Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa ottaa latvasta tuoreita oksia talteen pakastimeen ja keväällä yrittää kasvattaa pistokkaita. Voi olla arvokas pihlajan mutaatio.
Timppa: Juuri tuollaisia meidän metsät ovat.
Juuri näin.
Teiden varsien metsänäkymät ovat parantuneet viime vuosina huomattavasti, kun niitä harvennettu ja näkymä syvemmälle metsään tuo solakoita puiden runkoja esiin. Ainakin täällä teiden varsilla yleinen näkymä vielä on, että lisää harvennuksia kaivataan.https://metsanomistaja.blogspot.com/2022/10/miksi-avohakkuita-tarvitaan.html
Sanotaanko näin, että tuossa olisi Suomen nykyinen metsien käyttöjulkilausuma sitten Harsintajulkilausuman.
Noihin suojelu- ja jk-määriin (10%/30%) ei yksityistä metsänomistajaa tulisi pakottaa, kun jk:kin voi onnistua vain kuusella ja niitä siihen tarkoitukseen sopivia kuusimaita ei joka metsänomistajalla ole. Kyllä nykyiset Naturat, muut suojelualueet ja sertifiikaatit riittävät metsien monimuotoisuuden ja suojelun kiitettävän ylläpitoon.
Vesistötkin on niin tumnuneita,
Varsinkin pohjoisemman Suomen vesistöt ovat olleet luonnostaan jo tummuneita suurten suovesi määrien vuoksi. Täälläkin suuremman vesistön nykyinen vesien puhtaus riittäisi merilohille aivan yhtä hyvin kuin ennen soiden ojituksia, siitä hyvä esimerkki on jokisuun vesivoimalan ohi rakennettu kalatie. Lohi nousee. Jokeen laskee peinempiä sivujokia, jonne kaikkiin ei ennenkään lohikalat nousseet luonnontilaisten suovesien määrien vuoksi.Entisöintien kaavailtu kustannus n. 1 miljardi/v pitäisi laittaa nykyisten ojitusten kiintoaineiden valumisen estämiseksi vesistöihin ja ojitusalueiden metsien kasvun parantamiseen. On paljon pieniä järviä, jotka vaatisivat turvekertymien poistamiseksi ruoppauksia ja syventämistä, sillä monia niitä uhkaa umpeen kasvamisen, sillä ovat olleet jo luonnostaan umpeen kasvamassa eli vaatisivat entisöintiä.
http://turveinfo.fi/wp-content/uploads/2017/01/Humusesitys_180412.pdf
Tämä on raskas isku monelle.
Istutettu avohakkuu aukko tulee hiilinieluksi jo 3 vuoden jälkeen koivulla.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/paastolahde-ainakin-kouluikaan/#5dfaa1a5
