Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ville Niinistöä äänestäneet ovat idiootteja.
Vastusti Terrafamen jatkoa, joka nyt työllistää kerrannaisvaikutuksineen 5500 suomalaista ja joka nyt on maailman ympäristöystävällisin alan tehdas. Kiitos kepun Sipilälle Kainuu sai oikeita työpaikkoja, jotka tuovat verotuloja ja Kainuu vaurastuu.
Niinistö siis olisi torpannut nämä työpaikat.
Terrafame ylösajaa paraikaa 240 milj. eurion investointiaan akkukemikaalitehdasta.
https://www.kaleva.fi/uuden-akkukemikaalitehtaan-tuotannon-ylosajo-alkoi/3743411
–Terrafamella yhtiönä on maailman nikkelintuottajista pienin hiilijalanjälki ja yhtiön tuottaman nikkelisulfaatin hiilijalanjälki on yli 60 prosenttia pienempi kuin nikkelisulfaatin valmistuksessa keskimäärin, kertoo Terrafame Oy:n toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.
Näin kepu luo maailman puhtainta teollisuutta ja työpaikkoja, johon Ville Niinistöt ja vihreät ei pysty.
Jos ei kirjoita enemmistön kantaa myötäilevästi, tulkitaan se häiriköinniksi.
Eihän nämä mitään kirjoita.
Pelkästään häiriköintiä.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/kayttaja/petkeles/viestit/
Metsien kasvua on jonkin verran mahdollista myös edelleen lisätä mm. tuhkalannoituksin,
Kyllä metsien kasvun pitäisi nousta sitä samaa rataa kuin tähänkin asti eli 1 milj.m3 vuosivauhtia, kunhan uudistetaan avohakkuilla, muokkaamalla ja jalostetulla siemenellä, sillä paljon ainankin täällä pohjois-Suomessa on vajaatuottoista metsämaita. Tuskin tämä JK-kasvatus ehtii kasvun nousua turmella kovin pian.
Nyt koko 2010-luvulla on ollut kasvukauden aikana normaalia lämpimämpää ja riittävän kosteaa, että luonto itsekin on nostanut metsien kasvua. Sen näki täällä 2019 männyntamikoissa että edellinen kuiva kuuma kesä 2018 kasvatti vuosikasvuja pisimmillään 80 cm. Hirvikanta vaan pitäisi saada kuriin, että mäntyä ja koivua voisi myös kasvattaa, sillä kuusi ei kasva kuivilla mailla niin hyvin kuin mänty.
Lisäksi lannoittamalla 100 000 ha vuosittain (kemera-tuki) nostaa vuosikasvua 2 m3/ha 10..15 vuodeksi ja jo 5 vuoden kuluttua lannoituksen vaikutus olisi n. 1 milj.m3 lisäkasvua vuodessa.
Näin vuonna 2030 Suomen metsien kasvu voisi olla 125 milj.m3/v.
Mustikka, samoin puolukka palautuvat.
Yleensä siellä päätehakkuuppuuston sisällä ei mustikkaa tai puolukkaa ole, vaikka varsikkoa olisikin. Ja vaikka olisikin, niin määrät ovat parhaimmillaankin niin vaatimattomia ettei niitä kannata poimia.
Aukoissa jo muutaman vuoden jälkeen on puolukkaa, mustikkaa ja vadelmaa poimittavaksi kymmeniä sankkoja hehtaarilta parhaimmillaan, jos muut luonnon olosuhteet marjasadolle ovat kohdallaan.
Toisen hakkuun jälkeen mustikkaa alkaa löytyä hyvin valoisista mäntymetsistä.
Autuaasti on unohdettu taas, että jatkuva onnistuu vain kuusella ei valopuilla mänty ja koivu.
Viljavuusnäytteiden perusteella turvemaiden määrä on vähentynyt viiden vuoden aikana 20 prosenttia.
Jos tuo tarkoittaa sitä, että turvetta pellon pinnasta hapettuu tuota vauhtia ja turvepeltoja siirtyy multamaihin, niin tieto turvepelloista 260 000 olisi niinkin tuore 15 vuoden takaa.
Eli n. 100 000 ha oli todellinen luku ja 15 vuoden päästä, jolloin Suomen kasvihuonekaasutaseen olisi oltava kunnossa, ne olisi lähes poistuneet.
Eli parku turvepeltojen päästöista nyt onkin täysin turhaa eikä niille tarvitse tehdä yhtään mitään.
Turvemaiden ympäristökuormaa vähentää myös se, että tutkimusten mukaan hiilidioksidipäätöt ovat noin 20 tonnia hehtaarilla. Virallisissa laskelmissa luku on kuitenkin 30 tonnia hehtaarilta. Ruukin tutkimusasemalla on menossa turvemaita koskeva päästötutkimus. Vaikka tutkimus on vielä kesken, ovat tulokset nykytiedon valossa yllättäviä.
Vasta nyt tutkitaan kunnolla päästöjäkin ja paljastuu, että todelliset päästötkin on paljon pienemmät eikä liioitellut viheraatteen mieliksi.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1466742
Villi veikkaus on, että Pohjanmaa on täynnä peltoja,
Suomella on kunnianhimoisena tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on täysin mahdollinen jo aikaisemminkin jos vain päästö- ja nielulaskelmat perustuvat tutkittuun tietoon.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1466742
