Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ehdotin tätä Luken tutkijalle, joka oli ollut tekemässä turvemaiden ojitusalueiden typpipäästöjen tutkimusta, josta kysyin häneltä onko typen ilmasta tuleva laskeuma otettu huomioon. Ei ollut, mutta hän kyllä reagoi tähän ehdotukseen ja huomasi kyllä jotain, kun sanoi, että ”tosiaan pohjavedenpinnan alle, siinä olisi tutkittavaa”.
Jeann S on asiaan perehtynyt. Sanoin sen jo aiemmin.
Käytännössä ohutturpeisista soista turpeen nosto ei kannata, jolloin ne pitäisi tyhjentää
Mitä mieltä hän on siitä, että ohut turpeisten peltojen lahoava pintaturve piilotetaan pohjaveden alle kaivamalla ojia vierekkäin ja siirtämällä pintaturve aina edellisen ojan pohjalle ja kivennäismaata päälle uuden ojan pohjalta, edellyttäen ettei kivennäismaa ole alunamaata. Siellä missä turvetta on pellolla, pohjavesi ei voi olla kovin syvällä. Loppuu turpeen CO2-päästöt siihen paikkaan. Eikä telakaivurilla turpeen piilottaminen hehtaarin alalta ole iso asia. Näkyy Siikajoenkin varressa joka maatilalla telakaivuri seisovan pihalla tyhjän panttina, kun käyn metsäpalstalla siinä suunnassa. Minä olen tätä ”kääntämistä” tehnyt monet hehtaarit, kun olen metsittänyt vanhoja peltoja sekä parannellut ohut turpeisten rämemetsien kasvuun.
Ainoa reaktio tähän ehdotukseen on tullut vain Tolopaiselta:” Ei kai niitä kiviä sieltä suopohjasta hullukaan ala kaivelemaan pellon pinnalle”.
Kurki.
Jos lasketaan hiilinieluja ,niin samalla lasketaan myös mahdollisia hiililähteitä eli siis CO2-päästöjä.
Aivan varmasti, mutta kuollut karike esim. hakkuissa jäävistä kuolleista hakkuutähteistä, kannoista ja juurista ei lasketa päästöjä, kun ne vähennetään hiilinielua laskettaessa pois. Niistä voi vain laskea karikesyöttö-nieluja. Toki nämäkin maahiilet voivat jostain syystä alkaa purkautua (lienevätkö siis ikuisia nekään) esim. ilmaston lämmetessä meneralisaation vuoksi.
Turvemailta tietenkin lasketaan nettopäästö, joka on turpeen CO2-maapäästön ja nielujen summaus. Nieluja voivat olla karikenielu ja turpeenkasvunielu karuilla ojituksilla.
Sitten on vielä NH4 ja N2O maapäästöt.
Linkistä alla: Metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvu. Syynä uusi laskentamenetelmä, joka huomioi lämpötilan vaikutuksen turpeen ja karikkeen hajoamiseen.
Ojittetujen turvemaiden viime voden 2021 DOM+SOM päästöksi laskettiin uudella menetelmällä +7,9 Mtn, jossa nousua edellisestä vuodesta +4.7 Mtn. Vuonna 2020 se oli +3.7 (ks linkin vanha käyrästö). Lukema on vähän väärä sillä vähennyslaskuopin mukaan sen pitäisi olla +3,2 Mtn.
Mutta missään ei sanota kivennäismaiden DOM+SOM karikesyötön CO2-nielua, joka vuonna 2019 (Tilastokeskus) -7,9 Mtn. Vai sanotaanko?
Kun hakkuusäästö oli 12 milj.m3 ja vaikka sen CO2-nielun laskisi kertoimella 1, niin tuon karikesyötön CO2-nielun lisäyksen ja turvemaiden CO2-päästöjen vähentämisen jälkeen, Metsien hiilinielun pitäisi olla
= -12,0 Mtn -7,9 Mtn( vuoden 2019 kivennäismaanielu, kun 1021 nielua ei sanota missään) +7,9 Mn (turvemaiden maapäästö)
= -12 Mtn> mitä Luken laskema -8,4 Mtn.
Onko kivennäismaiden nielua nyt laskettu sitäkin eli siitä nyt laskettaisiinkin vain -4,3 Mtn nielua, joka jo vastaisi Luken laskemaa Metsien CO2-nielua -8,4 Mtn.
Puuki: Karikkeen lisääntyvän määrän voisi olettaakin lisäävän CO2-päästöjä, kun siitä hajoaa osa ja vain osa painuu syvemmälle hiilivarastoksi. Niin on joskus opetettu eikä liene sitä syytä eppäillä ennen paremman tiedon julkasua.
Karikkeista ei lasketa päästöjä, kun ne vähentyvät hakkuusäästöä lasketteassa, mutta niistä lasketaan hiilinieluja (DOM+SOM) vuosittain.
Nyt näyttäisi siltä, että kivennäis- ja turvemaiden karikkeista lasketaankin huomattavasti vähemmän nielua uuden laskutavan mukaan ja syy löytyy lainauksesta ylinnä.
Nyt se sitten 60 v:ssa kasvoi sitten saman verran lisää?
Reima kun ei taida tietää, että Suomen puuvaranto oli 1960-luvulla n. 1500 milj.m3 ja nyt 2500 milj.m3. Tuolla 1500 milj. motin tasolla metsät junnasivat satoja vuosia, jolloin hiilidioksidinkin taso pysyi vakaana.
Onko Reimalla tutkittua tietoa minkä verran Suomen metsien puumäätä oli 5000 vuotta sitten?
AJ: Tilanteesta riippuen panostetaan kasvua sinne päin missä on sillä hetkellä huutavin tarve.
Ollila mainitsee, että yhteyttämistuotteista 70% menee juuristoon. En tiedä onko tulkittu juttu, mutta kyllä puulla taitaa olla suurin tarve panostaa juuri maan alle eniten.
Ilvesniemen tutkimuksen mukaan metsän hiilestä 40% on maanpinna yläpuolella ja maassa 60%. Linkissä on kaksi tapausta etelän metsät ja pohjoisen metsät. Metsää etelässä on 150 m3/ha ja pohjoisessa 80 m3/ha keskimäärin, mutta hiilen suhteet ovat samat 40%/60%. Hiili siis korreloi maanpäällistä puumäärää.
Kysymys: Jos Lapin metsien kasvu nousisi etelän 150 m3/ha ja samalla maaperän hiilivarastokin nousi perässä. Pitäisikö tuo maaperän hiilivaraston nousu nyt katsoa hiilinieluksi? Sen varastohan nousi nyt n. 2-kertaiseksi.
Katso linkki:
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Kasvun alenemaan on tultu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana siksi että ei ole ollut enää uudistettavaksi harsittuja metsiä ja on alettu hakata aukoiksi nuoria metsiä ja harvennettu liian harvaksi.
Missä päin Rukopiikki sitten asuu, kun siellä on ollut päivastainen kehitys kuin Suomessa yleensä, kun puuvaranto on kasvanut lähes 2-kertaisiksi 60 vuodessa.
