Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Vertailutasolaskelmassa sitten puutuotteiden nielu onkin -5,9 milj. ekv-tn, joka vastaa 8 milj.m3 puutavaraa.
Suomen metsien hiilinielun vertailutasoluku on lulucf-asetuksen säädöksen mukaan ilman puutuotteita noin 23,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa ja puutuotteiden kanssa noin 29,4 miljoonaa tonnia.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1229244
Suomen tuottamasta puutavarasta 10..12 milj.m3/v Tilastokeskus (ks linkki sivu 35 taulukko 1,6) on laskenut 2019 pitempiakaisten puuttuotteiden nielua vain -3,4 milj.CO2-tn, joka vastaa puutavarana 5 milj.m3.
Loput puutavarasta 5..7 milj.m3 kait sitten hajoaa vuodessa hiilidioksidiksi jossain kaatopaikalla vuoden sisällä?
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Vanha postaus katosi, kun lisäsin toisen linkin.
Metaanista lasketaan täysi päästö, vaikka sen elinaika ilmassa on 14 vuotta. Puoliintumisaika 7 vuotta.
Suomessa valmistettiin 2019 sellua n. 8 milj.tn, joka vastaa hiilinielua 0,5*8*3,67= n. 15 milj.CO2-tn. Sellusta ja papereista vuonna 2017 laskettiin nielua -1 milj.CO2-tn nielua ja puutavarasta -3,3 milj.SO2-tn/v yhteensä 4,3 milj.CO2-tn/v. Mikähän lie laskutapa, kun puujalosteissa mennään päästön +2.0 milj.CO2-tn puolelle ks. vuosi 2009 , kun jalosteiden tuotanto vähenee. Eli jos Suomessa ei tuotettaisi puujalosteita yhtään jonain vuonna, niin päästö olisi jotain +10 milj.CO2-tn luokkaa.
Ks. linkin sivu 38 kuvio 1.39.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Raportoinnin logiikka estää tuon korjauksen:
Lisää kritiikkiä.
Tämäkin kohta Kosteikot/ linkki taulukko 1,6/sivu 35, joissa päästöjä kirjataan +2,1 Tg/v.
Ne ovat suurimmaksi osaksi kitu- ja joutomaita, joissa päästö tulee maaperän hiilidioksidi-, metaani- ja oksiduulipäästöistä. Kosteat suot Ojasen mukaan ovat suuri metaanipäästö jopa 12 ekv.tn/ha/v. Miksi näissä kosteikoissa sitten on noinkin pienet metaani-päästöt, mutta CO2-päästöjä paljon. Miksi turpeen kavu kosteikossa ei onnistu, vaan kosteikosta tuleekin CO2-päästöjä?
Kosteikkojen päästöt pitäisi poistaa laskelmista, sillä ovat metsätalouden ulkopuolella luonnontilassa, vaikka eivät olekkaan suojeltu. Turvetuonnosta jäneet maapohjathan nyt metsitetään , jotka ovat vähentämässä osaltaan metsäkatoa, josta kirjataan +3,5 Tg/v päästöt.
Ennallistettujen suometsien metaanipäästöt tekevät niistä päästön ja niistä ehdottomasati pitäisi olla oma rivi tuossa taulukossa. Päästöjä saataisiin näin enemmän.
Kosteikot eivät ole maatalouteen liittyviä alueita, vaan suurimmaksi osaksi vähäpuustoisia soita, jotka eivät täytä metsän määritelmää (kitu- ja joutomaita), turvetuotantoaloja tai tekolampia. Myös kaikki sisävedet kuuluvat tähän luokkaan, mutta luonnonjärvistä ym. ei lasketa päästöjä.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Tuo metsien luonnonpoistuma 4..5 milj.m3/v pitäisi poistaa poistumasta 79 milj.m3 (2020), sillä sen voidaan katsoa olevan luonnonpäästöjä. Vanha luonnontiainen metsä ei ole nielu, kun kasvu on loppunut. Kun luonnontilassa olevien maiden nielujakaan esim. soiden hiilensidontaa ei hyväksytä taselaskelmiin, niin samoin tuo luonnonpoistuma pitäisi jättää pois.
Eli vuoden 2020 poistuma olisikin todellisuudessa 74 milj.m3 ja silloin hakkuusäästö olisi 29+5= 34 milj.m3 ja se sitoo taas hiilidioksidia 1,3*34= – 44 milj. CO2-tn. Siihen vielä pitempiaikaisten puutuotteiden nielu n. -6 milj.CO2-tn ja kivennäismaan karikenielu -8,5 milj. CO2-tn päälle ja vähennettynä orgaanisten maiden CH4-ja N2O-päästöt +2,55 milj. ekv-tn ja orgaanisten maiden maapäästöt +4,3 milj. CO2-tn, niin
Metsien 2020 hiilnielu olisi = -44-8,5-6 +2,55+4,3= n. -52 milj.ekv-tn.
Ja Suomen kaikki päästöt tätä nykyä ovat n.+ 50 milj. ekv-tn tienoilla.
Niin että se ei ole kokonaan ’nollautunut’.
Ei ole nielujen osalta nollautunut kokonaan, kun poistumasta saadaan pitempään säilyvistä biomassoista nieluja (esim . pitempiaikaiset puutuotteet tai juurikarike), mutta päästöjen osalta on kokonaan nollautunut.
Orgaanisten maiden osalta Tilastokeskuksen linkissä DOM+SOM päästöjä on +4,3 milj. CO2-tn/v (2018), joka ilmeisesti on vähennyslasku turpeen hajoamisen CO2-päästöista vähennetään CO2- karikenielu (niitähän täytyy olla kuten kivennäismaassakin on).
Ojasellahan tämä CO2-päästö ojiteteuilta metsämailta on = 0 +- 10 Tg/v.
AJ: En ihan vielä hahmottanut tuota ’nollautumista’.
Kun lasketaan hakkuusäästöa, niin runkopuun kasvusta 108 milj.m3 (2020) karikkeineen vähennetään runkopuun + muut poistuma 79 milj.m3 karikkeineen, niin jää runkopuun hakkuusäästö 29milj.m3 karikkeineen.
Eli siis poistuman karike nollautuu samoin kun runkopuukin ja muunkin ( runkopuukarike +luonnon poistuma).
Vai mitä?
Poistuman runkopuusta ja karikkeesta ei voi laskea päästöjä, kun ne vähennyslaskussa on nollattu.
Poistumasta kyllä voidaan laskea vaikka kaikki nieluksi, jos ne eivät hajoa. Esim. pitempiaikaisista puutuotteista lasketaan hiilinielua -4,4..-6,5 milj.CO2-tn/v.
Ja Tilastokeskus on laskenut karikenielua (lähinnä juuristosta) DOM kivennäismaille aika paljonkin esim. -8,5 milj.tn/v (2017).
Linkki sivu 35/ taulukko 1,6.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
AJ:n linkkejä varmasti Lukessa ja Tilastokeskuksessa on käytetty laskelmien tekemiseen ja ovat saaneet sitten lopputuloksia.
Nuokin ojitettujen metsämaiden maapäästöt (milj. ekv-tn) on esitetty tässä Tilastokeskuksen taulukossa 1,6 /sivu 35.
Vuosi 2016 2017 2018
DOM+SOM2, kivennäismaat –8,2 –8,5 –9,0
DOM+SOM2,org.maat 5,1 4,8 4.3Ojit. metsämaiden CH4 ja N2O 2,5 2,5 2,5
Tuo alin rivi on noin ne päästöt, mitkä Ojanenkin (2,3) antaa CH4 ja N2O päästöille.
Rivi DOM+SOM2 org.maat on sitten CO2-maapäästö, joka sisältää vain maapäästön SOM (sain sen tiedon Lukesta)
DOM-päästö olisi karikepäästö, joka on nolla kuten minäkin olen sen olettanut, sillä vähennyslaskussa kasvu (108 milj.m3/2020) miinus poistuma (79 milj.m3/2020) ne nollautuu.
Minun laskelmista on siis puuttunut ojitetttujen metsämaiden 5 milj.ha CO2-maapäästö , joka vuonna esim. 2020 on ollut +4,3 milj.CO2-tn.Karuilta suomailta CO2 nielua ja reheviltä päästöjä.
Noinhan Ojanen sen on esittänyt.
Ojasen mukaan karut ojitetut suopohjat ovat nielu -70-+30 CO2-g/m2/v. Jos karuja soita olisi 2,5 milj.ha eli puolet ojittetuista soista, niin nielua keskimäärin olisi vain 0,7 tn/ha*2,5 milj.ha=- 1,75 milj.CO2-tn. Ei siis lähellekkään nielua -10 milj. CO2-tn/v.
Ojasen tutkimusten mukaan karut ojitetut suopohjat ovat lähes yhtä hyvä hyvä CO2-nielu kuin luonnon suot: Luonnontilainen suo−50…- 100 g CO2 m2/vuosi.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
