Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomessa arvioidaan elävän noin 50 000 lajia, kun lasketaan yhteen kaikki eläin-, kasvi- ja sienilajit. Näistä noin 20 000 lajia elää metsissä. Metsälajeista eriasteisesti uhanalaisia on noin 2 250 lajia. Eniten uhanalaisia metsälajeja on sienissä ja selkärangattomissa.
Tämä linkki sanoo, että suurin uhanalaisuus löytyy sienistä ja selkärangattomista, jotka ovat hyvin lahopuuriippuvaisia.
Wiki: Vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista elinvoimaisiksi luokiteltiin 68,2 prosenttia selkärankaisista, 83 prosenttia selkärangattomista, 76,8 prosenttia putkilokasveista, 69,5 prosenttia itiökasveista ja 83,8 prosenttia sienistä.
Mitä ihmettä. Juuri näistä lajeista selkärangattomista 83% ja sienistä 83,8%, jotka ovat elinvoimaisimpia metsäluonnon lajeja ja riippuvaisia lahopuusta, jota syntyy Suomen metsiin joka vuosi 30..40 milj.m3 eli järkyttävät määrät, pitäisi olla huolissaan?
Ei kai näistä lajeista voi millään opeilla enää nostaa yhtäänlajia elinvomaisuuden kategoriaan, kun ei tähänkään asti ole noilla lahopuumäärillä nousseet.
Linkki:https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsien-monimuotoisuus/
Uhanalaisten osuus tutkituista metsälajeista on pysynyt ennallaan – luonnonhoidosta ovat hyötyneet kymmenet lajit
Kysyin tästä Tapiolta sen linkistä.
Linkki: https://tapio.fi/wp-content/uploads/2021/08/Lajiturva_opas_2021.pdf
Mitä nuo 175 vanhojen kangametsien uhanalaiset lajit ovat, mutta en saanut vastausta.
Mistähän nuo lajit löytyisivät?
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Sanotaanko näin, että tuo tutkimus vahvistanee tämän Luken Ilvesniemen tutkimuksen. En tosin ole lukenut yhtään riviä englanninkielisestä tutkimuksesta, mutta mitä tuossa suomeksi on sanottu, löytyy yhtäläisyyksiä.
ei täällä mitään vanhoja metsiä ole, eikä niitä suojeluun tarvita.
Noita vanhoja metsiä läytyy Pyhä-Häkistä 400v, mutta siellä on ollut menossa järkyttävä kääpäsukupuutto. Puistossa Suomen kääpälajeista on enää jäljellä 1/3. Toivottavasti luonto sen uudistaa pian monimuotoisemmaksi.
Suomessa keskimäärin sienistä (käävätkin ) on 83,8% elinvoimaisia Wikin mukaan ja löytyvät kaikki talousmetsistä eikä yksikään laji ole kadonnut.
Wiki: Vuonna 2010 ilmestyneessä uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista yhteensä 76,8 prosenttia kuului kategoriaan elinvoimainen. Vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista elinvoimaisiksi luokiteltiin 68,2 prosenttia selkärankaisista, 83 prosenttia selkärangattomista, 76,8 prosenttia putkilokasveista, 69,5 prosenttia itiökasveista ja 83,8 prosenttia sienistä.
Tomperi: Olisiko parempi käyttää, ”Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään” sijaan termiä lajikato? Siitähän on kyse.
Lajikato olisi parempi . Sen ymmärtää jokainen ja saataisiin keskusteluun jotain järkeä. Monimuotoisuudella sumutetaan. Tavallinen ihminen kuullessaan sanan on ymmällä.
Suomessa lajikato ei jatka köyhtymistään, vaan on ollut suurin piirtein vakio. Kaikista 10 000 metsälajista 3/4 osa on elinvoimaisia ollut jo vuosikymmeniä eikä yhtään metsälajia ole kadonnut. Kaikki lahopuusta riippuvaiset lajit ovat talousmetsissä vahvoilla, sillä talousmetsien (joita on yli 20 milj. hehtaaria) hakkuissa Suomen metsiin jää lahopuuta 30..40 milj.m3 joka vuosi ja aina eri paikkaan. Kannot näkyvät ja lahovat kymmeniä vuosia. Lahopuista riippuvaisten lajien elinvoimaisuutta ei voi millään muutaman hentaarin suojelulla enää nosteta yhtään.
Talousmetsistä löytyvät kaikki lajit.
Tomperi: Ajatelkaa ihan vakavissaan, jos vuodesta vuoteen on hakkuusäästäökjä 25 miljoonaa kuutiota ja kumminkin hakataan vajaat sata miljoonaa niin kuinka paljon vidaan lisätä hakkuita 10 vuoden kuluttua?
Näihän on nyt tapahtunut viimeisten 50 vuoden aikana. Hakkuusäästö on ollut keskimäärin 20 milj.m2 /v.
1950 luvulla metsien koko runkopuusto oli n. 1500 milj.m3 ja nyt 2500 milj.m3. Tämä on suoturvetta vastaava metsien hiilivarasto, joka on ollut kasvava ja voisi kasvaa edelleen.
Metsien kasvu on noussut samassa ajassa 55 milj.m3:stä nykyiseen n. 105 milj.m3/v, joka on n. 1 milj.m3:n nousu per vuosi.
Mahdollita lienee nostaa tuota vuosittaista kasvua ainakin jonkin verran 10..20 milj.m3 uudistamalla avohakkuin ja korjata maapohjan kasvukunto paremmaksi uudelle sukupolvelle samoilla menetelmillä kuin menneen 50 vuoden aikana. Vielä on paljon vajaatuottoisia metsiä Suomen maassa.
Tomperi: Yhtälö on helppo, hakatusta puusta noin 2/3 osaa on hiilidioksina ilmassa viiden vuoden kuluttua,
Sokea?
Hakattu runkopuu ja hakkuutähteet poistaan kokonaan hajonneina heti samana vuonna poistumassa metsien kasvusta ja vähennyslaskun tulos on runkopuun hakkuusäästö. Sitten niistä lasketaan pitempiaikaisia nieluja kuten karikenielu kivennäismailla -7,9 Mtn ja pitempiaikaisesta puutavarasta nielu -3,4 Mtn vuonna 2019. Turvemailla maapäästöjä tulee vielä +4,1 Mtn (CO2) ja +2,5 Mekv-tn (CH4+N2O).
Ks. Linkin taulukko 1.7 sivu 26. https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Tomperi: siitä kun lasketaan lisäksi kuntan päästöt, turvemaiden päästöt ja kaikki puunkorjuuseen liittyvä polttoaineen kulutus ja ja jalostuksen hiilidioksiidi päästöt nin sokea täytyy olla jos uskoo moiseen nieluun.
Metsienn nielu muodostuu hakkuusäästöstä, joka esim viime vuonna oli runkopuuta 23,5 milj.m3.
Se vastaa hiilinielua 2,5*23,5= -59 Mtn periaatteella 40%/60%.
Luken Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä maan päällä on 40% ja maan alla 60%. Silloin runkopuukuutioiden muuntokerroin CO2-nieluksi tulee kertoimella 2,5.
Ks. linkki seuraava postaus.
