Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kerttu: Olet ollut haastamassa oikeuteen jk:sta lehteen kirjoittaneita jne. Melko outoa.
Se mitä Timppa on vastannut lehdistössa teidän porukan kirjoituksiin on ollut oikean metsätiedon jakamista, sillä väärää metsätietoa omaksuneita tässä maassa on rajattomasti, johon Churchillin viittaus sopii paremmin.
Mitenkähän avohakkuut vaarantavat metsälajien olemassaoloa, kun ilman niitä moni laji jouduttaisiin lisäämään uhanalaisluetteloon ”vaarantunut avohakkuukiellon vuoksi.”
– On lukuisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet elämään metsän häiriöalueilla ja jotka eivät menesty vanhoissa ja sulkeutuneissa metsissä.
Esimerkistä käy maassa makaavalla lahopuulla paistatteleva harjaskääpä. Jos avohakkuut valtion mailta lopetetaan, harjaskääpää on sen jälkeen niistä metsistä kuulemma vaikea löytää. Luonnon monimuotoisuustarpeet huomioivilla avohakkuilla käävän elinympäristöä voidaan kuitenkin turvata.
Turvetutanosta poistuneiden maiden metsitys tarvitsee lannoituksen.
Mieluummin männyn kylvö. Hiestä tulee muutenkin.
Honkajoen Satamakeitaalla istutettiin muokkaamattomalle suonpohjalle mäntyä keväällä 1988. Lannoitusten vaikutus on selvästi nähtävissä: kuvan lannoittamaton etuala on jäänyt täysin puuttomaksi, kun taas taustalla oleva lannoitettu ala on kasvuisaa männikköä.
https://www.vapo.com/filebank/673-jalkikaytto_tiivistelma_pieni.pdf
2,3 +-10 Tg/v sis. kaikkien kasvihuonekaasujen ekv Co2-päästöt turvemailta. 16,2 Tg/v puuston sitoman CO2:n . (kts linkki ).
Aivan, mutta nuo CO2-maapäästöt Ojasen mukaan ovat summattuna nolla eli jää vain metaanin ja oksiduulin maapäästöt 2,3 ja sitä tässä ihmettelen, että 5 milj.ha suo-ojitusalalta Ojanen on löytänyt CO2-maanielun -10 Tg/v, mutta en sitä että noita CO2-maapäästöjä olisi +10 Tg/v.
Puuki: Turvemaiden kok. päästöhan oli Ojasen mukaan muistaakseni jotain 2,3 +-10 Tg/v
Tuo maaperäpäästö +2,3+-10 Tg/v sisältää vain metaanin ja oksiduulin päästön.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
ja niiden puustojen n. – 16,5 Tg/v.
Vuonna 2014 ojitettujen turvemaiden turvemaiden kasvuksi kai oletettiin n.23 milj.m3/v, joka vastasi runkopuun sidontaa =0,7*22= -16 milj.CO2-tn/v.
Nykyisin turvemaille lasketaan metsien kasvusta 1/4 osa n. 25..7 milj.m3/v.
AJ:Puuntuottaja laski siis yhteen metsät ja suot ja sai vuotuiseksi hiilensidonnaksi (tässä tarkoitetaan hiilinielua eikä kasvua) 22 (metsät) + 27 (suot), yhteensä 49 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Puuntuottaja tarkoittanee tuolla metsien nielulla kaikkia metsiä myös ojitettujen turvemaiden. Siihen kun lisää puutuotteet, niin nielu olisi linkin mukaan 29,4 milj.CO2-tn/v.
Euroopan komissio on julkaissut EU-maiden metsien hiilinielun vertailutason vuosille 2021–2025. Suomen metsien hiilinielun vertailutasoluku on lulucf-asetuksen säädöksen mukaan ilman puutuotteita noin 23,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa ja puutuotteiden kanssa noin 29,4 miljoonaa tonnia.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1229244
Mutta noilta soilta ei löytyne tuollaista nielua, vaikka mukana olisi Suomen kaikki suot myös ojitetutkin, joidenka rehevät pohjat ovat suuri CO2-päästö ja luonnon suot tuottavat vielä valtavan metaanipäästönkin.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pd
Metsäojitetut suot, koko Suomi Kaikki kaasut CO2‐ekvivalentteina, Tg /vuosi
• CO2: ±10 (Ojanen 2014)
Mitenkä tämä (Ojasen linkki) metsäojitettujen soiden maaperän CO2 nolla päästö pitäsi ymmärtää?
Näinkö, että metsäojitetujen soiden CO2-päästöt vaihtelee karujen soiden nielusta -10 Tg/v rehevien soiden päästöihin +10 Tg/v ja summattuna sitten olisi nolla.
Sitä ihmettelen, että voiko tuo nielu olla noin suuri mitenkään, kun luonnon soiden 4 milj.ha ei CO2-sidonta liikkuu -3..-4 milj.CO2-tn/v haarukassa.
AJ: Tai joskus voisi olla tarpeen esim. laskea yläpuolelta vesiä suolle joka toimii sitten valutuskenttänä.
Kiitos osoitteesta. Pitää lähettää postia.
Tuo olisi hyväratkaisu monessa paikassa, miten parantaa ojitetun karun suon kasvukykyä.
Tässä lähellä on isompi 20 km pituinen (kokonaispituus mutkineen moninkertainen) puro, jonka valuma-alue käsittää muun muassa Metsähallituksen ojitettuja metsämaita (5000 ha) ja joka sitten laskee isompaan jokeen. Puron varsi on erinomasta metsämaata koko matkallaan. Korpikuusikoita leveälti, joita kevättulvat lannoittaa. Korkeuseroa 25 m ja latvat lähtee laajoilta soilta. Edellisen nimimerkkini logon kuva oli puron varrelta. Alajuoksulla puron laidassa on n.100 ha (nyt United Bankkersin maita) huonosti kasvava ojitettu suo, jota puro kiertää ja johon kevään tulvavedet purosta on pienellä kaivuu järjestelyllä ohjattavissa esim matalia ojia tai serpentiiniojia myöten sitten takaisin puroon. Näin voisi ojitusvesiä puhdistaa ja suo saisi ravinteita kevättulvista, jolloin puukin kasvaisi paremmin.
Jaa se Syvänen. Kyllä luin. Kiinnitti huomiota, että joku sanoo ääneen, että Suomen nielut ovat suuremmat kuin päästöt. Siitä olen samaa mieltä.
Ajattelin lähettää sähköpostia Syväselle, mutta kun ei ollut osoitetta.
Taitaa Syväsellä olla omat laskelmat. tuo soiden nielu vähän ihmetyttää.
Suomen luonnon soiden 4 milj.ha hiilensidonta on n. 3…4 milj.CO2-tn/v ja päästävät vielä metaania luokkaa +12 milj.ekv-tn/v. Ojituksella nuokin metaniipäästöt loppuvat lähes kokonaan, mutta karut suot vielä pysyisivät hiilensitojina.
Syvänen ei taida muuten olla tutustunut Metsälehden keskustelupalstaan.
Suomen soista noin puolet on ojittamattomia eli luonnontilassa, yhteensä n. 4 miljoonaa hehtaaria. Hehtaari suota sitoo n. 890-1110 kilogrammaa hiilidioksidia ja vuodessa luonnon suot sitovat n. 4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (Luken arvio 4,8 MtCO2). Jos tuo Luken arvo lisätään Suomen viralliseen LULUCF-arvoon, niin se kasvaisi arvosta 34,77 arvoon 39,6 MtCO2 (miljoonaa tonnia hiilidioksidia) eli n. 14 %. Luonnon suot sitovat suurin piirtein yhtä paljon hiilidioksidia kuin Suomen autokanta päästää hiilidioksidia. Ei siis ihan pikkujuttu. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen hiilidioksidipäästöt vuonna 2017 olivat 56,1 MtCO2.
