Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Niin mihin vuoteen maailman rajat sitten pitäisi ennallistaa?
Rukopiikin mukaan ainakin Venäjän rajat takaisin Neuvostoliiton aikaan.
Paremminkin jattelin, että muutkin lukijat tarvitsevat informaatiota metaanista, kun niillä pelotellaan esim Siperian soiden sulaessa, metaanipäästöt siellä alkavat.
Nythän perusteena ennallistamiselle ja ojien tukkimiselle on, että se katsokaan ilmastonmuutoksen kannalta hyvänä ratatkasuksi eli suo alkaa sitoa hiilidioksidia. Sitähän se ei ole metaanipäästöjen vuoksi.
Ei tule mieleen Venäjän rikolliset toimet kielikyvymyksissä. Uralilaiset kielet sorron kohteena.
Suomessa asuva marilainen Valeri Alikov pitää oman kansansa tilannetta myös hankalana. Venäläistämisaalto alkoi jo 2000-luvun alussa, kun Marinmaan johtoon tuli täysin venäläinen Leonid Markelov. Tämä erotti marilaiset virkamiehet ja sanoi, että marilaisten pitäisi asua metsässä.
Tuskin täällä kemistejä on. Tämänhän löytää jo Wikistä, että metaanin CH4 ilmastovaikutus CO2 nähden on 34 kertainen 100 vuoden periodilla ja 72 kertainen lyhyellä periodilla eli silloin kun metaanin päästöt (ennallistaminen) alkavat ja puoliintumisaika on n. 10 vuotta eli katoavat n. 20 vuodessa ja muuttuvat silloin vedeksi ja hiilidioksidiksi.
Kohdasta
Atmospheric methane:
Methane is an important greenhouse gas with a global warming potential of 34 compared to CO2(potential of 1) over a 100-year period, and 72 over a 20-year period.
https://en.wikipedia.org/wiki/Methane
Ojanen linkissä sivulla 7 on luonnon soille ilmoitettu metaanipäästöjä kolmelle eri suotyypille 3..12 ekv-tn/ha/v. Avosuot ovat tuo 12 ekv-tn.Tuo ekv takoittaa sitä pitemmän ajan 100 vuoden kertoimen ekv=34 ilmastovaikutusta hiilidioksidiin nähden. Lyhyemmän ajan 20 vuoden ekv on sitten 2-kertainen.
https://docplayer.fi/110805694-Metsankasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupaastot.html
”Oikeaoppiset” laikkumättäät tehdään n. 10 cm korkeiksi eikä tietenkään istutusta tehdä monttuihin. Taimet saa kasvuedun paremman mikroilmaston takia ja heinittymistä vastaan nopeamman kasvuun lähdön mättäällä eikä taimi kuivu, kun potin juuret yltää ohuen mättään läpi perusmaahan.
Juuri näin. Oikeastaan vain kunttamatto vetämällä käännetään ylösalaisin, niin että 2 kunttapintaa sitten tulee vastakkain ja kivennäismaata jonkin verran kasan pintaan. Tällöin kuntan lahomainen antaa taimelle lannoituspotkun, kun taimenen potti tulee kunttakerrosten rajapintaan. Samoin turvemailla oja pitää kaivaa niin, että ojamaat levitetään molemmin puolin tasaisesti kuntan päälle, että se alkaa lahota ja sekin antaa taimille samanlaisen potkun, mutta paljon laajemman ja pitemmäksi puun kasvun ajaksi.
Kuinkahan paljon on aiheutettu turvemaiden ojituksilla tällaista vajaatuottoisutta, joita nyt ennallistetaan, kaivamalla ojamaat suurella kauhalla vain ojan sivuille palloina hapettumaan ja päästämään CO2 ilmaan. Tämä tietenkin vaatii kapeamman ojavälin 12..15m.
kun tarvittaisiin yhteinen näkemys ja rintama EU:n vaateita vastaan.
Me tarvitaan yhteinen näkemys vain Suomen vihervasemmistoa vastaan, joka on paljon pahempi kuin EU.
Ei meidän EUn määräyksiä tarvitse pelätä tai noudattaa näissä metsäasioissa. MTKn puheenjohtaja Marttila sanoo, että vaikka lasku tulisi maankäyttösektorin päästöjen vuoksi, sitä ei maksettasi. Itävallassa sanotaan näistä komission vaatimuksista että absurdia.
Puolassa ei ole minkäänlaista vastarintaa, vaikka siellä ei ole yhtään hehtaaria tiukasti suojeltua metsää ja suojeltu metsä siellä tarkoittaa suomalaista talousmetsää.
Tämän metsätyyppien suojelun tyrmääminen metsälaista oli juuri sellainen konkreettinen uhka Suomen metsille, johon EU ei pysty. Onneksi kepu sen torppasi.
Metsien pahin vihollinen elää Suomessa.
Lapissa mänty 40 vuodessa on kuivilla kankailla vasta kasvunsa puolivälissä jos sitäkään. Auttaisiko maanmuokkaus auraus (siirtää kasvuolosuhteita satoja kilometrejä etelämmäksi) siihen, että parempi kasvu jatkuisi pitempään kuin 40 ikävuoteen. Veli-Jussi Jalkanen kehui tuolla HS-sivuilla aurauksilla kasvavan Lapin parhaat metsät.
AJ: Lisäselitystä antaa kuivuus koska kasvu oli alentunut erityisesti läpäisevillä mailla eli nimenomaan männyn eikä kuusen kasvupaikoilla. Lisäksi männyllä oli hyviä käpyvuosia.
Taimikko indeksi kyllä tukee kasvun heikkenemistä pohjoisessa juuri oikeaan aikaan, mutta syistä se ei kerro kovin paljon.
– Kesä 2018 hyvin lämmin ja kuiva ja männyntaimikoissa tavanomainen kasvu 40..55 cm
– kesä 2019 männyn taimikoiden pituuskasvu ennätysmäinen jopa 75 cm (yksittäinen taimi n. 4..5 m)
– kesä 2020 männyntaimikoiden pituuskasvussa romahdus, jopa puoleen kesästä 2019, tuo alle puoleen yhdellä kuivalla kankaalla tien varressa, jota ihmettelin ja jonka ohi ajan lähes päivittäin, tiheän siemenlähtöisen taimikon pituus noin 1,5 m eikä kovin hyvin pituutta kasvava muutenkaan, ei muualla näin rajua pudotusta
– kesä 2021 männyntaimikoissa parempi pituuskasvu edelliseen kesään nähden
– kesä 2022 männyntaimikoissa ennätysmainen pituuskasvu jopa 85 cm (yksittäinen taimi n. 4..5 m)
