Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Minulle on sama onko pienpetoja vai ei. Se riittää, että viritän joka kesä kaikille alle 1,5m taimikoille loukut ja tiedän aina millainen myyräkanta on ja miten kehittyy. Nyt Viitasaarella tuolla 1 ha:n alueella, jossa oli viime kesänä valtavasti metsämyyriä, ei ollut yhtään 30 myyrälaudan 60 liskussa, kun kesäkuussa kävin tarkastamassa.Vasta syyskuussa vaihdan uudet syötit ja saan sitten selville tulevan talven tilanteen ja tarpeen vaatiessa tihennetään tarkastuskertoja, jos näyttää että myyriä on enemmän.Valtakunnalliset myyräennustukset on minulle se sama. Myyrät eivät tee tuhojaan, kun ne vain viitsii pyytää pois.
”Metsäkupsalle sanoisin,että on varmasti nöyrä hetki,kun 10 hehtaaria saa kontolleen totaalista myyrätuhoa.Ne täydennystaimet joutuu istuttaman heinän keskelle.Tuossa tilanteessa taimikko useinlähtee lapasesta.Tosi usein nämä myyärnsyömät kasvattavat yllätävän hyvän juuriverson,joka ponnekkaasti pinnistelee heinikossa.”
On tuo yllä oleva hyvin tuttua minullekkin. Viisi vuotta yritettiin yhtä kohdetta ja joka vuosi täydennettiin uusilla taimilla heinikoon ja vatukoon. Oli aivan liian rankkaa ja turhauttavaa hommaaa. Sen jälkeen kun aloin pyytää myyrät pois loukuilla on tuo myyräongelma jäänyt kokonaan pois. Viime kesänä oli 4 ha oli myyrälaudoilla (http://www.myyralauta.fi/). Yhdellä hentaarilla uutta kuusenistutusta oli erittäin vahva metsämyyräkanta, josta myyriä pyysin 250kpl/ha ja taimikko pelastui. Pari ensimmäistä vuotta olisi tarkeintä saada istutetut taimet kasvamaan ilman myyriä, sitten jo heinittyminen hankaloittaa ja vaikeuttaa taimien selviytymistä ja teettää valatavasti työtä. Eniten pelkään myyrien aiheuttamaa tuhoa taimikolle, muut työt kuten heinääminen ja vesakon raivaus on sitten leikin tekoa siihen nähden mihin myyrät voivat aiheuttaa. Minulla tulee aina uudistusalalle muuräloukut pyytämään.
Männyntaimien tämän vuoden kasvu oli kelvannut myös arvatenkin metsolle. Hehtaarin alueelta Kajaanissa oli syöty ehkä puolesta keväällä istustetuista taimista tämän vuoden kasvu. Yhden syödyn taimen juurelta löytyi kanalinnun jätöstä. Lintu lienee metso, sillä onhan sen ruokana talvella männyn neulaset. Ilmeisesti ei liene kovin suuri vahinko, jos taimi tekisi vielä tänä kesänä silmun ensi vuoden kasvua varten. Sen näkee sitten myöhemmin syksyllä.
”Kyllähän se tosiasia on, että liian ”steriili” metsänhoito on vähentänyt kanalintuja eniten. Suojapaikkoja linnut tarvitsevat ja hyvin hoidetusta puupellosta niitä ei löydy. Tiheitä metsikköjä tarvittaisiin, minne kanahaukka ei pääse. Pienet kitukasvuiset kuuset tulisi jättää myös rauhaan. Suon ja kankaan väliin pitäisi jättää pieni kaistale koskematta luonnon tilaan.”
Tuosta en ole kyllä yhtään samaa mieltä. Suomen metsät on yleensä niin pusikoituneet että jo kanalinnun lentoon lähtö maasta on riskipeliä.
Itsellä on on ollut juuri hoidetussa taimikossa useana vuonna koppelo pesimässä. Tänä vuonna oli teeren ja koppelon pesä ( katso lukijoiden kuvat), jotka molemmat tuhoutuivat. Viime kesänä myös oli samalla taimikolla koppelo hautomassa ja silloin poikaset kuoriutuivat. Olipa kanalinnun pesä siellä taikka täällä niin oman kokemukseni mukaan niistä 75 % epäonnistuu, vaikka yhtään metsäkonetta ei työskentelisi Suomen metsissä pesintäaikana. Siinä syy lintukatoon. Pesinnän epäonnistumisen syyt ovat sitten pohdinnan aihe erikseen. Hoidettu taimikko tai metsäkone se tuskin on.Kaikki kommentit ovat harvinaisen totta.Vain harvat täälläpäinkään tekevät jotain metsiensä uuden kasvun eteen. Taimikot saavat kehittyä kuten Venäjällä, eli koskaan istutuksen jälkeen ei enää vaivauduta hoitotoimiin. Metsäviranomaisille pitäisi antaa rangaistusmahdollisuudet panna järjestykseen tämä piittaamattomuus.
Peltojen metsitys suomalaiselle männylle on haastavaa. Lähetin lukijoiden kuviin aiemmin tänä keväänä ennen palstan uudistusta kuvan MTT:n Muhoksen Tahvolantilan siperian lehtikuusikosta. Siinä paras puu olikasvanut jo 35 vuodessa kuution kokoon ja hyvin suoraksi ja n. 25 m pitkäksi. Tosin monet taimet olivat kasvuhäiröisiä ja kasvaneet latvaa vaihtaen täysin susipuiksi.
Samalla pellolla on myös 30..50 m päässä samalta ajalta yhtä vanha männyn istutus, jossa ei ole yhtään tukiksi kehittyvää puuta. Ovat jääneet lyhyiksi, vähän yli 10 metrisiksi ja verrattuna lehtikuusiin mitättömän kokoisiksi.
Suomalaisen männyn geneetinen monimuotoisuus näyttäisi tämän yhden esimerkin valossa olevan suppea, sillä yhtään puuta ei voi kelpuuttaa jatkojalostukseen, mutta siperian lehtikuusi antoi jo ensimmäisen sukupolven aikana huippuyksilöitä jalostukseen ongelmallisella peltomaalla, jolla on ravinne-epätasapaino ja varmasti myös boorin puutetta puiden hyvän kasvun kannalta.Kuka tietää miten linkki tehdään tänne, että sitä suoraan napauttamalla voi avata sen eikä tarvitse viedä google-riville avattavaksi. Vanhalla keskustelupalstalla se onnitui, vai onkohan tämä uudistus vienyt senkin mahdollisuuden?
http://www.yara.fi/fertilizer/products/the_forest_fertilizers/rauta_pk.aspx
Kokeillaanpa tuota osoitetta onnistuuko.
Pellonmetsityksen PK:ssa on melkein sama määrä booria kuin Booriravinteessa. Jos kummankin lannoitteen kilohinta on sama, niin kannattanee käyttää Pellonmetsityksen PK:ta boorilannoitteena, sillä siinä on myös kaliumia, fosforia,kuparia ja sinkkiä, joita ei ole Booriravinteessa.Lisäksi olen pannut merkille mäntyjen ja kuusentaimien huonon kasvun ja latvahäiriöt maanteiden rakentamisen yhteydessä suoritetuilla läjitusalueilla, joihin on ajettu tiepohjan routivia maita ja joihin on sitten luontaisesti syntynyt taimikot.
Mänty ja kuusi kasvavat monesti alun jälkeen huonosti ja latvat oireilee, mutta hieskoivu kyllä kasvaa ihan hyvin, joka hieskoivulla tarkoittaa sitä että mutkaa mutkan perää tulee, mutta kasvaa kuitenkin hyvin pituutta.
Teetin neulasanalyysin männyntaimista, jotka kasvoivat yhdessä tällaisessa läjitysalueessa, jonka korkeus ympäröivästä maanpinnasta oli n. 2m ja laajuus 0,3ha ja maa oli routivaa hiesua ja soraa.Keskellä läjitysaluetta männyntaimet olivat huonovointisia, mutta reunoilla olivat kasvaneet lähes normaalisti.
Tässä tulokset: N(g/kg)= 14,9, F=1,92, K=5,98, Ca= 2,56, Mg=0,99, B(mg/kg)=1,5, Mn=282 ja Zn=47.
Eli oli boorin puutetta. Nyt on menossa seuranta (tämä kesä toinen)miten taimet elpyy boorilannoitteella.Mielenkintoinen keskustelu boorista, koska itsekkin olen paininut noiden taimien latvaoireiden kanssa koko sen ajan kun olen perustanut taimikoita eli 20 vuotta. Männyntaimikoissa on ollut koko 2000-luvun paljon latvan pääsilmun kuolemia ja kovakasvuiselle taimelle se tietää melkokoista mutkaa runkoon ja pilaa tyvitukin, kun kasvu jatkuu sitten sivuoksasta. Monesti myös päälatvakasvain jää lyhyeksi ja sille näyttäisi olevan selvä syy eli haavanversoruostetartunta pilaa pituuskasvun ja sivuoksat sitten kasvavat ohi ja pensastavat latvan. Vaikka olen tehnyt lannoituskokeita koemielessä RPK:lla, Pellonmets. PK:lla, kaliumilla, ja boorilla näissä männyntaimikoissa, en ole huomannut mitään eroa lannoittamatta jätettyihin taimikoihin. Ainoan selvän parannuksen, ei juurikaan latvahäiriöitä, olen havainnut talvien 2009 ja 2010 jälkeen, jotka olivat pakkastalvia ja päätelmä on, että männyn pääsilmu ei kestä lauhoja talvia, vaan sen elivoima tuhoutuu keskitalven pitkissä pluslämpötiloissa.