Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kun Suomi liittyi euroon vuonna 2002, niin markka kytkettiin euroon aliarvostuksella, joka oli Saksaan nähden n.15% Suomen eduksi.
Nyt kymmenen vuoden eroajan jälkeen Suomi on menettänyt tuon 15% kilpailuedun korkeammilla palkankortuksillaan ja on nyt jäänyt Saksan kilpailukuvystä n.15% .Eli kymmenessa vuodessa suomen kilpailukyky rapautui 30% Saksaan nähden.
Jos Suomessa olisi pidetty palkat kurissa huomioon ottaen työn tuttavuuden nousu ja nostettu palkkoja Saksan tahtiin, niin nyt suomalaisella palkansaajalla olisi huomattavasti valoisammat näkyvmät kuin mitä nyt, kun talous taas heikkenee.
Kuten Stora-Enso tuossa viime viikolla ilmoitti metsäjalosteiden kysynän heiketessä Suomi on se alue, jossa sitten supistetaan ensin, kun siellä on kilpailukyky heikoin.”Kurki on jo pariinkin otteeseen maininnut Saksan palkkojen pudotukset. Onko sinulla faktaa näistä pudotuksista puunjalostus- ja paperiteollisuuden osalta?”
En ole maininnut mitään Saksan palkkojen laskusta, vaan saksalaisesta palkkapolitiikasta, jossa palkkoja korotetaan työn tuottavuuden mukaan eli jotain 1..2% vuosittain.
Mutta Suomessa nämä palkankorotukset ovat sitten 2..3 % yli saksalaisten korotusten.
Seurauksena, että suomalainen yritys menttää kilpailukykyä 10 vuodessa 20..30% saksalaiseen, kuten nyt viimeisten 10 vuoden euroaikana on tapahtunut.
Jos Suomessa seurattaisin Saksaa palkkojen korotuksissa, niin kilpailukyky sailyisi eikä tarvetta devalvaatioon eli palkkojen kaskuun olisi pitkällä tähtäimellä.
Saksassa on isommat tukit ja sekin jo mahdollistaa paremman kantohinnan, sekä lyhyemmät kuljetusmatkat maailmanmarkkinoille kuin Suomessa eli palkkatason Suomessa on oltavakin tuon kuljetusmatkaeron verran alemmat.Jos jokun ihmettelee että mitä, eihän palkat ole kuin n.10% paperitehtaan kustannuksista.
Tiedoksi vain, että yrityksen ainoat kustannukset ovat vain palkkakustannukset n.90 ja hankintaketjun yritysten voitot n.10%.
Esimerkiksi paperitehtaan lainat ovat tietenkin vain palkkakustannuksia ja voittoja, sillä lainalla on rakennettu tuotantotiloja ja ostettu koneita, jotka ovat taas vain työkustannuksia ja voittoja.Eli hyvä nyrkkisääntö on, että jos Suomessa nostetaan palkkoja kaksinkertaisiksi, niin paperista on saatava kaksinkertainen hinta vientisatamassa aiempaan verrattuna, jotta paperin valmistaminen olisi yhtä kannattavaa kuin ennen palkkojen korotusta.
Silloin kun Suomella oli oma markka, kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset hoidettiin devalvaatiolla 15..40%. Silloin ei kysytty sahatyötekijältä, vaikka kuinka vastaan pani 10 markan tuntipalkalla, kun devalvaatio tehtiin.
Silloin kuin nytkin on kysymys työllisyydestä ei vain sahauksessa, vaan muussakin metsäteollisuudessa ja vientiteollisuudessa..
Jos puun hintaa alennetaan, niin puun myynti hiljenee, ja silloin on aivan sama mikä hinta puulla on, sahaus vähenee ja työtömiä tulee.Aina kun Suomessa palkat nousee enemmän kuin kilpailijamaissa esim. Saksassa, niin puun hinta laskee suhteessa.
Hyvä esimerkki on Saksa, siellä palkkataso on pidetty kurissa ja kantohitaakin voidaan maksaa enemmän.
Tämä suomalaisen talouden syöpä eli kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset nyt, kun ei ole omaa valuuttaa, aiheuttaa vain työttömyyttä.
Ja kuka sen aiheuttaa?
Palkansaaja.
Ja sitten tämä palkansaaja raivoa hallitukselle, että eikö hallitus tee mitään tälle kasvavalle työttömyydelle.
Vaikka on se itse aiheuttanut.
Jos olisi tehty palkkaratkaisut Saksan tasolla huomioien myös tuottavuuden kasvu, niin Suomen kilpailukyky olisi säilynyt, eikä tarvitsisi huudella taas kerran kantohintaa alas.Olisi palkansaajankin kannalta parempi ratkaisu.
Nimellispalkka olisi pienempi, mutta ostovoima sama, ja mikä kaikkein tärkeintä tulevaisuudenäkymät ( turvattu työpaikka, matala inflaatio) olisivat paremmat kuin tällä nykyisellä palkkapolitiikalla.Selvennän vielä ettei tule vääriä käsityksiä.
Minä haluan, että palkan ostovoima olisi mahdollisimman korkea, en sitä että ylisuurilla palkan nimelliskorotuksilla aiheutetaan kilpailukyvyn menetys, joka ei nosta palkan ostovoimaa yhtään, sillä työttömän työttömyyskorvaus on aina alempi kuin palkka.Kummallista että aina vain kantohintojen pitää joustaa.
Eikö pitäisi myös palkkojen joustaa?Nythän ollaan taas siinä tilanteessa että palkkojen noustua kymmmenen vuotta 2..3% vuosittain kilpailijamaita enemmän pitäisi voida devalvoida n. 20..30-prosentilla palkat alas, mutta kun devalvaatio on pois keinovalikoimasta, niin sitten palkkoja olisi alennettava sille tasolle, että kilpailukyky puun sahauksessa palautuu.
Kun Saksassa palkat ovat pysyneet kurissa, niin kantohintaakin voi maksaa enemmän.
Kyllä lamaskasvua esiintyy Lappia myöten.
Lammaskasvu on sitä että saman kesän silmu lähtee kasvamaan uudestaan ja kasvaa jotain 5..10 cm.
Yleensä se kasvuun lähtenyt silmu on sivusilmu harvemmin pääsilmu.
Noita sivusilmun kasvuunlähtöjä voi olla myös useampia.
Laskin yhden metrisen mittaisen männyn latvasta 15 kpl silmuja.
Kyllä siinä on latvahäiriötä kerrakseen.
Sanoisin että Suomenkin männyllä on toisen kasvukiehkuran geenit kunhan ne sieltä jalostuksella esiin otettaisiin.
Lamaskasvun syyksi on esitetty liian kuumaa kasvupaikkaa.Etelä-Afrikassa nopeakasvuinen meksikolaista alkuperää oleva mänty (pinus patula) tekee vuodessa kolme kasvupyrähdystä ja voi kasvaa pituutta yhteesä 1,5m vuodessa.
Hyvänä kesänä suomalainen männyntaimi voi kasvattaa päälatvakasvaimen silmuineen täyteen mittaansa jo heinäkuun loppuun mennessä, joten ihan hyvin se voisi tehdä vielä yhden kasvupyrähdyksen ennen syksyn tuloa, jos vain olisi olemassa tällainen klooni, joka voisi löytyä myös suomalaisesta männystä jalostamalla.
http://www.afrikkanet.fi/puut/sivut /sivu20.htm
Visakalliolle.
Että ollaan todella samassa tilantessa kuin Holkerin hallituksen loppuaikoina.
Erkki Liikanen oli valtionvarainministeri vuoteen 1989 ja siitä eteenpäin Matti Louekoski.
Erkki Liikanen oli tuon hallituksen ainoa järkevä henkilö, sillä hän halusi tehdä valtiolle 0-budjetteja.
Liikanen erosi oman puolueen painostettuma, että oli SDP:n taakkana tulevia vaaleja 1991 ajatellen ja Louekoski oli se tarinan roisto, jolle valtion menojen korotus 20% sopi mainiosti ja vaaleja ajatellen sopi myös mainiosti SDP:lle.
Tuolloinen ulkoministeri Kalevi Sorsa, joka oli luopunut SDP puheenjohtajudesta 1987, hyppäsi myös pois uppoavasta laivasta ja hän sanoi mm. että Suomea odottaa omaisuusarvojen romahdus, joka sitten toteutuikin.Totta on että aina taimikoissa esiintyy luonnostaan monesta eri syystä jonkin verran monilatvaisuutta.
Parhaiten männyntaimella latva säilyy karkeapohjaisilla tuoreilla ja sitä karummilla kangasmailla.Kyllä tätä omaa monilatvaognelma olen yrittänyt selvittää, joka ei nyt ole kovin normaalia.
Minulla nuo taimikot on perustettu ojistusmätästetyille hienojakoislle maille, monesti matalan turvekerroksen päälle ojasta nostetulle perämaalle ja, jotka ottavat runsaasti vesakkoa, kun nostettu maa kattaa koko alueen ojien (10m välein) molemmin puolin.
On tehty koelannoituksia Pellonmetsityksen PK:lla, RPK:lla ja yksiravinteilla boorilla, kaliumilla, fosforilla, tuhkalla, mutta näillä koealueilla ei ole ollut mitään eroa alueisiin, joita ei ole lannoitettu.Ja olen tullut siihen tulokseen, että jos maapohja on viljava ( ja viljavoituu lannoituksella edelleen), niin se ei sovi suomaiselle karuihin oloihin sopeutuneelle männylle, vaan se reagoi siihen tekemällä paljon päälatvasilmuja, mutta ei niikuin toivoisi, kasvaisi enemmän paksuutta ja pitempiä latvakasvuja.
Ilmeisesti männyn geenit eivät täällä salli 1m latvakasvua normaalilla silmunmuodostuksella, vaikka maapojhjan antaisi siihen mahdollisuuden.
Minulla on ollut näille muokkausaloille perustetuilla männyntaimikoilla sellainen ongelma että taimet kasvaa paljon lammaskasvua ja että latvasilmuja taimissa on useampia ja siten latvojakin useampia ja ne taimet menisivät pilalle, ellei ylimääräisiä poistaisi.
Kova työhän tuo on joka kevat käydä taimikot läpi ja katsoa jokaisen taimen tilanne 0,5…5m korkeuteen (ensimmäisen tukin matkalta) saakka ja poistamalla isommista sahalla ja pienemmistä puukolla ylimääräiset latvat pois.
Tämä karujen maiden suomalainen mäntyaines ei enää sovellu näihin uusiin maapohjan muokkaisen jälkeisiin reheviin olosuhteisiin siten kuten toivoisi eli kasvattaisi enemmän paksuutta ja pitempiä latvakasvuja, vaan reagoi viljavaan maapohjaan tekemällä enemmän latvasilmuja ja pensastuu. Näin ainakin minulla täällä Länsi- Kainuussa.
Kuusen kasvatus avomaille ei täällä taas onnistu joka kesäisen hallan takia.
Nyt tämän kesän jäljilta näyttäisi taas olevan paljon pahimmillaan n. 30% alle 5 m mittaisista taimista tällaisia,joissa on kaksi tai kolme puolen metrin mittaista latvaa.”Suomessa tehdään yhä 100 miljoonan ihmisen paperit ja 50 miljoonan ihmisen puutuotteet. Mutta kun kysyntä laskee, myös tarjonnan täytyy laskea. Ne maat pärjäävät, joissa toimintaedellytykset ovat parhaat. Valitettavasti Suomesta on jouduttu sulkemaan parempaa kapasiteettia kuin muualle Eurooppaan on jäänyt käyntiin.”
Onhan tuo nyt päivänselvää että metsäteollisuus ei ole pelotellut enää pitkään ainakaan sillä, että huonosti menee.
Kuinka monta tehdasta on lopetettu, siksi että haetaan kannattavuutta ja silti tulokset ovat nippa nappa plussalla. Suomalainen teollisuus on se kannattamattomin, joka suljetaan ensin kuten tuossa linkissä Storan kaveri toteaa.Suomi tarvitsisi nyt 20..30% devalvaation että vienti vetäisi, mutta kun ei voi devalvoida niin sitten tuon suuruisen palkka-aleen.
Ja kun se palkka-ale ei varmasti toteudu, niin Suomi ottaa sitten sen mustan pekan eli työttömyyden palkansaajan tahdosta.”Heinolan 43 hengen valtuustoon ei valittu YHTÄÄN vihreää.
Johtuu varmaan siitä, kun vihreät VALITTAVAT joka ikisestä kaavasta ja joka linnusta ja joka mistä tahansa.
Valitsijat eivät halunneet ainaisia valittajia vaan ihmisiä, jotka tekevät jotain alueen eteen. Taisi käydä niin että paskanpuhuminen ei enää kantanutkaan?”Kumpa tuo tilanne olisi muissakin Suomen kunnissa.
Saimaan norpan suojelussa kyllä on pörrännyt vihreän aatteen stalinisteja riittämiin ja nyt vaaditaan jo koko verkkokalastuksen kieltämistä.. Kalaisen järven verkkopyyntiä on rajoitettu ja Kolovedellä on kokoaikainen verkkopyyntikielto. Nyt näyttäisi Petri Kuvajan mukaan (Haukiveden kalastusalueen puheenjohtaja/ kirjoitus elisen MT:ssa)) olevankin niin, että kuuttien eloonjäännin kannalta verkkopyynti norppavesillä olisikin elintärkeää, sillä Koloveden alueella kuuttituotanto on alhaisinta ja kuutit heikkokuntoisia verrattuna verkkopyyntialueisiin. Kuutit eivät löydä ruokaa järven kalaisuudesta huolimatta riittävästi lunnollisessa ympäristössään siinä määrin kuin verkkopyyntialueilla sitä loytyy verkoista.
Näin se menee vihreä aate, hyvää tarkoitus kääntyy itseään vastaan.