Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
AJ: Lintilälle ja Lepälle terveisiä: turpeen kasvusta voitaisiin katsoa uusiutuvaksi se osuus, joka syntyy kunnostusojituskelvottomilla soilla. Nehän ovat ihmisen vaikutuspiirissä ja kuuluvat siis päästöraportoinnin piiriin. Puuki ja Kurki varmaan osaisivat laskea, kuinka paljon niillä olisi turpeen nettosidonta?
Tarkoitatko kunnostuskelvottomilla soilla esim. kosteikkoja, jotka kuuluvat metsäpinta-alaan ja joissa ojitus on epäonnistunut? Niiden pinta-ala ei ole tiedossa.
Niistä Tilastokeskus on on laskenut + 1,9 miljCO2-tn maapäästöjä. Tuotahan minä vähän ihmettelin, kun ovat muuttumassa takaisin suoksi, mutta eivät sidokkaan hiiltä. Taulukko 1.6/ sivu 35
https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Hallitus puhuu koko ajan uusien työpakkojen luomisesta 30000..60000, mutta tähän mennessä saldo on ei yhtään työpaikkaa, mutta tuhansien työpaikkojen suoria menetyksiä kyllä (turve, Kaipola, Säynätsalo, Kemi, Neste), jotka hallitus on itse päättänyt.
Hallitus päätti lopettaa loput 2300 turvetyöpaikkaa kerrannaisvaikutuksineen 5000.
Marin näki valtion yhtio Nesteen investoinnin Hollantiin kannattettavana ”vihreänä siirtymänä” 1000 työpaikkaa.
Hallituksella on ollut tiedossa (Wahlsoos) niin Kaipolan, Säynätsalon, kuin Keminkin tilanne eli tehtaat lopetetaan kilpailijamaita korkeampien palkkakustannusten vuoksi. Siinä meni 3000 työpaikkaa.
Miksi hallitus ei reagoinut vuosi sitten metsäteollisuuden lakkoiluun ja palkkavatimuksiin, jotka näyttivät alalle kustannusten ikuisesta nousua, joka sitten sulkee puunjalostustehtaita.
Miksi hallitus ei vaatinut Sipilän KIKYn 3.vaiheen viemistä loppuun, jossa kilpailukyä olisi parannettu 5% pitämällä palkat ennallaan niin kauan kunnes kilpailijamaat ovat nostaneet omia palkkojaan 5% verran. Nyt lakkoiltiin metsäteöllisuudelle satojen miljoonien tappiot ja 5% palkankorotukset päälle.
Enkä ole kuullut hallitukselta minkäänlaista kannaottoa siitä, miten vielä tulossa olevien paperitehtaiden sulkemiset estetään.
Suomi tarvisi nyt uuden KIKYn noin 20% yleisen sisäisen devalvaation ja paperitehtaissa 40%.
Oli luojan lykky, että Sipilän KIKY oli menossa vuonna 2018 sellubuumin aikaan eikä ay-liike päässyt ulosmittaamaan teollisuuden voittoja palkkoihin. Nyt tilanne olisi suorastaan katastrofi. Koko metsäteollisuuden kohtalo Suomessa olisi vaakalaudalla aivan samoin kuin vuoden 2009 jälkeen, kun metsäteollisuudesta hävisi 23 000 työpaikka 2000-luvun palkkarallin seurauksena.
https://yle.fi/uutiset/3-7920599
kun työvoimakulut on nostettu niin korkeiksi, että täällä ei kannata mitään teettää.
Kaipolassa paperityöntekijöiden palkat olivat 67% korkeammat kuin Ruotsin vastaavissa. Muita Suomea kuristavia kustannuksia polttoaine-ja sähkövero hallitus korjasi kilpaijamaiden tasolle. Vihreiden ajaman Itämeren rikkidirektiivin Ahola myös lukee ikäväksi kustannukseksi Suomen viennille, jota kilpailijamaissa ei ole. Tosin Kaipolassa tuottavuus oli parempi ja se sinnitteli viime vuosina kannattavuuden rajoilla. Mutta jos palkkataso olisi ollut Ruotsin luokkaa myös koko paperin tuotantoketjussa, niin se olisi ollut yksi maailman tuottavimmimmista paperitehtaista. Ei kai maailman kannattavinta tehdasta suljeta ensimmäisten joukossa, sillä kaikki painopaperien tuotanto ei suinkaan lopu koskaan, vaan sitä tullaan valmistaan aina maailman tappiin jonkin verran.
Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa.
https://areena.yle.fi/1-50608352AJ: YLEn jutussa olleessa Luken taulukossa oli pinta-alaa 75000 hehtaaria vuodessa. Mitä sitten tarkoittaakaan.
Linkissä Taulukon turvemaametsien maaperäpäästön tavoite ”hiiltä pois ilmakehästä” 2,4 milj.ekv-tn/v olisi vain 75 000 ha/v (pitäisikö tuon laadun olla ha), jolle ehdotettaisiin jk-hakkuita, mutta voisivat olla ihan hyvin avohakkuita naveromätästyksellä.
https://yle.fi/uutiset/3-11880177
Jk-propagandaa tänään 20.30 TV1-uutisissa.
Tarkoitus on ylläpitää elinkelpoinen, haihduttava puusto ja antaa pohjaveden nousta hallitusti. Silloin hiilidioksidipäästöt pienenevät, mutta juuristokerros eli turpeen ylin 30 cm on hapellisissa oloissa ja hapellisessa pintaturpeessa metaania “syövät” mikrobit huolehtivat, että metaanipäästöjä ei tule.
Olisiko tämän tutkimuksen sivutuote se, että lyttää puustoisten soiden ennallistamiset. Se tietenkin jätetään sanomatta. Kun ojat tukitaan, ongelmaksi tulevatkin metaanipäästöt, jotka ovat olleet muutenkin tiedossa. Hyvä että se nyt tässä sanotaan, että pohjaveden nousu pinnan tasolle tuo valtavat metaanipäästöt. Turpeen kasvuun sitoutunut CO2 on murto-osa metaanipäästöistä.
Hyvin kasvava puusto pitää itse vedenpinnan riittävän syvällä, mikä vähentää ojien kunnostustarvetta.Vedenpinnan säätelyllä voidaan minimoida suometsien kasvihuonekaasupäästöt ja turvata puuston kasvu.
Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa hakkuissa vain osa puustosta kaadetaan. Kun metsää ei myöskään ojiteta uudelleen, pohjaveden pinta saadaan sopivalle tasolle, jotta turpeessa oleva metaani ei pääse ilmakehään, vaan hapellisessa pintakerroksessa elävät bakteerit hajottavat sen.
Kun aukon naveromätästää, niin vedenpinta ei varmasti nouse pintaan asti, jolloin metaanipäästöt olisivat suuret. Jk-hakkuussa ei ole mitään takuuta tuosta vedenpinnan pysymisestä vähintään 30 cm tasolla maanpinnasta puiden haihduttaessa, kun vielä perusojitukseen ei tarvitse kajota. Menee liian vaikeaksi hallita.
Suomessa on noin viisi miljoonaa hehtaaria metsätalouskäyttöön ojitettua suota. Näistä satoja tuhansia hehtaareja on tällaisia Asikkalan Ränskälänkorven kaltaisia ravinteikkaita suometsiä, joiden maaperä vaikuttaisi olevan merkittävä hiilen lähde eli ilmastonmuutoksen aiheuttaja.
Kyse on siis ravinteikkaista ja hyvin kasvavista (aina 10 m3/ha/v) ojitetuista turvepohjaisista korpimetsistä, joita Suomessa on 5 milj. ha ojitetuista soista muutama 100 000 hehtaaria eli oletetaan vaikka luku 300 000 ha, joka olisi vain 5..6% koko ojitetusta pinta-alasta, joidenka CO2-sidonta on aina suurempi kuin metaani ja oksiduulipäästöt ojituksen ollessa toimiva.
Näissäkin perusojitukset tietenkin pitää olla kunnossa aina, muuten ajan oloon ennallistuvat ja metaanipäästöt puiden vielä lahotessa olisivat valtavat.
Huomiona että metaanipäästöt näin kyllä kelpaavat pelotteeksi laskelmiin, mutta näidenkin korpimaiden luonolliset metaanipäästöt, jotka ovat loppuneet ojittamalla unohdetaan.
Tilastokeskus on laskenut reheviltä metsäojituksilta CO2-maapäästöjä +4,3 milj.CO2-tn/v ja koko ojitetulta alalta metaani- ja oksiduulipäästöjä +2,5 mil.ekv-tn/v.
Nämä päästöt mitätöityvät , kun otetaan huomioon ojittamalla poistuneiden luonnollisten metaanipäästöjen n. -15 milj.ekv-tn/v nielu.
Linkki: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsanhoito/metsan-jatkuva-kasvatus/
LUKEn Otsikkokuva jk-metsän hakkuun jälkeen.
Vajaatuottoiselta näyttää eikä varmasti kasva 10 m3/v ja näyttäisi olevan vielä kuuselle väärä kasvupaikka.
Amerikassa hinnan nousun syy taitaa olla sahahauskapasiteetin puute.Puuta , timber, Amerikan metsissä riittää eikä sen hinta ole noussut.
Näinhän se on, että tämä puutavaran hintataso ei kestä kauan, mutta Suomessa ajatellaan aina näin samoin kuin 2008, jolloin oli sama tilanne, että tämä on ikuista.
Beljakovilainen ay-liike melkein tuhosi Suomen metsäteollisuuden 2000-luvun palkkarallilla ennen finanssikriisiä ja hävitti 20 000 metsäteollista työpaikkaa.
Oli luojan lykky, että Sipilän KIKY sattui 2018 selluboomin aikaan ja esti ay-liikkeen metsäteollisuuden voittojen ulosmittaamisen palkkoihin ja samalla esti samanlaisen katasrofin alalla kuin, mitä koettiin finanssikriisin jälkeen.
Tuurilla mennään.
Heikomman suhdanteen koittaessa ja lopputuotteen hinnan laskiessa kannattavuus menee, kun puuta ostetaan sahalle liian kalliilla.
Kantohinnat vaihtelee maailmanrkkinahintojen mukana, mutta palkkakustannukset eivät Suomessa. Muualla maailmassa ei revitä mitään ylimääräistä korkeasuhdanteessa, vaan sallitaan hahureille suuremmat voitot.
Romahduksen vaara piilee tulevissa palkkaneuvotteluissa, jos revitään lakkoilemalla 10% palkankorotukset ja sitten maailmanmarkkinoiden hintataso palaa entiselleen. Kantohinta kyllä romahtaa, mutta Suomen palkkakustannukset eivät enää palaa kilpailijamaiden tasolle.
Tällä menolla sahauskin siirtyy ulkomaille kuten vanerin tuotantokin.
