Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Linkki: https://www.luke.fi/sompa/materiaalit/usein-kysytyt-kysymykset/
Onkohan linkki nyt viime päivien julkaisu, kun ei oikein saa selvää.
Ainakin tiedot ovat 20 vuoden takaa.
Turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa vuosittain noin 8,7 miljoonaa tonnia, kun taas esimerkiksi liikenteen päästöt ovat noin 11,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Kun lukuun lisätään suometsien päästöt, jotka ovat samaa luokkaa kuin suopeltojen, puhutaan merkittävistä kasvihuonekaasujen päästölähteistä.
Tilastokeskuksen linkistä sivulta 45 taulukosta 1.7 huomaa, että vuonna 2000 on ollut suometsien CO2-maapäästö (DOM+SOM)+8,8 Mtn, mutta viime vuosina vain n. + 4 Mtn.
Tilastokeskuslinkki seuraavassa postauksessa.
Suomalainen turve-energia taitaa olla nyt halvinta energiaa markkinoilla.
Hulluutta on, että Suomi ei voi käyttää omia turvevarojaan tilanteessa, jossa fossiiliset polttoaineet ovat nousseet moninkertaisiksi ja jotka ovat vielä uusiutuvia ainakin 3 MCO2-tn/v verran( luonnon soiden CO2-sidonta), mutta muut maat saavat lisätä fossiilisten poltoaineiden kivihiilen, öljyn ja maakaasun tuotantoa, kun kysyntää niille on enemmän kuin koskaan.
Kiina kehottaa lisäämään omaa kivihiilen tuotantoa.
Pohjois-Kiinassa Sisä-Mongolian alueella 72 kaivosta ohjeistettiin lisäämään hiilentuotantoaan yhteensä noin 100 miljoonalla tonnilla, uutisoi valtio-omisteinen kiinalainen talouslehti Securities Times. Lisäys vastaa lähes kymmenesosaa alueen viime vuoden tuotannosta.
Siinä meni Suomen yritys ratkaista ilmastonmuutos, sillä Kiinan CO2-päästöt nousevat kivihiilen käytön lisäyksen jälkeen lähes kymmen kertaisesti, mitä Suomi nyt päästää.
Suuret ovat suopeltojen CO2-päästöt.
Eivät oikein vastaa viime päivien uutisia turvepeltojen päästömittauksista. Eivät eroaisi kivennäispeltojen päästöistä.
Luonnon suon CO2-sodonta vuodessa on n. 0,75 tn/ha/v ja vastaa 1mm turvekerrosta.
Pellon 100 cm turvekerros häviäisi 30 CO2-tonnin vuosivauhdilla nollaan jo (1000/30)*0,75= 25 vuodessa.
Linkistä:
Suot ovat Euroopan luontotyypeistä kaikkein uhanalaisin luontotyyppiryhmä ja Suomella on erityisvastuu soiden suojelusta.
Heh.Heh.
Euroopasta löytyy soita myös Pohjois-Venäjältäkin Uralin länsi puolelta Suomi mukaan lukien puhumattakaan Siperiasta ja Pohjoi-Amerikasta ihan riittävästi, etteivät varmasti ole se kaikkein uhanalaisin luontotyyppi.
Ja kun ”leviävät vielä kuin lentävä keuhkotauti”. (Paikallinen sanonta.)
Siperiaan syntyy luonnon soita ja paljon ilmaston lämmetessä. Iloitkaame näista uusista soita, jotka kiihdyttävät ilmaston muutosta valtavilla metaanipäästöillä.
Tilastokeskus ei ole esittänyt sivun 41 kuvion 1.32 N20-päästöjä erikseen Taulukossa 1.7 Viljelysmaa-luokassa. Ilmeisesti huomioitu, kun metsäkatokin on huomioitu, mutta ei sitäkään ole taulukossa 1.7 esitetty. Typen mineralisaatio näkyy olevan merkityksetön.
tat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
https://www.hs.fi/talous/art-2000008295210.html
Kymmenen viime vuoden aikana on paljastunut vielä hankalampi murhe. Tutkimusten mukaan ojitetut suot päästävät ilmaan erityisen paljon hiilidioksidia ja toista kasvihuonekaasua typpioksiduulia.Kun turve ojituksen seurauksena kuivuu, se saa happea, alkaa lahota ja tuottaa päästöjä.
Eikö ole seurattu viime aikojen metsäkeskustelua?Ojitus poistaa metaanipäästöt reheviltä turvepohjilta, jotka voivat olla +12 ekv-tn/ha ja 6 milj.ha turvemaiden ojitusaloilta yhteensä +20 Mekv-tn/v ja että pohjaveden pinnan säätö avohakkuilla tiheällä naveromätästyksellä 30..40 cm päähän turvekerroksen yläpinnasta lopettaa suurimmaksi osaksi hiilidioksidipäästötkin, joita Tilastokskus on laskenut turvemaille n. + 4 Mtn/v. Typpioksiduulipäästö Ojasella on aika merkityksetön n. +1,2 Mekv-tn/v koko ojitetulta 6 milj.ha turvemaapohjilta.
Kaksi ensimmäistä kuvaa hakkuun jälkeen näyttävät kaikelta muulta kuin kasvuisalta metsältä. Kuuset ovat kitukasvuisen harsuja ja tyvessä tyypilliset oksaryppäät, joita näkee märillä suonlaidoilla kuusentarreissa.
Miksi Perko meni epäasialliselle linjalle, kun tiedustelin mahdollisuutta tulevalle kesäretkelle hänen metsiinsä?
Perko voisi lähettää vaikka pohjustuksesksi kesäretkelle niistä JK-metsistään kuvia tänne.
Nämä kuvat, mitä hän on aiemmin lähettänyt ”vapaata metsää”, olivat varmasti lipsahdus, kun tuli lähetettyä kuvia tasaikäisistä metsistä.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/vapaatametsaa/
