Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Eikö Tukholmakin lämmitä hakkeella. Suomessa hakkeen köyttö taitaa loppua, sillä kohta kaikki kattilat lämmitetään sähköllä.
Suomen metsämaan hiilinielu Ruotsin mallilla laskettuna 2023. Ruotsin metsien kasvu on vähän korkeampi n. 108 Mm3 ja Suomen 104 Mm3 ja taitaa olla kasvullista metsämaata vähän enemmän. Kokonaispuusto on korkeampi ja siksi käytän kerrointa kerrointa 0,9,
– elävä puusto 1,1*17,2 (Suomen hakkuusäästö 2023)= -19 Mtn. Kerroin 1,1 tulee Ruotsin 2020 hakkuusäästön 4,5 Mtn ja sen CO2-sidonnan -5 Mtn suhteesta 5/4,5=1,1.
– kivennäismaat -0,9*19 (Ruotsi linkistä alla)= -17,1 Mtn
– kuollut orgaaninen materiaali -0,9*17 (Ruotsi linkistä) = -15.3 Mtn-ekv.Yhteensä -19-17,1-15,5= -51,6 Mtn-ekv. Ruotsissa nämä kolme metsämaan nielun varastoa ovat yhteensä (linkki)= – 39 Mt
Kun vähentää näistä metsämaan nieluista maapäästöt, jotka Suomessa olivat +14,2 Mtn-ekv ja Ruotsin +8 Mtn-ekv saadaan
Suomen metsämaan nieluksi -51,6+14,2= -37,4 Mtn-ekv ja
Ruotsin metsämaan nieluksi -39+8=-31 Mtn-ekv
Luken mukaan vuoden 2023 metsämaa oli päästö +1.1 Mtn-ekv.
Eroa Ruotsin mallin mukaan laskien hiilinielulle tulee käsittämättömät -38,5 Mtn-ekv.Kommenttina vielä, että Luken tutkija Ilvesniemen mukaan Suomen ojitettujen turvemaiden päästöt +14,2 Mtn-ekv ovat niin epävarmat, että ne pitäisi jättää pois laskelmista pois. Eli näitä maapäästöjä ei tarvitse vähentää nielusta, joten Suomen metsänielu olisi noin – 51,6 Mtn-ekv, joka vastaa jo kaikkia Suomen nykyisiä päästöjä.
Suomi oli jo hiilineutraali Ruotsin mallilla laskettuna vuonna 2023.
Ruotsin metsien kasvu on vähän korkeampi n. 108 Mm3 ja Suomen 104 Mm3 ja molemmilla on suurin piirtein saman verran kasvullista metsämaatakin. Kokonaispuusto on suurempi ja siksi käytän kerrointa 0,9.– elävä puusto 1,1*17,2 (Suomen hakkuusäästö 2023)= -19 Mtn. Kerroin 1,1 tulee Ruotsin 2020 hakkuusäästön 4,5 Mtn ja sen CO2-sidonnan -5 Mtn suhteesta 5/4,5=1,1.
– kivennäismaat -0,9*19 (Ruotsi linkistä alla)= -17,1 Mtn
– kuollut orgaaninen materiaali -0,9*17 (Ruotsi linkistä) = -15.3 Mtn-ekv
Yhteensä -19-17,1-15,5= -51,6 Mtn-ekv. Ruotsissa nämä kolme metsämaan nielun varastoa ovat yhteensä (linkki)= – 39 MtKun vähentää näistä metsämaan nieluista maapäästöt, jotka Suomessa olivat +14,2 Mtn-ekv ja Ruotsin +8 Mtn-ekv saadaan
Suomen metsämaan nieluksi -51,6+14,2= -37,4 Mtn-ekv ja
Ruotsin metsämaan nieluksi -39+8=-31 Mtn-ekv
Luken mukaan vuoden 2023 metsämaa oli päästö +1.1 Mtn-ekv.
Eroa Ruotsin mallin mukaan laskien hiilinielulle tulee -38,5 Mtn-ekv.Kommenttina vielä, että Luken tutkija Ilvesniemen mukaan Suomen ojitettujen turvemaiden päästöt +14,2 Mtn-ekv ovat niin epävarmat, että ne pitäisi jättää pois laskelmista pois. Eli näitä maapäästöjä ei tarvitse vähentää nielusta, joten Suomen metsänielu olisi noin – 51,6 Mtn-ekv, joka vastaa jo kaikkia Suomen nykyisiä päästöjä.
Ruotsin laskelma löytyy netistä haulla: ”Analyysi: Saiko Ruotsi itselleen jättimäisen hiilinielun rajuilla metsähakkuilla”.
Venäjä kannattaa pitää sidottuna Ukrainan sotaan niin kauan, että Eurooppa on rakentanut oman aseteollisuuden ja varustautunut ydinpelotteella vastaamaan Venäjän hyökkäyksiin. Ukrainan asetuotanto on ollut rajussa kasvussa. Tykistöammuksikin rintamalla on nyt käytössä saman verran tai enemmänkin kuin Venäjällä.
Luke ei vastaa kysyttäessä oikeastaan mitään.
Metsien hiilinielulaskennassa kanattaa kiinnittää huomioita eroihin Ruotsiin nähden. Suomessahan raportoidaan kivennäismaiden nielu, joka oli 2023 päästö +1,1 Mtn-ekv ja Ruostsissakin se näkyy olevan. Ruotsin kuolleen orgaanisen materiaalin vastaavaa luokkaa Suomessa ei sitten ole.
Ruotsin kivennäismaanielu ja karikenielu on pysynyt koko mittausajan samana, Vain hakkuusäästön nielu on vaihdellut. Maapäästötkin ovat pysyneet samoina ja ovat oleet n. 8 Mtn luokka ja lienevät suhteessa Suomen päästöihin n.+14 Mtn-ekv aika oikeat.
Hakkuujalosteiden ei luulisi vaikuttavan tässä kohtaa, koska niillä on oma puutuotteiden hiilinielu hwp.
No ei tietenkään vaikuta, kun tässä vähennetään kasvun ja poistuman sitoma CO2. Hakkutähteiden karikesyötösta lasketaan varaston muutosten kautta nielulisät tai päästötja samon puutuotteiden nieluvaikutus lasketan varastomuutoksista.
Analogia on virheellinen, sillä kyse on CO2-päästöistä, ei nielusta!
Sanotaanko tuossa niin?
Se minulle on selvinnyt Suomen metsien hiilinielun laskusta jo riittävästi,
Kyse on hiilinielun laskennasta, jossa kasvun CO2-sidonnasta vähennetään poistuman CO2-sidonta ja saadaan hiilinielu.
Analogiaväitteesi on virheellinen.
Jos Kurki tai joku muu
En jaksa ruveta pitkiä englannin kielisiä tutkimuksia kääntämään. Vie liikaa aikaa.
Se minulle on selvinnyt Suomen metsien hiilinielun laskusta jo riittävästi, että jostain syystä poistumassa on raskaammat puut, jotka sitovät enemmän CO2 kuutiometriä kohden tai poistumassa on biomassaa per runkopuu enemmän, jonka johdosta runkopuuna ilmoitettu hakkusäästö vastaa vain runkopuun hiilensidontaa, joka saadaan kertoimella 0,77*17,2= – 13,2 Mtn. Pelkän runkopuun ilman karikkeita CO2-kerroin on Luken mukaa 0,73 eli lähes sama.
Ruotsissa lasketaan näin.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Linkissä vuonna 2020 hakkuusäästö oli 4,5 Mm3.
Elävän puuston nielu on -5 Mtn.
Eli Ruotsissa kerroin 4,5/5= 1,1
Linkissä Ruotsin kivennäismaat näkyy olevan tasaisesti vuosittainen nielu n. -20 Mtn, mutta Suomessa se on romahtanut -10 Mtn/2000 päästöksi +1,1 Mtn vuonna 2023.
Ja sitten Ruotsissa on lisäksi kuollut orgaanien materiaalinieli, joka viime vuosina on ollut n. -17 Mtn luokkaa ja jota Suomessa ei ole lainkaan.
Ojitettujen turvemaiden määpäästöt ovat epävarmat eikä niitä pitäisi ottaa laskelmiin.
Ei taida Kurki tälle soiden ennallistamisasialle tapahtua ainakaan vähään aikaan mitään, kun on liian suuresta arvovallasta kysymys.
Nämä perusteetkin?
—Turvemaan vedenpinnan nostolla oletetaan olevan myös myönteinen vaikutus maaperän hiilitaseeseen.
Luken mukaan metaanipäästöt alkavat.
Valkeasuosta vielä, että turvetuotatoa on alueella ollut paljon ja ojitusalueet näkyvät kasvavan erinomaisesti metsää. Ilmeisesti kyseessä on Polvijärven pohjoispuolella oleva luonnon suo, joka on ojittamaton keskiosiltaan n. 20 ha, joka jo riittäisi puhdistamaan vesiä kunhan vain rajattasiin ojilla turvetuotantoalueilta leveäksi ränniksi Polvijärven suuntaan. Muun osan voisi pitää puuta kasvamassa vanhat ojat kaivamalla auki.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/1d2d9949-804c-4a0d-ad7d-0c4dd0930296
Mitä helevattua. Hyvin metsää kasvavaa suota ennallistetaan ja tehdään hiilinielusta päästö. Metsäkatoakin tulee 100 ha. Vedet tuskin puhdistuu yhtään nykyisestään, sillä luonnon soiden päästöt ovat samaa luokkaa ja maksaa vielä.
