Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Aukkojen reunat olisi kannattanut jättää harventamatta. Lisäksi kuusikuvio pitäisi olla jo toisen kerran harvennettu 40 ..45 vuodenn iässä, niin päätehakkuuta voi pitkittää yli 65 vuodenkini, sillä kuvio on toisen harvennuksen jälkeen parhaassa kasvussa ja siksi pihkan eritys kuusissa pysyy hyvänä, joka on kuuselle hyvä suoja kirjanpainajia vastaan.
Kemera on siitä hyvä, että siinä siirtyy keskustalle rahaa, joka heikentää Zumin sosiaaliturvan perusteita.
Kaivinkoneita on pilvin pimein maaseudulla, Kyllä pieniin töihin tekijöitä on.
Ei vaan ole ja siksi minulla on kaivuri.
Osta kaivukone itselle.
Noihin muokkauksiin en tarvitse omaa kaivuria. Ne tekee urakoitsija, kun on sovittu puukaupan teon yhteydessä ja ovat myös toteutuneet, mutta muihin hommiin kuten ojien, penkkateiden ja rumpujen tekoon kyllä.
Minulla on sellainen.
Kyllä kaivuria on lähes mahdoton saada, jos ei ole sopinut puiden ostajan kanssa kauppaa tehdessä hakkuun jälkeisistä maanmuokkauksista.
Tomperi: Juu mutta suomi ja maailma pelstuu kun aukoille jätetään muutama pystyyn kuollut puu pystyyn ja joku pirun pitkä kanto ja kolome mäntyä…..
Kyllä nämä sertifikaattien jättöpuuryhmät ovat hyvä juttu ja riittävä lahopuusta riippuvaisille lajeille. Tuuli kaataa jättipuista osan ja vanhat koivut menettävät paahteessa latvansa ja alkavat lahota. Lahopuuta on kymmeniksi vuosiksi niin pystyssä kuin tuulenkaatamana maassa. Lisäksi tulee aukon kannot ja hakkuutähteet, joita Suomen metsiin jää lahoamaan hakkuissa kymmeniä miljoonia kuutioita vuosittain ja myrskyt kaataa lisää.
Tämä lahopuuasia on jo kunnossa ilman lisäsuojelua.
https://laji.fi/taxon/MX.38077/occurrence
Tässä tiedot tuosta uhanalaisesta ”Kainuunnurmihärkistä”, joka löytyi Paltamon biotuotehtaan aiotulta rakennusalueelta.
Näkyy olevan Kainuun lisäksi esiintymiä vain Keski-Ruotsissa eli on hyvin harvinainen heinä maailmassa.
Ensisijainen elinympäristö on emäksiset kalkkipitoiset serpentiinikalliot. Paltamossa löytöpaikan lähellä on kalkkikaivos eli on näitä luonnon armoilla olevia hakkuiden ulkopuolella olevia vähälukuisia kasveja, joidenka runsastumista ei voi auttaa. Uhka tässä tapauksessa on rakentaminen mutta, kun on lyhytikäinen kasvi voi hävitä löytöpaikaltaan milloin vain.
Kovasti näkyy löydöt vuosittain vaihtelevan. Joinain vuosina ei löytöjä ollenkaan. Ks. linkin ”esiintyminen” alareunasta vuosittaiset löydöt.
Lisäksi tämä löydetty kasvupaikka on talousmetsää ei suojelualuetta eikä laji tarvitse välttämättä metsien suojelua, vaan vain kasvupaikan suojelun.
https://yle.fi/uutiset/3-9439986
Jos palautetaan luontanen vedenkorkeus, niin kaikki vesivoimalaitokset pitäisi myös purkaa, että saataisiin normaalit jokiveden korkeudet koko joen pituudelle. JNE.
Tämä kuulostaa Putinin suunnitelmalta tuhota Länsi-Eurooppa ja taitaapa punavihreä Frans Timmermans ollakin niitä vanhoja kommunismeja, joidenka tavoite luonnonsuojelulla oli tuhota demokraattiset länsimaat. Suomen varalle oli olemassa Venäjän ajama oma tuhokeino.
Beljakovin nimeä kantava oppi suomalaiselle
ay-liikkeelle, miten maksimaalisilla palkankorotusvaatimuksilla Suomi ajetaan umpikujaan eli vallankumoukselliseen tilaan.1. Jos työnantajat eivät niihin suostu, niin aloitetaan lakkoilu tavoitteena yleislakko, katkaistaan ulkomaankauppa (AKT), jonka seurauksena Suomen talous ajautuu umpikujaan ja näin Suomeen saadaan kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne.
2. Jos taas työnantajat hyväksyvät palkankorotusvaatimukset, niin Suomen
kilpailukyky menee, työttömyys kasvaa ja Suomen talous ajautuu umpikujaan ja näin Suomessa on taas kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne.Aleksei Stepanovits Beljakov oli 1970-alussa Neuvostoliiton Suomen
suurlähettiläs, jonka Kekkonen passitti maitojunalla Moskovaan, kun vehkeili suomalaisten ay-johtajien kanssa Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi kommunistiseksi.Kukapa ei haluaisi luontoa suojella tai lisää palkkaa.
Venäläistä hybrituhovaikuttamista parhaimmillaan.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008901308.html
Komission vaikutusarvion mukaan ennallistamisen kustannukset Suomessa ovat EU:n kolmanneksi suurimmat, 900 miljoonaa euroa. Edellä ovat Ranska 2,1 miljardilla eurolla ja Espanja 1,5 miljardilla eurolla.
Suomen lasketaan hyötyvän ennallistamisesta 9,7 miljardia euroa.Hyöty on taittu vetäistä hihasta.
Kommentointi aiheeseen näkyy olevan verkkaista.
Yksi kannatajakin on kommentille.
Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka monta ”ilmoita asiaton viesti ” painallusta on tullut.