Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuo kun on ymmärretty, niin seuraava askel on huomata, että hiiliNIELUn kasvattaminen tarkoittaa hiilivaraston kasvuvauhdin nostamista.
Eiko riitä hiilinieluksi esim. tasainen 20 milj.m3/v hakkuusäästö, silloinhan hiilivarasto kasvaa tuon hakkuusäästön (karikkeineen) biomassan verran vuosittain?
https://yle.fi/uutiset/3-11880177
Linkissä keskitytään rehevien turvemaametsien käsitteleyssä maapohjasta erittyvään kasvihuonekaasu metaaniin, jota pitäisi vähentää siirtymällä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen +2,4 milj.ekv.tn/v vuoteen 2035 mennessä pitämällä pohjavesipintaa sopivalla tasolla. Saman asian ajaisi aukon naveromätästys, mutta siitä ei mainintaa.
Karummmat suometsät, joita on suurin osa Suomen ojitusalueista, ovat lievä hiilinielu eikä metaani päästöjä enää juurikaan.
Siitäkään ei mainintaa, että 5 milj.ha suometsien ojitukset ovat vähentäneet luonnon metaanipäästöjä n. -15 milj. ekv-tn/v.
Entä nämä ennallistamiset, kun vesipinta nousee liian ylös ja alkaa metaanipäästöt.
Maapohja imee todellakin avohakkuun jälkeen hiiltä ”niin että suhina käy”.
Kivennäismaat, joita on n. 15 milj.ha, sitovat pelkästään hiiltä, sillä maapäästöjä ei ole uudistusaloilta, jos muokkaus on enintään kevyt. Karikepäästöjäkään ei hakkuutähteistä lasketa, kun ne nollautuu vähennyslaskussa ” metsien kasvu miinus poistuma=hakkuusäästö”.
Linkki sivu 35 Taulukko 1.6. https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Olisiko varminta vain olettaa että maahan kertyy hiiltä vuosittain noin viidennes biomassasta eli juurten kasvu.
Voi sen noinkin tehdä.
Metsien runkopuun hakkuusäästö oli 2020 29 milj.m3. Tuo on puun koko biomassalla sitonut ilmasta 1.3 kertoimella hiilidioksidia (CO2) 1,3*29
= n. 38 milj.CO2-tn.
Tuohon kun lisää EUn Suomelle myöntämän hiilinieluhyvityksen -10 milj.CO2-tn/v metsäisenä maana, niin Suomen metsien hiilinielu on – 48 milj.CO2-tn ja se prikukkeen sama kuin kaikki päästöt vuonna 2020 n. 48 milj.CO2-tn.
Olisiko varminta vain olettaa että maahan kertyy hiiltä vuosittain noin viidennes biomassasta eli juurten kasvu.
Kivennäismaahan karikkeesta syntyy vuosittain pitempiaikaista hiilivarastoa. Tai edellisen postauksen linkin mukaan pysyvää.
Tämän linkin sivulla 35 taulukko 1.6 mukaan (https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf) kivennäismailta tuli vuonna 2018 karikkeista nielua DOM -9,0 milj. CO2-tn.
Tuota orgaamisten maiden päästöä +4,3 kysyin Tilastokeskuksesta kumpaa päästöa se nyt on DOM vai DOS ja vastaus oli että DOS eli pelkästään maapäästöä.
Osa vuotuisesta elävästä biomassasta kuolee ja muuttuu karikkeeksi sekä maan päällä (oksat) että alla (juuret), mutta se ei hajoa heti vaan jää joksikin aikaa hiilivaraston lisäykseksi (hiilinieluksi). Hiilinielua on siis kahta sorttia: elävää ja kuollutta puuta.
Minä olen esittänyt, että vähennyslaskussa (metsien vuotuinen kasvu miinus poistuma = hakkuusäästö) poistuvat karikepäästöt eikä niistä tule päästöjä, mutta niistä voi tulla nieluja kuten kivennäismailla tulee tai kuten hakuiden pitempiaikaisesta puutuotteista lasketaan nielua.
Tilastokeskus vahvisti tämän orgaanisten maiden osalta, että tuo vuotuinen päästö ei sisällä karikepäästöja DOM vaan maapäästöjä SOM.
Lasketko Kurki vuotuisen metsien hiilinielun niin että hiilinieluun sisältyviin eläviin puihin ja niiden juuristoihin kertyy koko ajan uutta biomassaa?
Metsien runkopuun hakkuusäästö oli 2020 29 milj.m3. Tuo on puun koko biomassalla sitonut ilmasta 1.3 kertoimella hiilidioksidia (CO2) 1,3*29= n. 38 milj.CO2-tn.
Miten huomioit karikkeet? Mihin käytät hiilen määrän suhdetta 40/60?
Puun biomassan osuudet ovat runkopuuta 58%, maanpäällistä kariketta(latvus, kannot, oksat jne) 20% ja maanalainen osuus (juuret, hienojuuret jne,) 22%.
Puun maanpäällisen biomassan osuus hiilikertoimesta 1,3 on 1,3 *(58+20)/100= 1,0 , joka taas vastaa puun maanpäällisen osan 40% metsän hiilestä.
Metsän hiilestä maanalainen osuus on 60%, joka antaa hiilikeroimeksi 1,5.
Metsä hiilikerroin yhteensä on siis 1+1,5=2,5 runkopuu hakkuusäästölle vuonna 2020 2,4 (2,5)*29= n. 70 milj. CO2-tn.
Metsämaapohjaan kasautuu puun maanalaisesta karikkeesta vuosien saatossa huomattava hiilimäärä, joka korreloi maanpäällisen runkopuumäärän kanssa alla olevan linkin mukaan.
Jos runkopuuta on hetaarilla 1000 m3, joka vastaa 1 tn CO2 puun maanpäälisen osan sidontaa ja maan alla vastaavasti on 1,5 tn CO2-sidontaa.
Kerrointen merkitys kannattaa aina määritellä jos haluat että yleisö ja satunnainen lukija ymmärtää lukemansa.
Linkki https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Lähetin Seppo Vuokolle alla olevan viestin.
Vastauksena sain, että aikoo paneutua hiilinielu-asiaan, kunhan ehtii.
Hänellä on nyt meneillään vastauksen antaminen juuri tähän aiheeseen ”Suomen elinympäristöjen uhanalaisuus -mietintöön”, jota vihreät ja Modig ovat käyttäneet lyömäaseenaan.
Seppo Vuokko taisi jo kommentoida julkisuudessa punaisen kirjan uhanalaisista metsätyypeistä, että miten mustikkatyypin metsät voivat olla uhanalaisia, kun niitä kaikista metsistä on lähes puolet.
Hei.
Suomen metsien hiilinielu on suurempi kuin kaikki Suomen päästöt, kun otetaan huomioon Suomen metsien maapohjiin sitoutunut hiilivarasto. Esimerkiksi viimeisten 20 vuoden aikana metsien runkopuumäärä on noussut 500 milj.m3 ja samalla maapohjaan on sitoutunut hiiltä, jonka määrä korreloi maanpäällisen osan kasvun kanssa. Vuonna 2000 Suomen metsissä oli runkopuuta 2000 milj.m3 ja nyt 2500 milj.m3.Puun biomassan tilavuusosuudet ovat runkopuu 58%, muu maan päällinen osa (oksat, latvus yms) 20% ja juuret (maan alainen osa) 22%.
Linkin (LUKE Ilvesniemi alla) mukaan laskien (metsän hiilestä on 40% maan pinnan yläpuolella ja 60% maan pinna alapuolella) metsien hiilinielu oli viime vuonna hakkuusäästöstä 29 milj.m3 laskien n. 2,4*29= – 69,6 milj.CO2-tn.
( Ilman maapohjan hiilikertymää hakkuusäästön 29 milj.m3 sitoma CO2 ilmasta olisi 1,3*29= n. – 38 milj.CO2-tn/v.)
Kun siihen lisää EU:lta Suomelle saatu hiilinielukompensaatio -10 milj.CO2-tn metsäisenä maana, niin hiilinielu vuonna 2020 oli-69,6 -10= <b>n. – 80 milj.tn
Suomen kaikki päästöt olivat viime vuonna n. +48,5 milj.ekv-tn/v.
<div>Suomelle riittää jo 21 milj.m3/v hakkuusäästö, joka vastaa 50 milj.CO2-tn/v sidontaa,että metsien hiilinielu olisi suurempi kuin kaikki päästöt.
Suomen metsät ovat lisänneet kasvuaan jo 1960 luvulta n.1 milj.m3 /v.
Tämä vuotuinen kasvunlisäys on saatu aikaan avohakkuilla ja uudistamalla ne kasvamaan paremmin muokkaamalla maa, ojituksilla ja jalostetluilla taimilla.
Näin jatkaen Suomen metsät kasvavat 10 vuoden päästä 118 milj.m3/ nykyisen 108 milj.m3/v sijaan.Linkki; https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Suomen talous ei ole kasvanut 15 vuoteen eli BKT on tasolla 2006.
Ruotsin talous taas on kasvanut samassa ajassa 20%.
Suomi on näin menettänyt vuoden 2006 noin 220 BKT:sta laskien talouskasvua yli 40 miljardin verran Ruotsiin nähden.
Verotuloja on menetetty n. 20 miljardin edestä.
Sipilän KIKYllä yrittiin korjata Suomen talous Ruotsin malliseen kasvuun, mutta viime vuosi alkuvuoden lakkoineeen tuhosi senkin.
Kaikki julkisen sektorin palkankorotukset vuodesta 2006 lähtien ovat olleet perusteettomia. Mitään uutta jaettavaa ei ole tullut talouteen.
Beljakovilainen talouspolitiikka se senkun porskuttaa. Verotulojen kasvu BKT kasvamisen kautta on estetty, julkisen sektorin palkankorotuksiin otetaan velkaa ja veroja korotetaan menojen katteeksi ”suurtuloisilta”, joita kansainvälisen mittapuun mukaan Suomessa ei edes ole.
