Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Nuakka sen tuossa ilmaisee hyvin, ”onko joku nähnyt harsitun metsän, joka muuttuu pikkuhiljaa koivikoksi tai männiköksi”, että jatkuva kasvatus kuusen mallilla ei niillä onnistu.
Männyn siemenpuiden jättämisen uudistusalalle ensi harvennukseen asti ei vielä tee siitä jatkuvaa kasvatusta, sillä taimikon hoitotyöt on tehtävä kuten jaksollisellakin. Muuten taimikko menee pilalle eikä siitä millään ilveellä saa kuusen mallista jatkuvan kasvatuksen mäntymetsää.
Jatkuva kasvatus voi olla sopiva alueille, jotka eivät luonnonmetsässä yleensä pala, eli rämeille ja korpiin, joihin sitä nykyisin jo suositellaankin.
Huonosti ja harvassa mäntyä kasvavat luonnontilaiset rämeet, jossa puusto jää 5–7 metriin, tuo jatkuva kasvatus männyllä kyllä onnistuu, sillä taimet ei kuole, kun harvassa olevat lyhyet männynkäkkärät eivät varjosta kovin. Metsäkoneille näillä rämeillä ei ole koskaan riittävästi hakattavaa, eikä ne ole metsätaloudellisesti hyödynnettävissä, mutta kyllä sieltä kuivaneita honkia voi hakata aina silloin tällöin ja jokunen taimikin voi jonain vuonna kasvaa enemmän 5cm pituutta.
Korpimaat luetaan reheviin matalaturpeisiin suometsiin ja siellä tietenkin kuusta voi kasvattaa kuuselle sopivalla jatkuvan kasvatuksen periaatteella, mutta ei mäntyä eikä koivua.
Perko: Sauli Valkosen kanssa kuvassa metsä ei ole vielä ehtinyt muotoutua täydellisesti eri-ikäiseksi. Kuvassa ei vielä näy niitä parhaassa arvokasvussa olevia puita. Sitä Saulikin sanoo, että vie aikansa ennen kuin 100 vuoden taantuma saadaan korjattua.
Miten Saulin takana näkyvästä normaalista siemenpuutaimikosta voi saada eri ikäisen jatkuvan kavatuksen metsän kasvattamalla sitä tuossa tiheydessä?
Aika ei tuosta tee jatkuvan kasvatuksen metsää koskaan, vaan pienemmät puut jäävät jälkeen ja kuolevat ja kestää kauan, että noista valtapuista sitten tulee paksuudeltaan tukkipuun mitat täyttäviä.
Jos nyt ei tehdä raivausta taimikko menee pilalle ja luonto kyllä harventaa sitä sitten aikanaan ja valtapuista tulee tasaikäinen metsä.
Noin voisi sanoa, jos kuva olisi minun lähettämä, mutta tuossa kuvassa on Luken Sauli Valkonen esittelemässä ”männyn jatkuvaa kasvatusta”.
Tässä minun lähettämä kuva ”männyn jatkuvasta kasvatuksesta”.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/pienaukko-2/
Männyn jatkuva kasvatus tuottaa huippulaatua – kannattavuudessa on vielä tutkimista
Oiskohan tämä kuitenkin männyn siemenpuilla uudistamista kuin männyn jatkuvaa kasvatusta. Riittävä määrä isoja siemenpuita tietenkin kasvaa 1…2 m3/v sen ajan kun taimikosta alkaa tulla kuutioita.
Perko: ”Puiden kasvusta on vain hajanaisia tietoja.”
Näin Suomessa metsiä tutkitaan.
Ja tulkitaan sateliittikuvia.
Korhonen ei anna synninpäästöä tiedeyhteisöllekään. Arvostetussa Nature-tiedesarjassa julkaistiin viime kesänä artikkeli, jossa pelkästään satelliittikuvien tulkintaan pohjautuen esitettiin hurjia väitteitä metsien lisääntyneistä hakkuumääristä muun muassa Pohjoismaissa.
Linkki: https://www.luke.fi/mt-metsien-mittauksen-tarve-kasvaa/
Hannu Koivisto on vapaa toimittaja Kurikasta.
Suomessa muodostuu uutta turvetta vuosittain 30 miljoonaa tonnia.
Suomen vielä jäljellä olevat luonnon suot 4 milj.ha sitovat turpeen kasvuun hiilidioksidia Ojasen mukaan 0,5…1,0 CO2-tn/ha/v, joten n. keskiarvolla 0,8 luonnon soiden hiilinielu olisi 0,8*4= -3,2 milj.CO2-tn/v.
Turpeen hiilensidonta kerroin =0,6/CO2-m3. Tuo kasvu 30 milj.m3/v turvetta vastasi siten 0,6*30=18 milj. m3.
Onkohan tuossa 30 milj.m3 kasvussa mukana ojitetut suot, joille Ojanen laskee n. -10 milj. CO2-tn nielun, jolloin oltaisiin vähän lähempänä?
Pelkästään hokeminen kasvusta ”Osaran -aukoista” tai valtakunnallisista milj. -kuutioista ei lämmitä jos odotus ajat ovat 50- 80 vuotta.
Osaran aukeat pitää suhteuttaa valtion metsien pinta-alaan ja se tieto maiden muokkauksella saavutetusta kasvusta kyllä lämmittää mieltä.
Metsänomistaja tuskin laittaa kerralla kaikkea 100 ha kumoon, vaan uudistaa 1-3 ha vuosittain, jolloin tulovirta on tasaista eikä tuloja tarvitse odotella 50..80 vuotta.
Hannu Koivisto on vapaa toimittaja Kurikasta.
Suomessa muodostuu uutta turvetta vuosittain 30 miljoonaa tonnia.
Mitenkähän tuo olisi?
Pitänee olla tonnien sijaan m3.
https://www.verkkouutiset.fi/turpeesta-omituisia-oletuksia/#3221b4e5
