Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurki, kuten aiemmmin keskusteltiin, Khk-inventaario ainakin käyttää kasvussa ja poistumassa kokonaisbiomassoja.
Voi käyttää tai voi olla käyttämättä aina saadaan sama tulos eli ilmoitetaan hakkuusäästö runkopuuna ei koko biomassana. Runkopuun hakkusäästö 12 milj.m3 ei sisällä oksia, kantoja, jne.
Voidaanhan hakkuusäästön CO2-nielu laskea myös vain runkopuulle, jos laskentasäännöt sitä edellyttävät.
Jos näkee puissa rungon lisäksi myös oksat, neulaset, lehdet ja juuret, vastaus voi olla toinen. Kun mitataan laajemmin puiden biomassan kasvua, hakkuiden vaikutus hiilinielun kutistumiseen voikin olla suurempi kuin hidastunut kasvu, arvioi toinen selvityksen tekijöistä, erikoistutkija Tarja Tuomainen Lukesta.
Miten AJ tulkitsee tämän?
Onko koko biomassa mukana?
Minä tulkitsen sitä niin että, jos koko biomassalle lasketaan CO2-nielu, hakkuiden vaikutus olisi pienempi.
Sekin kannattaa pitää mielessä ,että hyvin valmistellulla kohteella onnistuu vähemmän kokemusta omaava kuskikin. Huonoissa olosuhteissa kokenutkaan ei aina onnistu.
Jos metsänomistaja haluaa varmistaa enskan hyvän lopputuloksen, niin kannattaa leimata itse jätettävät puut 900 kpl/ha. Silloin ei opetteleva hakkaajakaan pysty pilaamaan lopputulosta. Viimeksi leimasin vain parhaat jätettävät 400..500 puuta ensiharvennuksella ja sanoin, että katso leimausten lisäksi muut jätettävät, että jää 800..900 puuta hentaarille. Puiden väli 3..4 m.
Toisessa harvennuksessa sitten n. puolet pois.
Noihin laskelmiin en pysty ottamaan kantaa, mutta etelässä kasvu ei ole taantunut ja siellä on hakattu jo pitempään lähes kasvun verran ja uudistettu parempaan puun kasvuun aukoilla, jonka pitäisi antaa kasvun lisäystä pian edellyttäen, että metsät hoidettu myös. Mikäli etelän kasvu ei ole jo saavuttanut huippuaan ja pysyttelisi sitten vain ennallaan. Nuo etelän kasvuluvut 6….8 alkavat olla aika korkeita.
Ongelma on, että hakkuusäästö ilmoitetaan runkopuuna, mutta puiden koko biomassaan runkopuun lisäksi kuuluu myös oksat, kannot, juuret, neutaset ja lehdet.
Tuossa vihjataan, että hakkusäästön CO2-nielun laskentaan olisi otettu vain runkopuun sitoma CO2.
Pelkälle runkopuulle muuntokerroin on 0,734 ja koko biomassalle 1,27.
Onhan siinä huomattava ero.
Sivulla 450 kommentoin Risto Isomäen kolumnia.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d50a423c-6309-456e-8ffa-ba7718e3f505
Mitä ihmettä?
”Alan tutkija” kysyy tällaista.
Runkopuu muodostaa vain 60 prosenttia puiden massasta. Kantojen, juurien, neulasten ja oksien osuus on noin 40 prosenttia. Eikö myös tämä pitäisi ottaa huomioon osana metsien kasvaessaan muodostamaa hiilinielua?
Onko Isomäki sittenkin oikeassa?
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009276820.html
Lainaus linkistä: Mutta mistä tämä johtuu? Kumpi on ilmiönä vahvempi: metsien kasvun hiipuminen vai hakkuiden kiihtyminen?
Vastaus riippuu siitä, millä kasvua mittaa. Jos näkee metsän runkoina, kasvun hiipumien on voimakkaampi ilmiö kuin hakkuiden kasvaminen, arvioi yksi selvityksen tekijöistä, tutkimuspäällikkö Kari Korhonen Lukesta.
Jos näkee puissa rungon lisäksi myös oksat, neulaset, lehdet ja juuret, vastaus voi olla toinen. Kun mitataan laajemmin puiden biomassan kasvua, hakkuiden vaikutus hiilinielun kutistumiseen voikin olla suurempi kuin hidastunut kasvu, arvioi toinen selvityksen tekijöistä, erikoistutkija Tarja Tuomainen Lukesta. Näihin laskelmiin kuitenkin liittyy epävarmuuttaSiinä sitä Lukesta vastataan arvoituksilla.
Joutuu kysymään, että eikö puiden koko biomassa (siis puuttuu oksat, neulaset. lehdet, kannot, juuret) olekaan mukana hiilinielulaskelmassa? Ainoastaan vain runkopuu? Siis kertoimella 0,734 olisi muunnettu vain runkopuukuutiot tonneiksi hiilioksidia ei puun koko biossakertoimella 1,27, jonka ole Lukelta saanut.Minä olen tätä kysynyt Lukesta lukemattomia kertoja, enkä vieläkään tiedä varmasti, miten se on ja tässä sitten ikäänkuin vihjataan, että eivät ole mukana.
Onko Luken kädet sidottu niin, etteivät he voi antaa tällaista tietoa julkisuuteen.
Suomen metsien elämänkirjoa ei voi enää tuostaan parantaa mitenkää.
Olen tämän jo sanonut täällä niin monet kerrat.
Missä linkki?
Metsäukolta lainaus linkistä:
MT Metsäliitteessä 4 on MT brysselin kirjeenvaihtajan mh Maria Pohjalan pakina. Siinä hän mainitsee, kuinka vasuri Silvia Modigin möläyksellä metsät Suomessa ovat monim.kannalta lähes Euroopan huonoimmat. Eu-parlamentissa moinen aiheutti kommentteja ja kummastelua.
Nyt ei näytä hyvältä Modigin kannalta.
Linkki. https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/eun-metsapolitiikkaa/
Lukesta tarkentuvaa tietoa suojelualueiden määristä.
En oikein luota tuohon 2,9 milj,ha suojelualaan. Tekstissä sitten siihen lisätäan vielä
Asia ei kuitenkaan mittasuhteidensa puolesta kyseenalaista tilastotiedon luotettavuutta. Kaikkiaan rantojensuojeluohjelman kohteet ovat kokonaispinta-alaltaan alle 0,5 prosenttia suojellusta metsäalasta eli noin kolmesta miljoonasta hehtaarista.
ja suojeluala onkin 3,0 milj.ha.
Ilkka Hämälän mukaan metsien suojeluala on 20% eli 20,5 milj. metsähehtaarista laskettuna 4,1 milj ha. En oikein jaksa uskoa, että Hämälä tällä väitteellään olisi lähtenyt vaarantamaan omaa uskottavuuttaan.
Puuki: Metsäniityt ja rantaluhdathan ne eniten suojelua tarvitsisi. Ne kasvaa tai ovat jo kasvaneet umpeen. Yleinen vanhojen metsien suojelun lisääminen ei niiden uhanalisia lajeja pelasta .
Suomen luonto on suurin yksittäinen uhkatekijä 2667 uhanaliselle lajille. Yksistään 700 lajia on vaarassa hävitä umpeenkasvamisen vuoksi. Lukuun pitää vielä lisätä kaikki ne lajit, jotka ovat erilaisen ilmaston lajeja kuin mitä Suomen iilmasto ja ovat siellä elinvoimaisia, mutta Suomessa elää kituuttaa elinympäristönsä äärilaidalla häviämisen partaalla sekä pienen populaation lajit, joiden ainoa uhka hävitä on juuri se pieni populaatio. Perinneympäristöissä, jotka ovat alueita pienviljelykulttuurin katoamisesta, uhanalaisia lajeja on 650 kpl.
Ks.Linkin Suomen Punainen kirja 2019 sivulta 90 eteenpäin.
file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019-40.pdf
