Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 4,041 - 4,050 (kaikkiaan 5,917)
  • Kurki Kurki

    Jos pysyisit siinä virallisessa arviossa ja jättäisit lottopallot koneeseen.

    Virallisen arvion mukaan turvemaita on 260 000 hehtaaria.

    Ei taida olla näitä turvemaapeltoja ihan näin paljon.

    Eurofinsin viljavuusnäytteiden perustella turvamaita on 85 000 hehtaaria.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.1464333

     

     

    Kurki Kurki

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1466742

    Virallisen arvion mukaan turvemaita on 260 000 hehtaaria. ProAgrian erikoistutkijan Risto Jokelan mukaan tehtyjen selvitysten perusteella turvepeltoja on noin 100 000–150 000 hehtaaria. Eurofinsin viljavuusnäytteiden perustella turvamaita on 85 000 hehtaaria.

    Erojen turvemaiden pinta-aloissa pitää vaikuttaa omalta osaltaan päästölaskelmiin. Jokelan mukaan nykyisen 7,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin sijaan päästöt saattavat olla lähempänä 1,8 miljoonaa tonnia. Ero on massiivinen. Se on noin kymmenen prosenttia kaikista Suomen päästöistä.

    Maatalouden turvemaiden CO2-päästöt on saatettu laskea täysin pieleen.

    Maatalouden nämä päästöt olisivatkin -6 milj.ekv-tn pienemmät mitä on arvioitu.

    Suomen päästöt olivat viime vuonna n. +48 milj.ekv-tn ja oikaistuna maatalouden alemmilla päästöillä (-6) siten n. +42 milj.ekv-tn.

    Metsien hakkuusästön hiilinielu 2020  oli 1,3 (108-83,5)= 32 milj.ekv-tn ja EU:lta Suomen saaman kompensaation -10 milj.CO2-tn kanssa metsäisenä maana  yhteensä -42 milj. ekv-tn.

    Näyttäisi Suomen kasvihuonekaasutase olevan kunnossa eli päästöt ja nielut yhtäsuuret.

     

     

    Kurki Kurki

    Mihin Perko katosi?

    Täällä olisi kysymys vastattavana.

    Kurki Kurki

    Yhden hehtaarin luonnon suon metaani CH4-päästö vaihtelee 2..12 ekv-tn/ha/v. Ks Ojanen linkki alla.

    Metanaanipäästöluvut tuossa lienee laskettu 100 vuoden periodilla, jolloin ekv-kerroin on 34. Turvesuolla, jonka metaanipäästöt loppuvat, kuitenkin kyse 20 vuoden periodista, jolloin ekv-kerroin olisi 72.

    Eli turvesuon loppuvat metaanipäästöluvut pitää kertoa 74/34*2..12= 4,5…26 ekv-tn/ha/v.

    Wikipediasta: Methane is an important greenhouse gas with a global warming potential of 34 compared to CO (potential of 1) over a 100-year period, and 72 over a 20-year period.

    Märemmiltä soilta, paksuus on 1,5 m, nostetun kaiken turpeen CO2-päästön korvaa metaani-nielu jo 50 (1200..1500/26= n.50) vuodessa.

    Sopii hyvin Kiinan hiilineutraaliuden tavoitevuoteen 2100.

    Miksi Suomella hiilineutraaliustavoite on 2035 , vaikka sillä ei ilmastonmuutokseen ole mitään vaikutusta ennen kuin Kiinan kaltaiset suuret päästäjät saavuttavat neutraaliuden. Sen aikarajan pitäisi riittää myös Suomellekin.

    Kurki Kurki

    1. Suojelualue on paras hiilivarasto sekä soilla että kivennäismailla.

    Jatkaisin tuota 1. kohtaa: ”, mutta huono hiilinielu tai ei ollenkaan hiilinielu”.

    Jos nämä saataisiin muutettua kunnon metsätalouden piiriin ja päästölähteistä hiilinieluiksi,

    Kanadassa metsäkato on suuri. Metsät ovat öljyntuotannon tiellä.

    Vuosina 2000 ja 2013 otettujen maapallon satelliittikuvien vertailu kertoo, että yli 104 miljoonaa hehtaaria metsää on tuhoutunut tai kunnoltaan heikentynyt.

    https://www.maailma.net/uutiset/metsakato-etenee-villeimmin-kanadassa

    Kurki Kurki

    Yhden hehtaarin 1,5m turvekerros sisätää 1200…1500 tn ilmasta otettua hiilidioksia CO2 ( laskettu tiedoista:Turvekerros kasvaa 1mm/v ja  Suomen luonnon suot 4 milj.ha  sitovat  hiilidioksidia n. 3..4 milj.tn/v).

    Yhden hehtaarin luonnon suon metaani CH4-päästö vaihtelee  2..12 ekv-tn/ha/v. Ks Ojanen linkki alla.

    Kun 1,5 m turvekerros on nostettu, niin menee 1200…1500/2..12= 750…100 vuotta, että CO2-päästö tulee korvattua metaani-nielulla, jonka vaikutus nieluna on ikuinen.

    Kannattaisi siis ottaa nostoon soita, joiden metaanipäästö on korkea.

    Linkki: https://www.slideshare.net/LukeFinland/3-paavo-ojanen-metsnkasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupstt

    Kurki Kurki

    60 v olen toiminut omissa metsissä. Neljäkerta samalta paikalta joista kolmekertaa tukkia jopa 200 m3 /ha kerralla. Seuraava on jo lähtöä vaille valmis. Niin , mitä sitten.

    Tästä metsästäkö Perko on nuo puumäärät ottanut?

    Kuva: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/vapaatametsaa/

    Kurki Kurki

    Entinen Vapo nykyinen Neova yrittää työllistää suomalaisia ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Ilomantsissa tuottamalla aktivihiiltä maailman markkinoille, mutta luonnon suojelijat vastustavat. Aktiivihiili maailmalla valmistetaan pääasiassa uusiutumattomasta kivi- ja ruskohiilestä.

    Pohjois-Savossa soidensuojeluun kaavasssa on varattu liki 4400 hehtaaria 26 kohteessa. Luonnonsuojelupiirin mielestä määrä ei riitä pysäyttämään suoluonnon heikentymistä.

    Ja Suomessa on luonnon soita lisäksi 4 milj.ha ja vielä entisöidään lisää. Suomen suoluonto on siis todella vaarassa?

    https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#reader/311936/1/4063221563

    Kurki Kurki

    AJ:n kommentti YLEn uutiseen täydellinen.
    Suomen metsien kasvu ja suurempi hiilinielu tulee avohakkuiden kautta. Puuston kasvu nousee uudistettaessa, sillä maapohjien kasvukykyä saadaan nostetua ojittamalla, muokkauksella ja jalostetuilla taimilla. Lisäksi hirvien talvikanta pitäisi saada 30 000 paikkeille, ettei männyn mailla huonommin kasvavaa kuusta tarvitsisi istuttaa niille hirvien vuoksi.

    Kurki Kurki

    ”Maaseutukylät ovat kuolleet”

    Ja kuntakeskukset.
    1990-luvun alun lama sinetöi tuon.

    Lama, jonka aiheutti Suomen beljakovilainen ay-liike (Lund, Aitamurto, Mäki) 40% palkankorotuksilla Holkerin hallituksen aikana ja jonka piti olla viimeinen niitti Suomelle matkalle sosialismiin.
    Normaalisti devalvaatiossa ei tapahdu mitään dramaattista, mutta tässä viimeisessä 40% pakkomarkkadevalvaatiossa ansa oli paljon otetun valuuttavelan pääoman nousu markoissa vajaa 70%. Suomen pankit eivät kyenneet suoriutumaan niistä ja seuraus oli pankkikriisi.
    Tulevaa megalamaa Ahon hallituksen aikana kyllä yritettiin estää tai laimentaa Sorsan vetämällä ”Yhteiskuntasopimuksella”, jossa liikaa nousseita palkkoja yritettiin laskea ja päälle pieni devalvaatio, joka olisi riittänyt markkinoille, mutta Lund, Aitamurto ja Mäki torppasi yrityksen.
    Näin saatiin megalama, kun 40% pakkodevalvaatio nosti valuuttavelkojen pääomaa 67%.

    Pahaksi onneksi kommunismi romahti juuri tuolloin, kun Suomessa oltiin saavutettu kommunistiselle vallankumoukselle mitä otollisin tilanne eli yhden vuoden BKT:n menetys ja 600 000 työtöntä.

    Jos palkkoja Holkerin hallituksen aikana olisi nostettu kilpailijamaiden mukaan ei saksalaisittain n. 10%, mitään tapahtuneen katastrofin kaltaista megalamaa Suomi ei olisi kokenut.

    Beljakovin oppi:

    Neuvostoliiton juonima Beljakovin nimeä kantava oppi suomalaiselle
    ay-liikkeelle, miten kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla Suomi ajetaan umpikujaan eli vallankumoukselliseen tilaan.

    1. Jos työnantajat eivät niihin suostu, niin aloitetaan lakkoilu tavoitteena
    yleislakko (Arto Poika Tuominen varoitteli tästä), katkaistaan ulkomaankauppa
    (AKT), joka seurauksena Suomen talous ajautuu umpikujaan ja näin Suomeen
    saadaan kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne.

    2. Jos taas työnantajat hyväksyvät palkankorotusvaatimukset, niin Suomen
    kilpailukyky menee, työttömyys kasvaa ja Suomen talous ajautuu umpikujaan ja näin Suomessa on taas kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne.

    Aleksei Stepanovits Beljakov oli 1970-alussa Neuvostoliiton Suomen
    suurlähettiläs, jonka Kekkonen passitti maitojunalla Moskovaan, kun vehkeili
    suomalaisten ay-johtajien kanssa Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi kommunistiseksi.

Esillä 10 vastausta, 4,041 - 4,050 (kaikkiaan 5,917)