Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Linkistä: Veden mukana liikkuva hiili voi olla liuennutta orgaanista hiiltä (DOC) tai kiintoainekseen sitoutunutta partikkelimaista hiiltä.
Veteen siis liukenee hiiltä. Veden mukana kulkeutuva kiintoaine on biomassaa, joka sisältää myös hiiltä mutta, kun se jää vesistön pohjaan sen hiili ei purkaudu.
No ei tuossa puhuta kuin 40 cm kerroksesta maanpinnasta. Meneehän sadevesi syvemmälle.
Eikä kyllä tässäkään Ilvesniemen linkissä.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Jos sadevesi veisi hiiltä syvemmälle, kuten voisi olettaa, niin sitten hiivarastot maapohjassa voisivat olla paljon suuremmat.
Ivesniemen linkissä Etelä-Suomen metsissä keskimäärin hiiltä olisi vähän yli 100 tn/ha ja maanpinnan yläpuolisen metsän n. 40 tn/ha, joka vastaa n.150 m3 runkopuuta hehtaarilla.
Suurin syyllinen ovat olleet Suomen hallitukset, jotka eivät ole pitäneet Suomen puolta ja vaikuttaneet nähin asioihin ja tämä viimeinenkin ennallistaminen unohtui, mutta kyllä Ruotsi oli hereillä ja toimi. Siellä hallituksesta puuttuukin vihervasemmisto. Lisäksi on tämä kotimainen Hesarin ja luontojärjestöjen vyörytys.
Suomen vihreille ja vasemmistoliitolle kaikki komission ehdotukset ovat kyllä sopineet.
Tätä luonnonsuojelulakia ovat olleet väsäämässä suomalaiset puolueet ei EU. Onneksi tämäkin metsien sosialisointi saatiin estettettyä.
Kallin mielestä laissa on paljon luonnonsuojelulle myönteisiä muutoksia, mutta tiettyjen luontotyyppien suojelu ilman viranomaisten rajausta olisi vaarantanut puukauppojen teon laajoilta alueilta eivätkä metsänomistajat olisi saaneet korvausta. ”Vastuun suojelusta täytyy jakautua tasaisesti yhteiskunnalle eikä jäädä vain metsänomistajien harteille.”
MTK kiittelee muutosta ja keskustaa sekä oppositiota, jotka yhdessä äänestivät hallituksen esitystä vastaan. ”Luonnonsuojelulain epäkohtiin on kiinnitetty huomiota vuosien ajan ja nyt kriittisellä hetkellä saatiin korjaukset aikaan”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kehuu.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/84ccf478-1684-4bc6-8465-8bb115c05b78
pitkä kommenttini
Ainakin MTMetsä kommentoinnissa on enimmäismäärä kirjainmerkejä. Jos menee yli, kommenttia ei saa lähetettyä eli lähetyspainike ei toimi.
Hesarin kommenteissa on tullut vastaan enimmäismäärä kirjaimerkkejä siten, ette uusia kirjaimia ei enää kirjoittamalla synny.
Tai jos laitat jonkun olemassa olevan sähköpostiosoitteen kommenttiin. Esin laji.fi.
Tai sitten epäilykset kohdistuvat moderaattoriin, että estää kommentin julkaisun, kun se on vastoin viherpiipertäjien maailmankuvaa.
Ongelmia kuitenkin riittää. Maankäyttösektorin suurimmat päästöt tulevat maatalouden turvemailta, jotka tarvitaan nyt ruuan tuotantoon.
Maankäyttösektorille on löydetty aiempaa n.10 Mtn edestä uusia päästöjä ja siksi 2021 vuosi virallisten ennakkotietojen mukaan oli päästö.
Saksan tilanne päästöjen ja nielujen suhteen on mahdoton.
Linkistä vuoden maatalouden päästöt ovat +56,1 Mekv-tn ja turvepeltojen CO2-päästöt 1,0 milj.ha suopelloilta +30 Mtn yhteensä +86,1 Mekv-tn/v. Saksassa on vilelyjsessa ja ojiteetuna 1,5 milj.ha suota, joidenka kokonaispäästö +45 Mtn/v.
Lisäksi tulevat energiasektorin päästöt n. +700 Mekv.tn/v .
Päästöjä siis kokonaisuudessaan +800 Mekv-tn/v
Metsien hakkuusäästö oli 2021 n. 20 milj.m3 , josta saksalaiset näkyvät laskevan CO2-sidonnan vain maanpinnan yläpuolisen puuston biomassan nielun kertoimella 1 eli metsien hiilinielu saksalaisittain laskettuna oli -20 Mtn/v. Suomalaisittain laskettuna 40/60 se olisi 2,5*20= -50 Mtn/2021Mtn/2021.
Saksa ei koskaan saa päästöjään alle nielujen.
————————————————————————————
Suomessa jo nyt päästöt ovat pienemmät kuin nielut.
Päästöt n. +60 Mekv-tn/v
Metsien nielu hakkuusäästö (11.5 milj.m3)= 2,5*11,5= -29 Mtn + pitempiaikainen puutavara -2 Mtn yhteensä n. -31 Mtn/2021.
Metaani (CH4)-nielu n. -25 M ekv-tn/v
CO2-puutuotteiden ulosvientinielu n. -35 Mtn/v
https://www.destatis.de/EN/Press/2022/04/PE22_170_41.
Tietoa Saksan metsistä.
Saksassa metsät kasvavat 117 milj.m3/v ja n. 11 m3/ha/v ja runkopuuhakkuut olivat 83 milj.m3/2021. Poistuma laskien suomalaisittain 15 milj.m3 mukaan olisi 98 milj.m3 ja hakkuusäästö 19 milj.m3.
Hakkuut ovat nyt nousseet metsätuhojen seurauksena paljon keskimääräisestä 50.. 60 milj.m3/v.
Kiinan velka ei ole valuuttavelkaa, vaan velka on oman maan rahayksikössä. Se hoituu rahaa painamalla ja inflaatiolla.
Toki siitä on seurauksia ensinnäkin Kiinan kannalta. Kiinan valuutta heikkenee, tuontihinnat nousevat, hintataso nousee maassa. Vastaavasti viennin kilpailukyky paranee, kun valuutan arvo pudottaa palkkakustannuksia.
Muun maailman kannalta seurauksia olisivat, Kiinan tuonnin väheneminen, vaikeuttaa Kiinaan vientiä, Kiinan tuotteiden kilpailukyvyn paraneminen laskee muualla maailmassa hintatasoa, joka yhdessä palkankorotusten kanssa romahduttaisi yritysten hintakilpailukykyä ainakin Suomessa (nyt vaaditaan jo suuria palkankorotuksia pääministeriä myöten), joka ei osaa elää yhteisvaluutassa. Suomessa ei voi olla omaa palkkapolitiikkaa. Palkkoja pitää nostaa euroalueen kilpailijamaiden tahdissa.
