Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Jos sellua ja kartonkia ei maailmalla tarvita. Silloin sitä ei tarvita vaikka palkat ja puunhinta tippuisi.
Jos ei ole pidetty huolta hintakilpailukyvystä kilpailijamaihin nähden, niin vain Suomessa tehtaita suljetaan kysynnän heikentyessä. Muualla voidaan tuottaa normaalisti.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/paakirjoitus-kuolema-korjaa-sellumarkkinat/#5dfaa1a5
Lainaus Petri Koskisen kirjoituksesta.
Raakapuun osuus kantohintoina on noin viidennes sellutonnin hinnasta, mutta korjuun ja logistiikkakustannusten jälkeen tehtaalle tuodun raakapuun osuus on jo yli 60 prosenttia.
Metsänomistajan saama raakapuun hinta sellun lopputuotteesta on 20% ja loput 80% ovat palkkakustannusia miinus tuotantoketjun yritysten voitot, jotka lienevät nyt 0…- 10% haarukassa.
Tällä vuosikymmenellä on lakkoiltu miljardien tappiot metsäteollisuudelle ja täysin peruustettomat palkankorotukset päälle euroissa. Sellun maailmarkkinahinta noteerataan dollareissa, joka on laskenut euroon nähden viimeisen vuoden aikana 10%, joka yksin omaan jo se vie metsäteollisuuden 10% yritysvoitot nollille.
Palkkakustannnusten osuus sellun maailmanmarkkinan dollarihinnasta on nyt n. 80%.
Nyt pitäisi suorittaa 25% sisäisen devalvaatio eli palkat alas 25% metsäteollisuudesa tai sitten palkkakustannuksia leikataan kuten kaavaillaan irtisanomisilla alas 25%, jotta metsäteollisuudella Suomella olisi tulevaisuutta.
Kumpaa kannatetaan? Luulisin että irtisanomisia.
Markalla ollessa tällaisissä tilanteissa juuri metsäteollisuuden (tarkeä vientiala) vuoksi devalvoitiin markka eli laskettiin suomalaista palkkakustannustasoa takaisin kilpailijamaiden tasolle, kun se hintakilpailukyky meni lakkoilemalla joka sopimuskierroksella kilpailijamaita korkeammat palkakkaratkaisut AKT:n avustuksella laittamalla koko Suomen vienti seis.
Suomen beljakovilainen ay-liike on tehtaillut historiansa aikana Suomeen miljoonia työttömiä.
Luontopaneelin julkaisuja 1B/2022.
Lainaus linkistä: Metsätaloudessa vesistökuormitusta aiheuttaa pääasiassa niin kutsuttu ojituslisä eli se, että ojitettujen soiden vesistökuormitus on ojituksen vaikutuksesta jäänyt pysyvästi korkeammalle tasolle kuin luonnontilaisten soiden kuormitus
(Nieminen ym. 2020a).Ojituslisä fosforista on mitätön 20 g/ha/v ja typen 200g/ha/v, jota tulee jo suoraan laskeumana vesistöön saman verran ja on merkityksetön sekin. TOC-kuorma taas on suurempi luonnontilaisilta valuma-alueilta. Ja yksittäisten soiden vertailussa ero selittynee ojitusalueilla kasvavista metsistä tulevasta TOC-lisästä.
Tuo oli rohkeaa julkaista MetsäVesi-lukuja, mutta eipä eipä tullut TOC-kurmasta kommenttia, vaikka vesistöjen tummentuminen on nähty täälläkin lähes ainoana ongelmana.
Ja sitten toiveita.
Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus voi olla todellisuudessa vielä paljon suurempaa, kuin tällä hetkellä virallisissa tilastoissa käytettävä Finérin ym. (2020) arvio.
Kävisitte ottamassa vesinäytteitä pulloihin, niin ei tarvitse luuloista ammentaa.
Sanoiko joku ”Lunotopaneelin luontokatoraportista” näin?
Luontopaneelin uusin julkaisu ”Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi” ja sen taustapaperi Suomen luonnon tila-ja tulevaisuus – skenaario luontokadon pysäyttämiseksi vaadittavista toimista, Suomen luontopaneelin julkaisuja 4a ja 4b 2023, ovat vakuuttavan näköisiä, mutta suoraan sanottuna täyttä roskaa. Koska perusteet eli tiedot metsien tilasta ovat vääriä, ovat myös toimenpide-ehdotukset, ennusteet ja kustannuslaskelmat yhtä tyhjän kanssa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5
Rehevät ojitetut turvemaametsät voivat olla suuri CO2-päästö tai suuri CO2-nielu. Karut suo-ojitukset ovat pieni CO2-maanielu.
Ojanen linkki: https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Tämän Ojasen linkin mukaan
(https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1)
rehevän ojitetun turvemaametsän avohakkuu oli jo toisena kesänä suuri CO2-nielu pintakasvillisuuden elpymisen ja pohjaveden pinnan nousun seurauksena, kun hakkuutähteet jätetään pois, jotka eivät kuuluu maapäästöihin ja muutenkin lasketaan erikseen varastoperiaatteella. Verrokkialueen metsämaapohjan CO2-päästö oli taas suuri siksi, että kuusialikasvusto ja tiheä mäntyvaltapuusto pitävät maapohjan aluskasvillisuuden heikkona ja maan osittain paljaana kuusten oksien alla.
Löytyiskö tästä tutkimuksesta ohje taimikon jälkeiseen metsään?
Kasvatetaan mäntyä harvemmassa ja maapohja varjostavasta kuusentaimikosta vapaana, että maapohjan kasvillisuus ja rahkasmmal voivat kasvaa paremmin, kun saavat valoa. Pintakasvillisuuden kasvu korvaa turpeen hajoamisen.
Metsänkasvatus aukosta aloitettaisiin naveromätästyksellä ja männyn istutuksella.
MetsäVesi-raportin 2020 (sivulta 41 lähtien) 12 valuma-alueen ja Vesitalous 1/2016 (sivu 29) 19 valuma-alueen vertailua.
MetsäVesi/Kuva 16. Mukana on erilainen valuma-alueiden koostumus kuin Vesitalous lehdessä vuodelta 2016 . Valuma-alueita on 12 ja niistä 3 luonnontilaisten (ei ojituksia) ja 9 metsätalousalueiden (on ojituksia)
– MV-raportin typpilisä mestätaloudesta näkyy olevan 200 g/ha/v ja fosfori lisä 20 g/ha/v, jotka on samat kuin Vesitalous 1/2016 olleiden 19 valuma-alueen.
– MV-raportin TOC-lisä vuodelta 2015 on ollut 60 kg/ha/v ja 2017 vain 10 kg/ha/v, joka eroaa huomattavasti Vesitalous 1/2016 tuloksista, joka oli toisin päin eli luonnontilaisilta valuma-alueilta tuli 30 kg/ha/v enemmän TOC-kuormaa kuin metsätalouden. Tekstissä sanotaan TOC-kuorman olevan 10% suurempi metsätalousalueilta.
MV-raportin taulukko 5.
TOC-keskimääräinen kuorma luonnontilaisilta valuma-alueilta Liuhapurolta, Kelopurolta ja Välipurolta on 74,7/3= 25 mg/l/v ja metsätalousalueilta 130/9=14.4 mg/l/v.
Siis metsätalouden alueilta MV-raportinkin TOC-kuorma olisi n. 10 mg/l/v pienempi eli 30 kg/ha/v, joka on sama kuin Vesitalous 1/2016 mittaus vuodelta 2016. Ei siihen nähden muutosta.
MV-raportin Liuhajoen TOC-keksikuorma oli 90 kg/ha/v (30,2 mg/l/v) ja huomattavasti elle vuoden 2016 kuorman (Vesitalous 1/2016) , joka oli 160 kg/ha/v
MV-raportissa 2020 olevien valuma-alueiden mittastulosten mukaan luonnontilaiset valuma-alueet tuottavat 30 kg/ha/v enemmän vesiä tummentavaa TOC-kuormaa kuin metsätalousalueet, vaikka tekstissä väitetään toisin.
Eikö MetsäVesi-hankkeen loppupäätelmissä ole mukana kaikki 31 aluetta?
MetsäVesi raportissa näkyy olevan 12 valuma-aluetta, jotka lienee niitä, joista arviot on tehty.
Raportin sivulta 42 eteenpäin. Näkyy Liuhapuro ja Kotioja olevan listassa mukana monessa Taulukossa 5,6,7 ja 8.
Pitää tutustua tarkemmin.
