Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/64486e0c-5a34-5f49-bf96-2035db306487
Turvetuhkassa forforia on riittävästi ja on myös pitkävaikutteinen.
Kun turvetuhkaa ”terästetään” kaliumilla, puuston kasvunlisäykset ovat samalla tasolla muihin lannoitevaihtoehtoihin verrattuna.Kasvunlisäys oli suurimmillaan 4–6 kuutiota hehtaarilla, mikä vastaa PK-lannoksella tai puuntuhkalla saatavaa kasvunlisäystä.
En löytänyt netistä turvetuhkalle käyttökieltoa lannoitteena.
Otsikko ” Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään” ei pidä missään mielessä paikkaansa.
Suomen luonnon monimuotoisuus-indeksi 96% on maailman toiseksi paras.
Luontojärjestöt paniikkiin. Suomen uhanalaisia lajeja aletaan tuottaa kasvattamoissa ja siirtämään metsiin.
Luke on aloittanut uhanalaisten kääpien siirtoistutukset.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten uhanalaisten kääpälajien siirtoistutukset onnistuvat Suomen ja Ruotsin metsissä. Sitä varten on valittu seitsemän uhanalaista kääpää, joiden kasvatusta tutkitaan laboratoriossa ja metsässä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/74e88102-20fa-41d6-9238-9e6e66ef697f
Suurin tarve typelle olisi kuivilla kangasmailla kasvun parantamisesksi, mutta leppä ei taida kuivalla menestyä. Metsäteiden varsilla sitä näkee, mutta vain kosteissa paikoissa kuten siellä, missä ojarumpu alittaa tien.
Tapion (2020) mukaan: Metsä- ja energiateollisuudessa syntyy vuosittain keskimäärin lähes 600 000 tonnia puu- ja turvetuhkaa.
Vaikka puolella tuosta täydennettynä vielä puuttuvilla ravinteilla, sasi jo lannoitetta ainakin 100 000 metsähehtaarille 40 vuodeksi. Sillä ylläpitäsi 4 milj. suo-hehtaarin lannoituskietoa.
Biodiversiteetti-indeksin linkistä alla:
Sweden
Between 1970 and 2014 the Grasslands and forests (low human use) changes by 22.49% of total area. Between 2015 and 2050 the Grasslands and forests (low human use) under the projected scenario Middle of the road development (SSP2) changes by 0.42% of total area.Finland
Between 1970 and 2014 the Grasslands and forests (low human use) changes by 6.34% of total area. Between 2015 and 2050 the Grasslands and forests (low human use) under the projected scenario Middle of the road development (SSP2) changes by -33.33% of total area.Kuvaavatko graafit niittyjen ja metsien pinta-alaa koko maan pinta-alasta? Suomen n. 80 % voi olla lähellä ja Ruotsinkin nousu 60%:sta 80% :iin vuoteen 2014 mennessä ehkä olisi myös järkeenkäypä?
Jos graafit kuvaisivat suojelua ”low human use”, niin mitä suojelua 80% niitty ja metsäalasta olisi?
Vai tarkoittaako ”low human use” kuitenkin jonkin asteista metsänkäyttöä (hakkuita) ja niiden pinta-alojen muutoksia?
Miten silloin Suomen hakkuualan ”low human use” romahdus 33,33% vuodesta 2030 eteenpäin olisi selitettävissä?Kuvassa oleva männyntaimikko näyttää ihan samalta kuin etelässäkin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/fb45d7bf-3e6b-4178-bdb4-acf1c6ed9d62
Akin Ikonen sai vastata. Kysyisikö joku häneltä, mitä nuo muut tutkimukset sitten ovat, joihin hän viittaa, että Suomen tilanne olisikin paljon pahempi monimuotoisuuden kannalta kuin tämä yksi tutkimus antaa olettaa.
