Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomen maankäyttösektorin nettonielu esimerkiksi vuosina 2016-2018 oli vertailun vuoksi keskimäärin -13,6 Mt CO2 ekv.
Tilastokeskuksen taulukossa 1,7 sivulla 45 on laskettu Suomen metsien hiilinieluja menneiltä vuosilta.
Esim 2018 sen tilastokeskus on laskenut olevan -15,3 milj.CO2-tn. Tuossa on mukana ”Ojitettujen turvepohjaisten metsämaiden CH4 ja N2O-päästöt” +2,5 milj.tn.
Vuodelle 2020 hiilinielu näkyy olevan -32,7 milj.tn eli sama kuin mitä itse edellä olen laskenut. Kivennäismaiden karikenielu ja turvemaiden CO2-, CH4-ja N20-päästöt näyttävät kumoavat toisensa.
Nyt kun Lulucf maankäyttösektorin laskenta menee uusiksi Suomen pitää vaatia myös ojitettujen turvemaiden luonnon metaanipäästöjen poistuminen 5 miljoonalta ojitushehtaarilta. Ojitus lakkauttaa suurimman osan luonnon soiden metaanipäästöistä. On jotenkin käsittämätöntä, että sitttten jääneet luonnon metaani- ja oksiduulipäästöista raportoidaan, mutta ei valtavien luonnon päästöjen poistumista huomioida mitenkään.
Tai sitten metsien hiilinielun laskemista periaatteella 40/60, jolloin jo runkopuun hakkuusäästöllä 20 milj.m3 Suomen metsien hiilinielu kattaisi kaikki päästöt.
Lisäksi joudutaan laskemaan tuota taulukon viljelysmaan 7,8 milj.tn päästöarviota 6 miljoonalla tonnilla. Se on laskettu pahasti pieleen viimeisten tietojen mukaan.
Onko Suomella jokin metsien hiilinielutavoite?
Kasvihuonekaasuneutraaliustavoite (päästöt ja nielut yhtäsuuret) on asetettu vuoteen 2035.
EUlla on tavoite.
Ota tästä selvää.
Eikös ne päästöt lasketa silloin kun karikkeet vähennetään?
Tarkoitan sitä, että luullaan esim. hakkuun jälkeiseltä aukolta tulevan paljon päästöjä karikkeesta (latvat, oksat, kannot ja juuret yms.), mutta niistä todellisuudesssa ei lasketa mitään päästöjä, sillä ne nollautuvat, kun ” metsien vuotuisesta runkopuun kasvusta karikkeineen (latvukset, oksat,, kannot, juuret jne) vähennetään ”poistuma (runkopuu) karikkeineen (lasvukset, oksat, kannot, juuret jne.)”.
Metsäpuiden nielu lasketaan sitten runkopuun ja sen karikkeen (latvukset, oksat, kannot, juuret jne.) kakkuusäästöstä, joka viime vuonna 2020 oli runkopuu 24,5 milj.m3 (runkopuu, jonka osuus puun biomassasta on 58%) + karikkeet 0,73*24,5=18 milj.m3( joidenka osuus puun biomassasta on 42/58=0,73, maanpäällinen osuus 20% ja maanalainen osuus 22%).
Metsäpuiden nielu 2020 oli siten hakkuusäätöbiomassa kerrottuna 0,75 hiilikeroimella eli 0,75*(24,5+18,0)= -32 milj.tn, joka saadaan myös hiilikertoimella 1,3 eli 1,3*24,5 milj.m3(runkopuun hakkuusäästö)= -32 milj.tn.
Tässä laskelmassa ei ole karikenieluja eikä turvemaiden maapäästöjä.
Kivennäismailta ei lasketa (hakkuista ei aukoltakaan) karikepäästöjä kuten ei turvemailtakaan, sillä ne poistetaan vähennyslaskussa ”metsien kasvu karikkeineen” miinus ”poistuma karikkeineen”.
Kivennäismailta ei lasketa maapäätöjä, mutta turvemailta (ojitus) kyllä jonkin verran.
ks Linkin taulukko 1.7 sivu 45
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Metlan tutkija Ilvesniemen mukaan hakkuuaukko ei hävitä hiilivarastoaan.
Huonoja uutisia metsänhakkuiden vastustajille: hiilikortti ei toimi perusteena vaatimuksille avohakkuista luopumiseen.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
