Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Mitenkähän tuon luvun 6.9 löytää linkistä?
Ristiriita ei ole kovin suuri, sillä vuonna 2010 näkyy olleen DOM+SOM 7,3, alla olevaan Tilastokekusken laskemaan (Taulukko 1,6/ Org. Metsämaa) +4,3 milj. ekv-tn/v, mutta luvut sisältää myös karikepäästön DOM.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Mallisi on Kurki varmaan kokeilun arvoinen, tarjoa sitä Lukelle jos uskot että siinä on potentiaalia.
Joo lähetin. Norjassa kuulemma käytetään syväkyntöä turpeen piilottamiseen maaperään. Minä käyttäisin telakaivuria ja pillaria.
kun turvemaiden kohdalla puhutaan hiilinielujen kasvattamisesta jatkuvalla kasvatuksella, kun oikeastaan pitäisi puhua maaperäpäästöjen vähentämisestä.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 ojitetuille turvemaille on laskettu (DOM) karikepäästöjä ja (SOM)maapäästöjä 4,3 milj.ekv-tn/v. Katso linkki taulukko 1,6 sivulla 35.
DOM+SOM2, org.maat 5,4(2015) 5,1(2016) 4,8(2017) 4,3(2018)
Noistahan pitäisi poistaa karikepäästöt joita aukossa tietenkin on enemmän mutta, kun ne nollautuvat hiilinielulaskennan (ks sivu 271) vuosittaisessa vähennyslaskussa eli nyt näyttäisi, että jäisikin maapäästöiksi Ojasen mukainen + 2,3 milj.ekv-tn/v koko Suomen 5 milj.ha ojitetuilta turvemailta. Katso linkki seuraava postaus.
Miksi noita mitättömiä maapäästöjä pitäisi vielä yrittää vähentää jatkuvan kasvatuksen menetelmällä? Eivät ne maapäästöt vähenisi yhtään.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Eikö Kurki ole helpompi poistaa päästöt vettämällä turvemaan pelto eli tukkimalla ojat? Vai ajatteletko että peltoa edelleen viljeltäisiin niin että kivennäismaa olisi pinnassa ja vain kivennäiskerrosta muokattaisiin?
Täällä yksi suuri karjatila raivasi uutta peltoa luokkaa 100ha ja kapeaa näkymää vanhemmilta pelloilta avautuu nyt 5 km. Pelto on suurimmaksi osaksi kumpuolevaa kivennäismaata, mutta paljon näkyi olevan eri paikoissa rämemetsän matalaturpeisia suopohjiakin. Maa on aika kivetönta ja helposti kaivettavaa.
Mitenkähähän nuo hiilipäästöt onnistuisi ehkäistä nostamalla vettä padottamalla ? Pitäisi väsäillä kymmeniä patoja.
Siellä nyt ei ole tehty mitään hiilipäästöjen vähentämiseksi, vaan kaikki on viljelyksessä.
Peltojen pinnassa ei ole kuin muutaman kymmenen sentin eloperäinen kerros, jossa kasvit voivat kasvaa.
Nythän poistetaankin hiilipäästöjä eikä tahallaan tuhota viljelysmaata.
Olisiko nuo patorakennelmat halvempia ja toimivampia hiilipäästöjen poistamiseksi?
Ja tietääkseni raakamaa ei kovin hyvin kasva mitään muuten kuin lannoittamalla.
<<<Naurettava ajatuskin että joku kaivelisi kivet ja kannot pintaan ja upottaisi maan kasvukerroksen.<<<
Miksi ne kannot pitäisi haudata. Eikö ne kelpaa hakkeeksi ja miksi ne kivikot pitäisi nostaa pintaa. Tartteeko sitä olla näin kaavamainen? Ensin helpoimmat kohdat käsiteltäisiin hautaamalla turve ja jos se ei ole mahdoloista esim. turvekerros on liian paksu, niin sitten esim. padotuksilla.
Yleensä suonpohja on hyvin kaivettavaa hiesusta silttiin ja välillä vähän punertavaa savea. Ainakin täällä. Se mitä olen korjaillut turvepeltojen (peltoheittoja, jotka eivät kasva hieskoivuakaan) päitä hautaamalla turpeet, niin hyvin kasvavat hieskoivua ilman terveyslannoitusta, muut puut kyllä tarvitsevat sen.
Näitä co2-päästäviä turvepeltoja Suomessa on n.10%, joka tekisi 50 ha tilalle 5ha.
Kun tulee ajeltua Siikajokivartta aika tiuhaan, niin melkein jokaisen maatilan pihassa seisoo telakaivuri. Ykskin kaivuri ollut jo vuoden pellolla metsän reunassa. Miksi ei makseta maanviljelijälle, että hautaisivat ne pellon pinnan turpeet niin syvälle maan sisään, että hiilipäästöjä ei tule esim. 1 ha vuosivauhtia. Ei tuo kauan kestäisi, että päästöt saataisiin poistettua. Tämäkin olisi jo 5 milj.CO2-nielu.
Miksi askarrellaan kaiken tämmöisen kanssa, joka on liian vaikeaa.
– Esimerkiksi pohjapatoihin ja säätösalaojitukseen tarvitaan merkittäviä investointeja sekä viljelijöille kannustimia veden pinnan nostoon ja monivuotisten kasvien viljelyyn turvemaapelloilla, tähdentää tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta.
Tai miksi ei voida sallia matalaturpeisten soiden alle 0,5 m raivaamista, kun samalla turve haudattaisiin syvemmälle maperään. Ja vaikka tulevaisuudessa tuon pellon käyttö loppuisikin, niin olisihan se sentään sitten kivennäismaapohjaa uudelle metsälle.
Suurimmat vuosittaiset päästövähennykset, vuositasolla 0,68 Mt CO2 ekv., voidaan saada melko nopeasti hillitsemällä metsäkatoa, erityisesti välttämällä uusien turvepeltojen raivausta.
Tämmoisen löysin/Lehtonen
Kyllähän tämä on vaikeaa. Miksi kukaan ei ehdota turvemaapeltojen hiilipäästöjen poistamiseksi pintaturpeen hautaamista pellon maaperään, että niitä päästöjä ei tule?
Minä itse olen sitä tehnyt 10 ha, siten että kaivan ojia vierekkäin 2,5m välein ja siirrän uuden ojan pinnalta ja ojien välistä turvekerroksen edellisen ojan pohjalle ja pinnalle sitten tulee uuden ojan pohjasta kivennäismaata tasaisesti. Tietenkään tämä ei sovi alunamaille.
Hehtaarille pitää kaivaa siis ojaa 4km. Tämä tehty maatilakaivurilla. Telakaivurilla hehtaarin tekee jo parissa päivässä leveämällä kauhalla.
Sopii myös rehevien ojitetujen turvepohjien ratkaisuksi, jos turvekerros ei ole kovin paksu.
Planterhan voi itse laskea aivan kuten kuka muukin (ei kai sitä ole kielletty) Suomen metsien hiilinielun, kunhan tietää vuotuisen hakkuusäästön.
Tämän linkin pohjalta.
Tarttee vain tietää yksi luonnonvakio eli biomassan kuivapainosta puolet on hiiltä (C).
Metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% alapuolella.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
