Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Video ei toimi kovin pitkään. Se mitä kuvasta näkee oikealla harventamatonta osaa, niin näyttäisi jääneen ilman hoitotoimia ja riukuuntunut. Nyt otetaan suurimmat pois ja kaikki jäävät puut ovat saman kokoisia tiheydestä kärsineitä kuitupuita.
Minusta enemmänkin kyseessä on vanhan ajan määrämitta harsinta ja nuo varjostuksesta kärsineet puut jäävät paljon lyhyemmiksi kuin oikeaoppisesssa tasaikäiskasvatuksessa.
Joutoalueiden metsitys lisää heti metsämaan pinta-alaa (tilastoissa viiveellä) ja viljeltyjen puiden kasvukin melko nopeasti lisää sitä.
Olikohan nuo ojitusalueiden ennallistamiset nyt kovin hyvin harkittuja? Jopa erittäin hyvin metsää kasvavia esimerkki tapauksia on näkynyt kuvineen lehdissä.
Sen lisäksi, että alkavat päästää metaania reilusti enemmän kuin mitä sitovat hiiltä, niin aiheuttavat vielä metsäkatoa.
Suomelle maankäyttösektorilla tulee valtava määrä päästöjä +3,5 milj.CO2-tn/v metsäkadosta ja ojitusalueiden metsien ennallistamisista lisää.
Maatalouden nieluja on rajattu laskennan ulkopuolelle ”minun laskujen” mukaan jotain -5 milj. CO2-tn/v.
Kaikkinensa Suomen kasvintuotanto (helppo laskea 2,3 milj.ha keskikuivasato 3,5 tn/ha) sitoo CO2 ilmasta n. -15 milj.tn/v.
Siitä katoaa ihmisten ja eläinten hengityksessa 1/3 osa (ihminen päästää hengityksessa 1 kg hiilidioksidia per vuorokausi) ja elintoimintojen ylläpitämiseen (hiilihydraatit) tarvitaan 1/3 osan ja 1/3 menee ruuansulatuskanavan läpi, joka sisältää myös hiiltä ja jolle siis on olemassa kasvintuotanto nielu. (laskelma epävarma)
Jos tämä nielu huomioitaisiin, niin koko maataloussektorin n. +8 milj.CO2-tn/v päästöt putoasivat huomattavasti.
Tosin en ole kovin varma tästä laskelmasta, mutta varmasti sieltä jonkin kokoinen nielu löytyisi.
Puuki: Runkopuun 1 k-m³ vastaa 1,30 t Co2:a hiilensidonnassa. Siihen kuuluu runkopuun (0,407 t) lisäksi oksat, lehdet, kanto, juuret ja hienojuuret ( yht. 0,301 t) . => (44/12) x 0,5 x 0,708 = 1,298 .
LUKElta sain koko puun CO2-kertoimen 1,28 /runkopuu-m3.
Puuttuisiko tuosta hienojuuret, joita LUKE vaati vasta otettavaksi mukaan laskelmiin.
https://www.oulu.fi/sites/default/files/content/ENVIMATscen%20mets%C3%A4malli.pdf
Linkissä sivulla 4/taulukko 2 on esitetty runkopuun, maanpäällisen karikkeen ja maanalaisen karikkeen prosenttiosuudet.
Pukkalan tekstissä tietenkin tämäkin puuttuu.
Linkissä selvitellään Suomen metsäkatoa ja niitä vaikeuskia käyttää ollenkaan Suomelle luvattua 10 milj.CO2-tn kompensaatio-nielua metsäisenä maana, jolloin Suomen metsät muuttuisivat päästöksi.
Metsien hakkuusäästöksi lasketaan vain runkopuu ei karkkeita mukaan, joista tulee yhden runkopuukuution päälle 0,82 m3 eli hiilensidonta pitäisi laskea 1,82 m3 mukaan ja on 0,70*1,82= 1,28.
https://blogs.uef.fi/forest-issues/author/timop/
Tuo AJn linkki ei aukea.
Pukkala:Tuore esimerkki keinosta, joka vaikuttaa liian myöhään, on joutomaiden metsitystuki. Kyseisen tuen on sanottu edistävän hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Valitettavasti vain ne joutomaat, jotka metsitetään nyt, alkavat sitoa mainittavia määriä hiiltä vasta vuoden 2035 jälkeen.
Nythän Suomelle lasketaan metsäkadosta (metsämaan muuttuminen esim. rakennusmaaksi tai pelloiksi) päästöjä 3,5 milj.ekv.tn/v.
Pelttoheittoja Suomessa on n.120 000 ha, jotka nyt metsitysohjelman mukaan vähentää Suomen vuosittaista metsäkatoa n. 19 000ha, kun peltomaata muutetaan metsäksi. Päästö poistunee kokonaan 6 vuodeksi , jos metsittäminen ajoittuisi 6 vuodelle. Turvemaapeltojen CO2-päästöjen vähentäminen vuosittain voisi siirtää tuota metsäkadon 0-päästöisyyttä vielä 10..15 vuodella ja hiilensidonta olisi sitten peltoheittometsissä merkittävää.
Jatkan seuraavassa postauksessa linkkien vuoksi.
