Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pirkkolan urheiluhallin valituksista käytiin oikeustaistelu, jossa Pro Luonto RY velkaantui, kun tässä siitä iloitaan, että on saatu lahjoituksia velkojen maksuun.
https://www.facebook.com/groups/734612820330180/
ELY -keskus tilasi Lahokaviosammalesta Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:llä selvityksen ei Punaiselta kirjalta, joka sitten löytyi kymmeniä Lahokaviosammal esiintymiä Espoosta. Valittaja Pro Luonto RY vetosi punaisen kirjan Lahokaviosammalen arviontiin lajin uhalaisuudesta ja hävisi.
Eivät ole Punaisen kirjan arviot ajanatasaisia. Muut tietävät enemmän.
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Pro Luonto ry:n valituksen ELY-keskuksen päätöksestä ja Pirkkolan Liikuntahalli Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.
https://kho.fi/fi/index/paatokset/muitapaatoksia/1611298807444.html
EDIT Auttaisiko tämä, että siinä esitetään arvioitujen metsälajien 9499 ensisijaiset elinympäristöt ja niiden lajimäärien uhanalaiset lajimäärät ja niiden uhanalaisuus ja sitten pari esimerkkiä.
Pakahe:Punaisen kirjan vanhojen metsien listassa ei ole yhtään puulajia, ei mustikkaa, ei puolukkaa, ei kanervaa,
https://laji.fi/taxon/MX.38622/occurrence
Mustikka: Ensijainen elinympäristö- Mk -kangasmetsät- toissijaista elinympäristöä ei ole.
Mustikka löytyy siis Taulukon 5 Muista kangasmetsistä kuten puolukka, puut ja kanervakin. Ne voi katsoa Lajitietokeskuksen kirjastosta.
Kataja: Ensisijainen elinympäristö -Mk – kangasmetsät.
https://laji.fi/taxon/MX.37826/occurrence
Pakahe: ei tuhansia yleisiä sieni/sammallajeja, ei tuhansia yleisiä hyönteislajeja ja tuhohyönteisistä on vain kuolemankello?
Mitä tuhansia yleisiä lajeja?
Taulukon 5 informaatio ei sisällä muita kriteerejä lajien jaotteluun kuin lajien ensisijaiset elinympäristöt ja niitä lajeja vanhoissa metsissä on 1163 ja muissa metsissä 8336 kaikista arvioiduista 9499.
Arvioidut metsälajit Taulukosa 5 on 9499 eivätkä ne ole päällekkäisiä. Niistä 1163 lajin ensisijainen elinympäristö on Vanhat metsät ja siinä mukana ovat kaikki arvioidut sammalet, hyönteiset ja muutkin eliölajit.
Taulukon 5 antaman informaation mukaan olen esittänyt arvion, että Vanhat metsät eivät ole kovin monimuotoisia, kun ne ovat vain 1/7 arvioiduista metsälajeista niille ensisijainen elinympäristö.
Pääongelma ei ole tuo Punainen kirja,
Kuinkahan monen lajin uhanalaisuusarvio siellä on pielessä?
Tässä Lahokaviosammal, jota pidettiin erittäin uhanalaisena (EN) muutama vuosi sitten ja siitä esitettiin mitä hurjimpia väitteitä sen katoamisesta ja sen uhanalaisuudella estettiin hakkuita ja rakentamista ja aiheutettiin miljoonien kustannukset. Eikä siis kärsi hakkuista. Eikä vaadi vanhoja metsiä, vaan elää voi hyvin siellä, missä hakataan ja hakkuut yllä pitävät Lahokaviosammalen lahopuujatkumoa.
Lahokaviosammal kärsii metsähakkuista – lähdimme etsimään harvinaista sammalta.
Ja sitä etsittiin eikä löytynyt tässäkään etsinnässä ”Suomen luonto” lehdessä
Linkki: https://suomenluonto.fi/artikkelit/kokoaan-suurempi/
Tässä yritettiin estää Pirkkolan Liikuntahallin rakentaminen vedoten muutamaan Lahokaviosammal havaintoon alueella.
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Pro Luonto ry:n valituksen ELY-keskuksen päätöksestä ja Pirkkolan Liikuntahalli Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Muistion mukaan tieto lahokaviosammalen runsaudesta ja levinneisyydestä on merkittävästi kasvanut muutaman viime vuoden aikana. Lajin uusia yksittäisiä kasvupaikkoja on löytynyt useita tuhansia pääkaupunkiseudulta. Pelkästään Helsingin Vuosaaren alueen lahokaviosammalselvityksessä 2020 löydettiin yli 3 700 uutta kasvupaikkaa. ELY-keskus on katsonut, ettei Pirkkolan liikuntahallin ja siihen liittyvän pysäköintialueen laajennuksen alueelta löydetyillä kuudella lahokavio- sammalen yksittäisellä kasvupaikalla ole edellä sanotun perusteella suurta merkitystä lajin suotuisan suojelutason säilyttämisen kannalta.
Sitten kun sitä opittiin löytämään, niin sitä olikin joka paikassa, mutta vieläkin Lahokaviosammal luokitellaaan erittäin uhanalaiseksi (EN), vaikka nyt tiedetään, että sitä esiintyy yleiaesti hakkuissa syntyneissä kannoissa.
https://kho.fi/fi/index/paatokset/muitapaatoksia/1611298807444.html
Nyt kun aloittaja otti yhteyttä pitkän hijaisuuden jälkeen oikein henkilökohtaisesti, niin hän voisi samalla selittää, miksi vanhojen metsien monimuotoisuus Punaisen kirjan Taulukon 5 mukaan on niinkin heikko kuin, että vain n. 1200 lajille ne ovat ensisijainen elinympäristö kaikista arvioiduista metsälajeista 9499. Noin 8300 lajin ensisijainen elinympäristö ovat muut metsä, joihin talousmetsätkin avohakkuineen kuuluvat.
Tarkoittiko hän vanhoja metsiä tuolla, että metsien monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään, kun ne vanhenevat?
kuin satoja vuosia vanha metsä, jossa puuta on yhtä paljon vaaka- ja pysty suorassa?
Kyllä se nyt on aloittajan ihan itse kerrottava, mikä ylivertainen lajien monimuotoisuus siellä vanhassa metsässä on muihin metsiin ja elinympäristöihin nähden.
Väitellään sitten lisää, kun se ylivertaisuus meillä kaikilla on tiedossa risuparran kertomana.
Kuusen suopursuruoste taas on yleistä, siellä missä suopursuakin kasvaa. Nyt ei ole ollut isoissa kuusissa suopursuruostetta kuin viime vuosikymmenellä. Pienissä aluspuuna kasvavissa kuusentaimissa täällä sitä näkee melkein joka syksy. Kesän uudet neulaset ruoste ruskettaa ja ne putoavat syksyllä muodostaen kosteassa maaperässä ruskeaa humusta, joka taas ruskistaa pintavesiä. Silmut kuitenkin säilyy.
Pahempi vitsaus kuuselle on juuri tuo tuomiruoste. Taimen latva kuivuu.
Sitten kuusen latvakoukkutauti, jossa kesän pääkasvain koukistuu ja kuolee.
Sitten on tuo mäntyäkin vaivaava surmakkasieni, joka aiheuttaa latvaversojen kuolemaa myös. Oletan nyt viime keväänä kuusen taimissa olleen sitä , kun kuivuivat, mutta kesän aikana alempaa rungosta kasvoi osaan taimista terve latvakasvain.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsanhoito-paljon-paanvaivaa-pienvesista/#e6075564
Lainaus:”Suojavyöhykkeiden tarkoitus on vähentää metsätalouden kuormitusta vesistöissä. Samalla ne muodostavat sekä metsä- että vesilajeille tärkeitä ekologisia käytäviä.”
Kun katsoo kuvituskuvia, niin herää kysymys, mitä kuormitusta metsäinen suojavyöhyke vähentää. No ei ainakaan vesien varsinaista ongelmaa ruskeaa väriä ja tavoitetta saada vedet kirkkaimmiksi. Tässäkin noron tai puron rannalla näkyy olevan lehtipuiden lehtia suorastaan mattona, josta se ruskea väri pienvesiin noroon ja puroon varsinaisesti syntyy.
Paremminkin vesien alkulähteiden norojen ja purojen suojakaistojen pitäisi olla puuttomia, että vedet jo näin kirkkaamppina laskisivat sitten suurempiin vesiin.Nuokin lisäravinnekuormat fosfori ja typpi talousmetsistä luonnontilaisiin nähden ovat niin mitättömiä, ettei niitä kannata ottaa edes esille. Suojakaistako niille tarvittaisiin estämään pääsy pintavesiin?
Fosforinkin lisäkuorma on 90%:lle koko Suomen pinta-alaa (20 g/ha) eli noin 5 ..10 sokeripalan painoista nokaretta fosforia hehtaarilta.
Voi käydä katsomassa MetsäVesi-loppuraportin 2020 kuvaa 28 sivulla 66.https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011592823.html
Neljäsataa uutta perhoslajia.
Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/avohakkuuta-ei-ole-syyta-lopettaa-ekologisuuden-takia/
Jatkan tänne perhosista. Mikä tahansa aukko tai aukon reuna on ylivoimaisesti paras elinympäristö perhosille. Perinneympäristöt,. puistot, niityt, pihat, hakkuuaukot, avoimet paahderinteet jne.
Tietääkö kukaan yhtään ensisijaisesti vanhan metsän perhoslajia? Ensisijaisesti metsässä viihtyvia lajeja on, muttei ensisijaisesti vanhoissa metsissä. Kaikki Suomen 2700 perhoslajia pärjäävät ihan hyvin ilman vanhoja metsiä.
”Monet hyönteiset ja yli puolet päiväperhosistamme käyttää nuoria metsiä lisääntymisalueinaan, mikä osittain korvaa vanhojen niittyjen katoa. Linnuista muun muassa pikkulepinkäinen hyötyy avohakkuista. Kun aukko umpeutuu, eliöt siirtyvät viereiselle aukolle”, Vuokko toteaa.
Seppo Vuokon mukaan hakkuuaukolla on noin 120 kasvilajeja, kun taas vnhoista metsistä läytyy vain noin 30 lajia.
Punaisen kirjan 2019 taulukossa 5 : vain noin 1200 lajille vanhat metsät ovat ensisijainen elinympäristö, kun taas muut metsät ovat 8300 lajille ensisijainen elinympäristö, joihin myös osa näistä n. 2300 listattuista perhoslajeista kuuluvat avohakkuiden vuoksi.
Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämiseksi kaatui ja Suomen lajien monimuotoisuus hyötyi.
Tämä vuodatus lajien monimuotoisuuden vastapainoksi vanhojen metsien hypetykselle.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000011595151.html
Jäätiköt sulavat – näky Italiassa veti Reijo Jylhän vakavaksi
Teuvo Kaari: Hyvä pitää mielessä, että alppien jäätiköt ovat vasta n. 2000 vuotta vanhoja. Sitä ennen siellä ei ollut jäätä kuin edellisellä jääkaudella. Meillä lämpötila on suunnilleen sama kuin 10 000 vuotta sitten jääkauden lopulla.
En löytänyt tuolle vahvistusta, mutta Alppien jää lienee ollut kuitenkin aika vähissä Rooman lämpökaudella.
