Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
AJ:n linkki. https://www.metsalehti.fi/uutiset/selvitys-maa-ja-metsatalous-kuormittavat-vesistoja-entiseen-tapaan/#0f9046d9
Mistä orgaaninen eli eloperäinen typpi on tullut turpeeseen?
Ilmastako?
Mikä myrkky hiili on vedessä?
Tässä ketju, jossa keskusteltiin ojituksista.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsaojille-synninpaasto/sivu/2/
Metsälehti tänään.
Pieleen meni Hannu Koskisella erirakenteisen metsän rakentaminen Konnevedellä vuonna 2019 yläharvennetussa 80 ha metsässä, jonka oli suunnitellut Petäjäveden itseoppinut metsätietäjä Arvo Kettunen. Tuuli puhalsi metsän vajaatuottoiseksi eikä luonnon taimikkoa ole, joten pitää istuttaa.
Tuosta hakkuusta Metsälehdessä 19/2019.
Brasilian metät kun aikanaan hakataan niin mikä estää etteikö ne pellot ja viljellyt kohteet ja joutomaat muutu nieluksi?
Nielulla tarkoitetaan hiilivaraston kasvua tai luonnon päästöjen alentamista.. Pelto ottaa hiilidioksidia (CO2) ilmasta satoon, joka yleensä syodään vuoden sisällä ja se hiilidioksidi vapautuu näin ilmaan takaisin syöjien elintoimintojen ylläpitämisessä ja hengityksessä. Jos satovarastot kasvaisivat joka vuosi kuin Suomen metsien puumäärä, niin silloin peltoja voisi sanoa hiilinieluksi. Nieluja voisi saada ihmisten ja eläinten ruoansulatuksen läpi menevästä osasta, joissa on vielä paljon hiiltä esim. biokaasun muodossa lietelannasta tai jätevesistä puhdistamoilla vähentämään fossiilisia polttoaineita. Märehtijöiden metaanipäästöt ovat myös suuret miljoonia ekv-tonneja vuodessa siksi, että metaani on 32..70 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Jos näitä metaanipäästöjä ei olisi, niin kivennäismaiden viljelyn kasvihuonekaasupäästöt olisivat minimaaliset.
Viljapellot eivät yleensä ole hiilinielu, kun sato korjataan joka vuosi ja pellot muokataan ja juuristoon sitoutunut CO2 vapautuu melko pian hiilidioksina ilmaan, kun juuristo kuolee.
Pitempiaikainen nurmipelto on hiilinielu aikansa siksi, että juuristo saa kasvaa ja se pysyy elävänä useampia vuosia, mutta sekin luovuttaa sitten uudistettaessa juuristoon sitoutuneen hiilidioksidin, kun kuolee.
Lisäksi nuo turvepellot ovat maaperän osalta päästö, sillä turpeeseen sitoutunut hiiltä (C) palaa hapettumalla ilmavassa muokkauskerroksessa hiilidioksidiksi CO2.
Mämä maatalouden päästöt eivät ole ongelma, kun Suomen nielut ovat jo nyt suuremmat kuin päästöt, kun metsien nielu lasketaan periaatteella 40/60.
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Yllä on Lulucf-asetuksen mukaiset Maankäyttösektorin nielut ja päätöt eli ”Suomen nettonielun laskenta” Tilastokeskuksen mukaan pitemmältä ajalta.
Siellä sivulla 45 on taulukko 1,7, jossa ylimpänä on Suomen metsien vuotuiset hakkuusäästön nielut, metsien kivennäismaapohjien (DOM+ SOM) nielu oli 2019 -7,9 Mtn/v, metsien turvemaapohjien (DOM+ SOM) päästö oli 2019 +4,1 Mtn/v, puutuotteet nielu 2019 – 3,4 Mtn/v ja ja monta muuta riviä välillä.Alinna on 2019 maankäyttösektorin ( Lulucf-asetus) nettonielu laskettuna -14, 7 Mekv-tn/v.
Tämän kun opiskelee, niin pärjää hyvin.
Ja lisäksi teoriaa.Metsien runkopuu m3 hakkuusäästön hiilinielu lasketaan muuntamalla kuutiot kertoimella 1,3 CO2-nieluksi, jossa on mukana koko elävä puu ei vain runkopuu. Puun osat koko puusta ovat runkopuu 58%, maanpäällinen karike 20% ja maanalainen 22%.Lisäksi kaiken biomassan luonnonvakio on, että puolet sen kuivapainosta on hiiltä (C). Esim 1m3 runkopuun tilavuuspainolla 0,4 tn/m3 sisältää hiiltä (C) 0,2 tn ja tuo hiili on sitonut ilmasta hiilidioksidia CO2 (mukana hiilen C lisäksi 2 happiatomia O2) 3,67*0,2= 0,7 tn. Puun maanpäällinen osa eli 1m3 runkopuuta ja karike (latvus oksat, lehdet, neulaset) on sitonut ilmasta n. 1 tonnin hiilidioksidia (CO2) ja koko puu mukaan lukien maanalainen karike (kanto, juuret ym) 1,3 tn eli tuo muuntokerroin CO2-sidonnaksi tulee tästä.
Kysytään sitten Martilta, onko Ilmatieteenlaitokselta saatavissa lämpötila sarjoja ennen 1961, jotta voisi laskea Suomen keskilämpötilan 1900-luvun alusta lähtien.
Ilmatieteen laitos joutuu tietojaan luovuttamaan globaaleja lämpöaikasarjoja varten ja sellainen on löytynyt Hollannista.
Hollannin ilmatieteen laitoksella on sivustoillaan aparaatti, jolla saa Suomenkin sääasemien havainnot helposti ulos.
Mittausjakso alkaa 1970 eteenpäin ja on tietenkin totta.
Värriö on perustettu 1967 .
Ilmatieteenlaitoksellahan on Sodankylästä pitempi aikasarja ja siinä näyttäisi 2010-luku (minun elinaikani lämpimin kymmenluku) olevan ainakin yhtä lämmin kuin 1930-luku. Värriötä sitä emme tiedä koskaan. Muilta havaintoasemilta lukuunottamatta Kaisaniemeä, joita on 400 kpl, ei ole saatavissa tietojen mukaan lämpötilan aikasarjoa ennen vuotta 1961.
AJ voisi kysyä FB -kirjautuneena Mikko Sipilältä miksi ja lähettää tämän kuvan sinne.
Mutta sellainen on löytynyt Hollannista.
Kuvasta näkee hyvin kuinka kylmä vuosikymmen 1980-luku oli.
