ruohikkoalueiden, kosteikoiden, rakennetun alueen ja puutuotteiden taseet eli nielut ja päästöt summataan.
Kurki: runkopuu 58 ei 22 prosenttia.
Hiilen määrä kivennäismaan metsämaassa riippuu aika suoraviivaisesti puuston kasvusta. Luultavasti se pysyy pitkällä aikavälillä suht vakiona, koska aina hajoaminen, hakkuut tai metsätuhot poistavat osan aikaansaadusta kasvusta.
Juuri näin.
Kun Suomen maanpäällinen runkopuuvarasto on kasvanut 1500 m3:stä 2500 m3:een, niin maanalainen hiilivarasto on myös kasvanut suhteessa 40/60 ja tätä maaperän hiilivaraston kasvua ei kuitenkaan noteerata laskelmissa. Silloin kerroin olisi 2,5 ei 1,3 (koko elävän puun biomassakerroin) hakkuusäästön CO2-nielua laskettaessa.
Tuo 1,3 odottaa edelleen vastausta Lukesta. Mahdollisesti ensi viikolla pitäisi selvitä.
Eipä taida tarvita odotella. Selviää tästä AJ:n laittamasta LUKEn inkistä sivulta 8. Kerroin on 1,3.
Vuoden 2021 CO2-nielu on laskettu metsien kasvun (1,3*103,2= 134 Mtn) CO2-nielusta vähentämällä poistuman (1,3*92=119,2Mtn) CO2-päästö, joka on -14,8 Mtn.
