Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
On tarpeen kertoa mutta sinä Kurki ihannoit muutosta, joka on vesistöjen ekologiselle tilalle haitaksi,
Mitä tuo on suomeksi?
Miten tämä vesiin liennut humus DOC voi olla vesille haitaksi, kun se satojen miljoonien vuosien aikana kehittynyt juuri vesiekosysteemin perustaksi ja ravintoresurssiksi makeissa vesissä.
Ja mitä järkeä sitä on yrittää poistaa ojitettujen turvemaiden vesistä, kun sitä turpeesta tulee saman verran kuin suon ollessa luonnon suona ennen ojitusta?
Kiintoaineet ovat sitten eri juttu ja kiintoaineitakin tulee luonnon soilta ihan samaan tahtiin kuin vanhoilta ojitusalueilta tai jopa vähemmän. En laita linkkiä ettei tule toistoa. Linkinhän te tiedätte.
Missä ongelma?
Minä kun luulin, että linkin vesien puhdistamistouhu olisi keskutelun aihe, jolle voi tehdä faktantarkastusta.
Ilmeisesti töiden esille tuonti oli jo katsottu faktoihin perustuvaksi.
Miksiköhän Motokusti haluaa rajoittaa kalojen ruuan saantia Päijänteellä?
Kalojen tarvitsema eläinplankton tulee juuri tuosta humusväristä DOC.
Mikrobit hajoittavat DOC:sta hiilioksidia kasviplanktonin yhteyttämisporosessille ja kasviplanton (mikrolevä) on eläinplanktonin ruokaa, joka taas on kalojen ruokaa. Varsinkin muikun ja siian ruokaa ja myös kaikkien kalalajien poikaset saavat ruokansa eläinplantonista.
Isojen puiden koholla olevat juuriniskat käyvät maalahopuusta, mutta kantoja ei lasketa.
-Metsägroupilla PLus-hakkuumalli, jossa tehdään pökkelöitä ja runkopuu jää ainakin koivuista metsään kevään hakkuissa
– talousmetsissä on nykyään pysyvästi enemmän lahopuuta kuin vanhoisa metsissä, kun lasketaan mukaan kannot, joita syntyy hakkuisssa n. 15 v välein
– vanhat metsät Punaisen kirjan mukaan ovat vain 1163 metsälajin ensisijainen elinympäristö
– muut metsät eli talousmetsät ovat 8336 metsälajin ensisijainen elinympäristö
Mistähän syystä nuo vanhat metsät ovat nostettu arvoon avaamattomaan?
Jopa Nostokoukku ja Motokuskikin riemastuivat YLEN uutisesta. Nyt sitten aletaan tutkia miten Päijänteseen tulevasta kaikista TOC-kuormasta yhtä prosenttia puhdistamalla saadaankin Helsinkiläislle vihdoinkin puhdas vesi.
Puuhamiehet eivät varmasti ole kuulleet, että viime talvi puhdisti Suomen suurten järvien vedet kerralla hanaveden väriseksi Päijänteenkin.
Sehän oli luonnolta ainakin monen miljardin arvoinen puhdistus, johon nämä Päijänteen puhdistajat eivät pääse koskaan.
Eikä tarvittu miljardien ennallistamisia eikä ojien tukkimisia.
Kun annetiin oikealle kartoittajalle tehtäväksi Lahokaviosammalen esiintyminen pääkaupunkiseudulla, niin sitä löyttyi vähän joka paikasta. Kannoista.
Suomen luonnonsuojeluliiton-Uudenmaan piiri ei löytänyt.
Tällä hetkellä AI:n mukaan talousmetsissä olisi 5..8 m3/ha lahopuuta. Etelä-Suomen metsissä lahopuumäärä on 2-kertaistunut viimeisten 10 vuosien aikana. Kantoja ei lasketa mukaan mutta, jos ne lasketaan mukaan, niin varmasti lahopuuta olisi 20..30 m3/ha/v. Ihmeellistä ettei kannot kelpaa, Suomen yleisin kääpä on nimeltään Kantokääpä ja tälle kuuluisalle rakennustyömaita pysäyttäneelle ja uhanalaiselle Lahokaviosammaleelle kannot ovat ensisijainen lahopuu. Lahokaviosammalen (EN) luokitus pitäisi olla elinvoimainen (LC), sillä kun sitä on opittu löytämään, niin sitä on vähän jokaisessa kannossa. Kyllä sillä ehdittiin aiheuttaa miljoonien vahingot veronmaksajille, mutta ketään näistä ketjuilla työkoneisiin itsensä kiinnittäneitä ei saatu vastuuseen.
Lahokaviosammal pysäytti hakkuut – metsäkone poistui paikalta, Luonto-Liiton iskuryhmä ei
https://www.talouselama.fi/uutiset/a/10781862-f940-336f-bf89-f84fa748cbe4
Valtioneuvosto hyväksyi 20.3.2025 periaatepäätöksen, jossa määritellään, millä perusteella valtion omistamat vanhat metsät siirretään suojeluun.
– Etelä-Suomi: metsän ikä 100–140 vuotta, lahopuuta 30–10 kuutiota hehtaarilla
– Pohjois-Suomi: metsän ikä 160–200 vuotta, lahopuuta 30–10 kuutiota hehtaarilla. Molempien kriteerien täytyy olla täyttyneet, jotta metsä kelpaa suojeluun. Lisäksi on olettavia muita merkkejä metsän alkuperästä, monimuotoisuudesta ja elinympäristöpuista
Tuo 30 m3 tarkoittaisi, että lahopuuta syntyisi n. 1 m3 vuodessa.
Näin Ruotsissa.
1. Virallinen suojelu (Luonnonreservaatit ja biotooppisuojelu)
Jos metsäalue muutetaan pysyvästi luonnonreservaatiksi tai biotooppisuojelualueeksi, metsänomistajalle korvataan 125 % kiinteistön markkina-arvon laskusta. Ruotsin valtio on osoittanut merkittäviä budjetteja (esimerkiksi miljardeja kruunuja EU:n ennallistamisasetuksen velvoitteiden täyttämiseen) näihin korvauksiin, jotta suojelualueita voidaan laajentaa.
2. Lajisuojelun aiheuttamat hakkuukiellot Ruotsissa astui vuonna 2026 voimaan merkittävä lakimuutos, jonka myötä metsänomistajilla on oikeus saada 125 prosentin korvaus kiinteistön arvonmenetyksestä myös silloin, kun hakkuut kielletään lajisuojelun vuoksi (esimerkiksi rauhoitettujen lintujen, kuten metson, tai uhanalaisten kasvien esiintymisen vuoksi).
Kurjen laskentamallin mukaan suon tekeminen päästöjen suhteen luonnonsuon kaltaiseksi vaatisi vain puiden poiston. Olisi todella kustannustehokasta ennallistamista.
Juuri näin, vaikka se ei ole mitään ennallistamista.
Vihdoinkin päästiin asian ytimeen
Kun puut poistetaan, ojitettu suo tuottaa hapellisessa tilassa TOC-kuormaa turpeen hajotessa ja luonnon suo tuottaa TOC-kuormaa hapettomassa tilassa turpeen kasvuprosessissa saman verran.
Vertaan tässä suota, josta puolet on ojitetu metsää kasvavaa ja puolet luonnnon suota.
Ennallistamista olisi, kun ojat vielä tukitaan ja saadaan aikaan suon kehitys. Ilmastoteoria suolle oli, että kun suo syntyy, niin kestää tuhansia vuosia ennen kuin siitä tulee nielu, kun turpeen CO2-sidonta selättää metaanipäästöjen väikutuksen.
