Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Esimerkiksi ennen yleiset lintulajimme, hömö- ja töyhtötiainen, ovat vähentyneet 2000-luvulla niin rajusti, että ne on äskettäin luokiteltu uhanalaisiksi.Vanhojen metsien väheneminen on niille kohtalokasta.
Ruokavaliosta voisi päätellä että, kun pienviljely Suomesta on loppunut, niin hömötiasten kantakin on pienetynyt. Näinhän on monella muullakin lintulajilla eli mitään yhteyttä metsien käsittelyyn kannan romahtamisella ei ole. Viime vuosisadan alkupuolellahan Suomessa metsien puumäärä oli puolet nykyisestä.
Hömötiaisen talviravinto tulee pelloilta ja lintulaudoilta. Kummatkin ovat käyneet vähiin, kun maaseutu on tyhjentynyt.
Hömötiainen syö kesällä pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia sekä hämähäkkejä. Syksymmällä se syö myös siemeniä ja marjoja. Syksyllä se varastoi ahkerasti ruokaa keräämällä pelloilta kauranjyviä ja rikkakasvien siemeniä sekä havupuiden siemeniä ja hyönteisiä. Se varastoi saaliinsa puun kaarnan ja kuorella kasvavan jäkälän alle ja rakoihin. Talvella hömötiaiset tutkivat näitä tyypillisiä varastopaikkoja, ja löytävät omia ja toisten lajikumppanien kätköjä. Talvisin laji vierailee mieluusti lintulaudoilla ja syö ihraa, auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä. Poikasia emot ruokkivat lähinnä hyönteistoukilla ja muilla selkärangattomilla.
Töyhtötiainen on yleinen Suomessa, ei siis mitenkään vaarantunut.
Ilmastonmuutoksen nykytilanteessa ei ole varaa kasvatella hiilivarastoa niin pitkään.
Suomen laskettu metsien todellinen hiilinielu on vain murto-osa todellisesta, sanoo ministeri Leppä.
Rohkenen tuota Leppää tulkita niin, että ”Suomi viilentää maapallon ja samalla omaakin ilmastoa, jonka luulisi riittävän kiivaimmallekin alarmistille vai pitäisikö olla vielä kylmenpää kuin viime yönä -37 astetta, kun nielut ovat suuremmat kuin päästöt” ja näissä Suomen koko päästöissä 53 milj. ekv tn/v on myös turpeen polton päästöt mukana.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1229244
Se mitä olen seurannut omia hakkuita niin eipä ole jäänyt lumppeja eikä latvoja isommista puista, sillä ovat enintään isomman oksan kokoa.
Tuohon ”runkopuuta hakkuutähteenä” kuulunee raivauspuu ja hakkuissa rikkoutuva aliskasvusto ja ensiharvennuspuista jää enemmän latvaa, muuten tuota 9 m m3 on mahdoton saavuttaa, joka olisi AJ:n linkin 2009 runkopuun hakkuista 55 m m3 lähes 20% eli aika paljon.
Runkopuuta lasketaan yli 1,3 m pituisista puista runko.
Näillä pärjää ja helppo muistaa. Poistuma on markkinapuuhakkuut plus n. 10 m m3 kotitarvepolttopuuta plus n. 10 m m3 runkopuutähteet plus n. 5 m m3 luonnollinen poistuma.
Yhteensä noin 25 m m3.
Runkopuuta se latvan runkokin on jossain tilastoissa . Ja jäähän niitä muitakin rungon osia metsään.
Nykyisin puu otetaan niin tarkkaan, että tuskin tuosta latvuksen runkopuusta, joka on enää isompien oksien kokoa, kovin paljon jää metsään.
Löytyykö mistään lukua tuolle luonnolliselle poistumalle?
kun laskee hakkuupoistuman + hukkapuun + luonnonpoistuman.
Luken linkissä laskettu:
– markkinapuuhakkuut 56,4 m m3
– kotitarvepolttopuun kanssa runkopuuta yhteensä 65,2 m m3
Arvioiden mukaan metsiimme jäi vuonna 2020 runkopuuta hakkuutähteinä ja luontaisesti kuolleina puina yhteensä 14 miljoonaa kuutiometriä.
Tämä kohta linkistä on mielenkiintoinen. Mitä on ”runkopuuta hakkuutähteenä”, jota on luonnonpoistuman kanssa 14 m m3. Ei kai metsään jää muuta kuin karikketta l. oksia ja latvoja maanpinnalle. Olen nähnyt hakattua puuta jäävän jonkin verran ojien täyttöön tai vahingossa hakkuukasoja jäänyt ajamatta.
Eli markkinapuuhakkuihin pitää vielä lisätä n. 22,5 m m3 kokonaispoistuman 79 m m3 saavuttamiseksi.
Kaikken yksinkertaisin tapa laskea hakkusäästön hiilinielu on laskea puiden koko biomassan (runkopuu+karike= 1,28 *runkopuu) ilmasta ottama hiilidioksidi miinus samoin laskettu poistuman sitoma hiilidioksidi. Tällöin ei tule karike päästöjä, kun ne vähennetään vuosittain, mutta voisi laskea lisäkarikenieluja aivan samoin kuin tulee pitempiaikaisista puutuotteistakin.
Eli 2020 hakkuusäästön hiilinielu olisi 1,28*29= 37 milj.CO2-tn plus karikenielut+pitempiaikaiset puutuotteet.
Toinen tapa olisi laskea ”Metsän hiilinielu” hakkuusäästöstä periaattella 40/60 , jossa on metsän hiilestä on maanpinnan yläpuolella 40% ja alapuolella 60%. Tällöin runkopuun hiilikeroimella 0,75 *1,15 m3( runkopuu m3+ runkopuun maanpäällinen karike)= 0,85 CO2-tn.
Eli näin pelkästään Metsän puiden mukaan laskien (metsässä on muutakin biomassaa maanpinnan yläpuolella) maanpinnan alapuolella olisi sitoutuneena hiiltä siis 1,5 * 0,85 CO2-tn= 1, 28 CO2-tn eli
Metsän hiilinielukerroin olisi silloin n. 2,0 kertaa runkopuumäärästä laskien.
Jos Metsän runkopuun netto kasvu on 29 milj.m3, niin se on sitonut 58 milj. CO2-tn ilmasta hiilidioksidia, johon pitäisi vielä lisätä karikenielut ja pitempiaikaiset puutuotteet.
Suomen kaikki päästöt ovat + 53 milj.ekv tn/v.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1</sub></span></h3>
Tässä suomalainen tutkimus rehevän turvemaapojaisen avohakkuun päästöistä ensimmäiseltä 2016 ja toiselta 2017 vuodelta. En tiedä onko tätä jatkettu myös seuraavina vuosina.
Päästöjä olisi vuodelta 2016 n. +30 CO2-tn/ha ja 2017 n. +20 Co2-tn.
Mutta eikö nämäkin päästöt nollaudu siinä yhteydessä, kun lasketaan hakkuusäästön hiilensidontaa ja metsien kasvun (runkopuu+karike) koko biomassan hiilensidonnasta vähennetään koko poistuman biomassan hiilensodonta vuosittain?
Eli nämä aukon päästölaskelmat ovat karikkeen hiilipäästöjen laskentaa toisen kerran päästöiksi.
Kappale 3.2.2
The annual balances of the first and the second year after clear-cutting 3086±148 CO2, 2072±124CO2,
Tämä ilmeiseti ei ole vastaus Lähteen ja Norokorven Ilveniemen kritiikkiin, että aukko ei vähennä maan hiilivarastoa.
Tuosta ei selviä paljonko 30 cm maapohjan hiilimäärä on silloin kun hakataan aukko, että voisi arvioida, kuinka paljon siitä katoaa. Maapohjan hiilimäärä korreloi puuston määrää eli päätehakkuussa hiiltä pitäisi olla selvästi enemmän.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
