Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Reikäperkausta teen kuusille, siksi että täällä Kainuussa ja Viitasaarellakin kesähallat ovat se syy, jos aukko uudistetaan kuuselle.
Vasta sitten, kun kuuset ovat 6..7m niin uskaltaa poistaa vesakkosuojauksen eli pääkasvain on jo sillä korkeudella että halla ei keskimäärin yllä niin korkealle.Ainakin vähäsateiset kesät (n.1998, n.2002,2006) olivat huonon kasvun aikaa.
Isojen harvennuskoivikoiden latvat kuivuivat ja koivujen lehdet kellastuivat jo elokuun alussa täällä Kainuussa.”Paljonko veikkaat Kurki niitä ”pärjääjiä” olleen silloin holoseenikaudella ja verrataanpa sitä tämänhetkiseen ihmispopulatioon.”
Eihän se ole ihmiskunnan vika, jos nyt alavilla mailla veden noustessa joutuvat miljoonat ihmiset vaikeuksiin, kun syy siihen on luonnollinen lämpeneminen.
”Sitä ei varmaankaan todella voi tietää, että lisääkö kasvihuoneilmiö kasvullisuutta vai ei, koska ilmasto-olot muuttuvat. Aika oleellinen ongelma on kuitenkin mannejään sulaminen. Varmuudella voi sanoa, että se nostaa merenpintaa. Aika paljon asuu porukkaa alavilla mailla. Mihinkä esim bangdeshiläiset asutettaisiin?
Mitä se pohjoisen napajään sulaminen vaikuttaisi Pohjois-Atlantiin ja Golf-virtaan. Hiipuisiko se virta, jolloin meillä voisi olla tosi kylmää vaikka jossain muulla olot paranisivat? Mistähän päin pitäisi varulta ostaa tontti?”
Eikö tuo mennyt historia vastaa kaikkiin noihin kysymyksiin. Lämpötilan nousu nyt ei olisi ensimmmäinen kerta sitten jääkauden.
Haloseenikaudella mannerjää oli 1000 km pohjoisempana kuin nyt eikä pohjoisnavalla ollut jäätä kesäisin.
Mitenkähän silloin pärjättiin alavilla mailla?
Nuo lämpöjaksot olivat luonnollista vaihtelua, kuten varmasti tämä nykyinenkin, jos sellaista yleensä tulekaan.Kyllä ammattijärjestöt ottavat taas vastuuta jäsenistöstään.
Palkat onkin nyt mitoitettu kalliiden paperilaatujen ja innovaatioiden ei bulkin mukaan, joita suomalainen metsäteollisuus ei tuota ja liekö niitä olemassakaan.
Eli kaikki bulkkin tuotanto l. paperi, sellu, kartonki, puutavara jne. joutaakin loppua, sillä palkat on nyt ainakin oikealla korkeudella.
Viis muusta.Jatkoa.
Itse kannatan vastuuta ottavaa ammattiyhdistysliikettä, jollainen on Ruotsissa ja Saksassa eli Suomessa palkkoja nostettaisiin kilpailjamaiden tahtiin esim. Saksan mukaan työn tuottavuus huomioiden ja näin kilpailukyky säilyisi aina pitkässä juoksussa.
Joku voi ajatella että eihän paperin hinta satamassa sisällä kuin minimaalisesti palkkakustannukisa ja eihän palkat ole mikään kustannustekijä.
Ikäväkseni joudun ilmoittamaan, että suomalaisen paperin hinta sisältää vain suomalaisia palkkakustannuksia ja tuotantoketjun voittoja karkeasti suhteessa 90%/10%.
Sillä kaikkien paperiin liittyvien kustannusten takana on vain palkkoja ja voittoja.Esimerkinä palkan sos.kulut:
Nehän voitaisiin maksaa palkkana käteen, mutta silloin palkansaaja itse joutuu säästämään eläkkeensä, työttömyysvakuutuksensa jne.Esimerkkinä pääomamenot.
Velan lyhennykset investoinneista sisältävät esim. tuotantolaitoksen rakentaneiden työntekijöiden palkkoja ja rakennusyritysten voittoja.
Korko taas menee rahalaitoksen tuontekijöiden palkkoihin ja komeiden toimistotakennusten pääomamenoihin, jotka taas sisältävät vain palkkoja ja voittoja.Palkan veropidätykset menvät suurimmaksi valtion ja kuntien työtekijöiden palkkoihin ja ulkopuolisiin hankintoihin, jotka taaas sisältävät vain palkkoja ja voittoja.
Kaikki paperin kustannustekijät näin avattuna sisältävät vain palkkoja ja voittoja.Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos palkat Suomessa nousevat 2-kertaisiksi, niin paperista pitää maaimanmarkkinoilla saada myös 2-kertainen hinta.
Entä kun kilpailijamaissa ei korotetakkaan palkkoja ja sieltä ostajat saavat nyt paperia puolta halvemmalla?
Menisikö suomalainen paperi kaupaksi?
Hyvä kysymys?”Puhuttiin jostain 23000 työvuodesta. Siitä tulee n. 40 miljoonaa työtuntia. Siis bruttona olisi pitänyt alentaa palkkoja n.1,25 euroa/tunti, jotta olisi tuo 50 miljoonaa säästetty. Tuntipalkkana siis selvästi alle 1 euroa/tunti. Jos tuolla ”investoinnilla” olisi säilyttänyt työpaikkansa ja koko metalliteollisuuden Suomessa, niin kyllä täytyy todeta, että se telakkaporukka kusi pahasti housuihinsa.
Kyllä se katse on kohdistettava tuonne Metalliliiton suuntaan. Ei muille tahoille. Veronmaksajat olisivat ottaneet kuitenkin takuuasiassa tosi ison riskin. Joustivathan ne SAS:n porukatkin. ”
Timpan kanssa olen samaa mieltä.
Ammattiliitojen tulisi katsoa peiliin. Viime Tupo-raamiratkaisu nosti palkkoja n.5% ja se tekee ainaki tuon ja enemmän kuin 1 e/h.
Olisi vain tarvinnut tehdä 0-ratkaisu vuosi sitten ja tuo 50 miljoonaa olisi ollut kasassa. Raimo Sailas muuten ehdotti vuosi sitten palkkaneuvottelijoille 0-ratkaisua epävarmojen aikojenn vuoksi.Mutta eihän se kelpaa, nostellaan palkkoja kilpailujamaita enemmän vuosittain ja sitten, kun kilpailukyky on mennyt huudetaan valtiota apuun.
Suomella oli euroon liityttäessä vuonna 2002 huippu hyvä kilpailukyky esimerkiksi dollariin nähden etu oli 40%. Tulloin dollari oli 0,85 euroa ja tänä paivänä se on 1,3 euroa.
Tuokin kilpailukykyetu on syöty palkankorotuksilla 10 vuodessa ja pitää muistaa että puunjalosteiden hinnat määritellään dollareissa.Mitään ei ole opittu menneestä. Ennen palkkainflaation seurauksena mennyt kilpailukyky palautettiin devalvoimalla markka, jota vasemmisto ja ammattiliitot vastustivat , ”että se on tulonsiirto köyhiltä (palkansaaja) suurpääomalle( vientiteollisuudelle).
Tottakai se sitä on.
Jos ei olisi palautettu kilpailukykyä, niin sitten Suomesta olisi loppunut vienti, työ ja leipä.I
”Homma liippasi myös metsätalouttani. Vuonna -84 istutimme Ukonniemen taimitarhan kuusta noin 2500 kpl. Noin puolessa taimipusseissa oli leima: ”Raution Kuusen” simenistä saatuja. Hyviä taimia ne olivatkin. Taimikko eli nuori metsä on varmasti kunnossa, vaikka viimeiset tiedot ovat vuodelta 2005″
Hyvin kasvaneiden kuusien pistokkaista perustetun metsän kasvuluvut ovat olleet myös erittäin hyviä.
En muista mikä taho oli tämän kokeen takana (oliko metsäntutkimuslaitos), mutta 30 vuodessa koealalle oli kasvanut 700 m3 puuta.
Kasvua voitaneen lisätä paljon jalostuksella, mutta kasvupaikka (maanpohjan rakenne ja ravinteikkuus) lienee kuitenkin tärkein tekijä puiden kasvulle.Kuusen parhaat kasvupaikat omissa metsissäni on pienien purojen varsilla.
Siellä kevättulvat tuovat aina ravinteita ojan penkoille ja kosteutta vähäsateisina kesinäkin riittää.
Kesä 2006 oli ennätys kuiva. Tuona kesänä istutin 2500 kpl kuusen taimia peratun ja suoristetun puron alueelle, joka oli hakattu muutama vuosi aiemmin, koivuja ja pienempiä kuusia jättäen, hallan suojaksi kuusille.
Hakkuun jälkeen kaivoin puron vanhan suoran uoman serpentiineille eli sain istutettavaa puronvartta lisää 3-kertaisen määrän aiempaan verrattuna.
Kesällä 2006 jouduin sitten kahdesti kastelemaan nuo kuusen taimet. Vettä riitti puorossa koko kesän ajan ja kasteluveden sai otettua muutaman metrin päästä purosta sankolla.Olisiko tuo Heinolan Sepänniemi?
Ei näytä kovin puustoiselta.Minulla on ollut Mustilan alkuperää olevia douglaskuusia kasvamassa täällä Kainuussa 15 vuoden ajan. Pahin heikous on ollut, että edellisen kesän latva kuivuu keväällä ja kaikki edellisen kesän neulaset tippuu pois. Silmut kestävät suurin piirtein kasvukykyisinä, mytta latvasilmu ei aina, vaan uusi latva pitää tehdä sivuoksasta.
Kasvu tästä johtuen on ollut aika heikkoa. Puut 4 kpl tosin pihaympäristössä kasvavana ovat 2.. 5 metriä pitkiä.
Siirsin vsta kaivurin kauhassa kolme puuta pohjoisrinteelle kevätahavalta suojaan. Ihme kyllä eivät kuolleet siirrossa.
Metsään aliskasvuksi kuusentaimikkoon istutetut ovat menestyneet huonosti.
Kolme kymmenestä n.1,5 metristä puuta vielä löytyy, mutta ovat aika kurjan näköisiä.