Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Olen sieltä kysellytkin. Tämä kysymys on nyt sisällä. Saapi nähdä tuleeko vastausta.
Nämä tiedot ovat tietenkin myös kasvihuonekaasuinventaarion käytössä.
Varmasti ovat, kun niistä kirjoittavatkin. Paitsi hienojuuret eivät ole laskelmissa.
Puuttuu kuitenkin johtopäätökset, joista Leppä jo mainitsi.
Näkyvät jäävän minun tehtäväksi.
http://www.metla.fi/ohjelma/mil/loppuraportti/salemaa.htm
Metsäpuiden ja muiden metsäkasvien hienojuuret uusiutuvat jatkuvasti ja muodostavat merkittävän, jopa maanpäällistä kariketuotantoa suuremman hiilivirran maahan. Valtakunnallisia hiilitaseita laskettaessa tämän hiilivuon suuruus tulee huomioida samoin kuin sen mahdolliset muutokset tulevissa ilmasto-oloissa ja metsien ravinteisuuden muuttuessa.
Hienojuuret näyttäisi olevan riittävän hyvin tunnettu, että ne pitäisi Luken mukaan lisätä hiilinielulaskelmiin.
Hiilinielukerroin 1,28 on elävän puuaineksen maan päällisen ja alaisen kerroin.
Maapohjaan kerääntyvän karikehiilen (hakkuiden jälkeiset kuolleet juuristot ja hienojuuret sekä maanpäällinen karike) määrä näkyy olevan huomattava, joka selviää alla olevasta lainauksesta, jossa Suomen keskimääräeinen maapohjan hiili on 400 CO2-tn/ha ja keskimääräinen puusto 100 m3/ha, joka vastaa vain 100 CO2-tn/ha ja maan alla suhteella 40%/60% pitäisi sitten olla 150 CO2-tn/ha, mutta onkin 250 CO2-tn/v suurempi.
Metsän hiilivarasto on keskimäärin kymmenen kiloa neliömetrillä, siis keskimäärin 100 tonnia hehtaarilla. Määrä vastaa 400 hiilidioksiditonnia. Pohjois-Suomessa metsien hiilivarasto on pienempi.
Karikehiili kumuloituu maapohjaan ja on pitempi aikainen.
Taitaa tämä kerroin 2,25 (*hakkuusäästö) olla oikea, joka sisältää myös karikehiileen kuin pelkästään elävän puun kerroin 1,28 (* hakkuusäästö).
Ei ole tod.näk. tulossa mitään mahdollisuutta Suomelle myydä metsien hiilinieluja muille. Jos jo aiemmin sovittu 10 milj.t:n kompensaatio huonosta sopimuksesta olisi peruutettu komission päätöksen mukaan, niin oltaisiin jouduttu maksamaan laskennallisesta lulusf- hiilipäästöstä vaikka tosiasiassa ollaankin hiilen sitojia .
Tuon sekamelskan lopettamiseen on vain yksi keino.
Ruveta hokemaan, että Suomen kasvihuonekaasutase on positiivinen jo nyt eikä tarviste tehdä mitään ilmastotoimia antaa kehityksen tuoda mitä tuo ja perään yksinkertainen laskema.
Metsien hiilinielu vuonna 2020 oli 2,25*29 plus puutavaratuotteet -6,5 = n. -72 milj. CO2-tn ja päästöt n. +53 milj.tn.
Ministeri Leppähän töräytti jo.
Nimittäin, jos lasketaan että 1m3 kasvu sitoisikin 2…2,5 tonnia co2, eikä 1…1,3 kuten yleensä tieteellisissä ilmastovaikutusarvioinneissa käytetään, niin siitähän pyörähtää samalla sellainen argumentti, että olisi ilmastolle kaksi kertaa hyödyllisempää vähentää hakkuumääriä.
Yllättävä näkemys.
Minulla taka-ajatuksena on saada kansan tietoon, että Suomen kasvihuonekaasu nielut ovat suuremmat kuin päästöt ja ampua alas nykyisen hallituksen ”maailman kunnianhimoisin ilmastotavoitte”, joka on jo saavutettu.
Suomen ei tarvitse vähentää millään hallituksen toimilla päästöjä kuten turpeen veronkorotuksilla tai muilla haittaveroilla kansalaisille ja pitää lopettaa metsien hiilinielulla leikkiminen ja kiristäminen.
Päästöt vähentyköön kehityksen myötä, en minä sitä vastusta.
Luken tutkijalta Ilvesniemeltä on tulossa maassa olevaan hiilivarastoon liittyvää tutkimustietoa kevään aikana. Olenkin odottanut vastausta häneltä Lähteen ja Norokorven kritiikkiin maapohjan hiilen pysyvyydestä hakkuuaukoissa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Ilovesniemi: Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa.
Koskee muutakin hiilivaraston kasvua kuin vain puiden juurten kasvua.
Jos metsien kasvu olisi tänään Suomessa 1960-luvun tasolla 60 milj.m3/v ja metsien kokonaispuusto pysynyt 1960-luvun tasolla, niin metsämaapohjien hiilivarastokin olisi pysynyt ennallaan ja näkisin, että hakkusäästön hiilinielun kerroin silloin olisi 1,28.
Mutta kun kasvu on noussut 1960-luvulta n.120 milj.m3:iin ja kokonaispuustokin kasvanut 20 viime vuoden aikana 500 milj.m3, niin uutta hiilivarastoa on myös tullut maapohjaan vastaavasti.
Tästä uudesta kasvusta ja lisääntyneestä puuvarastosta johtuen olisin sitä mieltä, että maapohjan uusi hiilivarasto voidaan katsoa myös kokonaan nieluksi tuon 60% osuudelta metsän hakkuusäästöstä.
Eli kerron olisi n. 2…2,5 ja hiilinielu hakkuusäästöllä 28 milj.m3 (2.0…2,5*)29=
= -56…-72,5 milj.tn.
Lisäksi nielu – 6,5 milj.tn pitempiaisista puutuotteista päälle.
Ja muut nielut vielä päälle.
Eli reilusti enemmän kuin kaikki päästöt n. + 53 milj.tn/v, jossa mukana maatalouden ja turpeenpoltonkin päästöt.
Nämä eivät jää varastoon vaan niitä syntyy ja kuolee koko ajan.
Mutta korreloivat metsän maanpäällisen biomassan kanssa.
Jos metsän puukuutioiden määrä ja hiili nousee kaksinkertaiseksi, maanalainen biomassa ja hiili nousee kaksinkertaiseksi suhteella 40%/60%.
Ainakin Luken tutkija Ilvesniemen mukaan.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
<<<Elävän puuston biomassa eli runkopuu, latvukset, juuret, lisääntyi paljon suuremmalla määrällä, eli melkein toisen mokoman tuon 29 miljoonan motin lisäksi.<<<
Ministeri Leppä sanoo, että Suomen metsien hiilinielu on vain murto-osa todellisesta.
Ymmärtäisin, että maapohjassa on lisäksi muutakin, jotka korreloivat maanpinnan yläpuolella olevan metsän biomassan kanssa.
Hienojuuret, mikrobit, eliöstö ja sienijuuri (sienirihmasto)
Elävän puun biomassa sisältää ilmasta otettua hiilidioksidia 1,28 kertaa runkopuu-m3 ja siihen silloin kuuluu oksat, latva ja juuri.
Runkopuu-m3 sisältää hiiltä C puun kuivapainosta esim. koivu 0, 48 tn/m2 puolet eli 0, 24 tn, joka vastaa ilmasta otettua CO2 3,67*0,24= 0,88 tn.
Tuon maanpäällisen 1 m3 lisäksi on olemassa vielä koivun biomassaa 1 m3 – 1,28/0,88 m3=0,45 m3
Maamme suurin hiilivarastohan on soiden turvekerroksissa, mutta myös luonnonsuojelualueiden vanhojen metsien maaperässä on paljon hiiltä.
Pyhähäkin kansallispuistossa on ala metsää, jossa on mittausten mukaan puuta n. 1000 m3/ha. Jos soveltaa 40%/60% sääntöä, niin maapohjassa on hiiltä 300 tn/ha, joka vastaa ilmasta otettua hiilidioksidia 1200 CO2-tn.
Suoturpeessa 2 m paksu on hiiltä on n. 3500 tn/ha.
