Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tolopaisen kanssa sama mieltä.
Uudistamiskustannusten kannattavuuden teoreettinen korkolaskenta ei realisoidu mitenkään, joten sillä ei ole mitään merkitystä.
Uudistamiskustannukset ovat vuosimenoja.
On sosialisoinut, mutta vain EU:n vaatimaan vertailutasoon saakka, ja laskenta tapahtuu maankäyttösektorin sisällä.
Vertailutasolaskelmat menevät romukoppaan muuutaman vuoden päästä.
Jos yksityisten metsänomistajien nielut on suomalaisten kompemnsaatio-ostajien hallussa, niin nehän pätevät valtion tasolla myös hiilinieluna.
Kurjelle: Ei siitä puutu avohakkuutulo, kun sille saat saman tuoton toisaalla, teit metsänuudistusinvestointia tai et. Nyt siis tarkastellaan investoinnin tuottoa.
Minä olen sijoittanut kaikki hakkuutuloni, joista on vähennetty uudistamisen menot, jotka ovat menoerä ei investointi. Sijoitusten ja metsänkasvun tuotto yhdesssä on riittävä n.10%.
AL:n linkistä.
Pallopäärahkasammal on luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisen korpimetsien laji, jota häviää korpien ojituksissa ja hakkuissa. Riuttaskorvesta sitä löytyi paikoin runsaasti.
Ei pidä paikkansa, kunhan pohjaveden pinta pidetään lähellä maanpintaa. Hakkuuaukolle 0,5m syvyinen naveromätästys 10m välein ja sammal kasvaa paremmin kuin koskaan. Navero toimii sen 20 vuotta ja varttunut puusto alkaa sitten jo haihduttamalla pitää vedenpintaa sopivalla korkeudella. Voi avohakata eikä metaani ja CO2 päästöjä juurikaan. Näin Tilastokeskuksen laskemat maapäästötkin +4,3 milj. ekv-tn/v laskevat murto-osaan.
Pallopäärahkasammal on yleinen koko Suomessa ja luokiteltu elinvoimaiseksi.
Voihan sitä uudistamisen 1500 e/ha kustanuksille laskea 4% korkoa, mutta niinhän voi laskea myös hakkuutulolle, joista uudistamiskustannukset on vähennetty, 4% korkoa korolle .
Lisäksi uudistamiseen käytetty raha on jonkun urakoitsijan elanto, joka ei mene hukkaan, vaan lisää BKT:tä.
Kasvikunnan suurin organismi.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2827761-oregonin-hirviosieni-peittaisi-1665-jalkapallokenttaa
Ei voi pitää paikkaansa että puuston biomassasta olisi kolmannes maan alla.
Kirjallisuudesta poimittua tietoa on , että elävän puun osat ovat keskimäärin runkopuu 58%, maanpäällinen karike( oksat, latvus ja kanto) 20% ja maanalainen karike (juuret) 22%.
Alla olevassa linkissä Luken metsäntutkija Ilvesniemen mukaan Metsän hiilestä on maanpinnan yläpuolella 40% ja maanpinnan alapuolella 60%.
Tuo 60% sitten sisältää paljon muutakin kuin puiden juuret. Esimerkiksi elävän puun juurten kanssa symbioosissa olevan sienijuuren(antaa puille veden ja saa vastaavasti puilta yhteyttämistuotteita), joka ei ole kovin näkyvää, vaikka metsäpohjaa kaivaisi, mutta sitä on valtavat määrät ja se on yksi kasvikunnan suurin elävä organismi. Sitten on vielä lähottajasienet ja hienojuuret ja maanpinnan alla olevat eliöt, mikrobit ja madot esim. änkyrimadot.
Kaikki nämä elävät organismit korreloivat metsän maanpäällisen osan määrän kanssa. Esimerkiksi jos puuta on hehtaarilla 500 m3/ha , joka sitoo CO2 n. 500 tn ilmasta, niin maan alla on elävää biomassaa, joka on sitonut CO2 ilmasta 750 tn/ha.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Minulla on 5ha kohtalaisen rehevä turvepohjainen siemepuuaukko (siemenpuut kokoa n. 0,5m3) ojitettu muinoin 50m välein, jolle viime vuonna kaivon vajaa kilometrin uusia ojia vanhojen väliin, joissa ojamaat asettelin tasaisesti ojan molemmin puolin yhteensä 10m leveydelle oja pois lukien ja samalla varoin ojan varrella olleita vanhoja taimia. Ostin männyn siemiä viime keväänä, että kylvän siemenet ojan varsiin, mutta ei tarvinnut, sillä siemenpuut olivat tehneet tehtävänsä ja sirkkamia oli kesäkuun alussa joka paikka täynnä.Tosin onhan noista siemenpuita nurin mennyt jo puolet.
Karhunsammalesta allekirjoitan tuon, että siinä ei siemenet idä.
