Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Niin sehän aloite koskee vain valtion maita. Sen vuoksi itsekin sen allekirjoitin että saataisiin joku järki tuohon valtionmetsien hakkuisiin.
Eihän tuossa ole kysymys pelkästään valtion metsien avohakkuiden kiellosta, vaan sen jälkeen on helpompi ajaa sitä yksityismetsiinkin. Valtio hakkaa keskenkasvuisia metsiään siksi, että valtion menot ovat olleet kasvussa julkisen sektorin perusteettomien palkankorotusten vuoksi. Mitään jaettavaa ei ole tullut 2008 jälkeen. BKT on alempi nyt. Kun BKT ei kasva ei ole mitään perustetta nostaa palkkojakaan.
Suomen kestävysvaje 5..6 miljardia tulee yksin omaan julkisen sektorin perusteettomista palkankorotuksista vuoden 2008 jälkeen.
Toiset kannattavat, toiset eivät uskalla kannattaa:
Ainoa tapa taistella turpeen puolesta verot pois on saada joku professori, dosentti tai metsäntutkija sanomaan, että Suomen hiilinielut ovat suuremmat kuin päästöt. Laskelmien kanssa, joita ei voi kiistää ja joka nostattaa myrskyn hallituksessa ja kaataa hallituksen.
Samaan aikaan kun Suomessa uusiutuva energia turve on päätetty ajaa hallituksen toimesta alas, niin Norjassa ollaan ottamassa käyttöön uusia uusiutumattoman energian öljy- ja kaasukenttiä.
Suomen hallitus on katastrofi.
Samaan aikaan Norja suunnittelee kaasun- ja öljynporauksen laajentamista arktisella alueella, vaikka se sotii Pariisin ilmastosopimusta vastaan. Vientituotteena fossiiliset polttoaineet eivät näy Norjan omissa päästöissä muuten kuin tuotannon osalta.
Kansalaisaloite-ehdotuksia:
– jatkuva kasvatus kiellettävä, johtaa metsien kuusettumiseen ja monimuotoisuuden heikkenemiseen
– avohakkuut tehtävä pakollisiksi metsän monimuotoisuuden säilyttämiseksi
Jos avohakkuut valtion mailta lopetetaan, harjaskääpää on sen jälkeen niistä metsistä kuulemma vaikea löytää.
Gla: Listat uhanalaisista lajeista kertoo siitä, että suomalaisessa luonnossa on luontaisesti suuri joukko harvinaisia lajeja.
Muistelen Seppo Vuokon kirjoittaneen jonkun tutkijan käsityksestä blokeissaan Suomen uhanalaisista lajeista, ”monet uhanalaisista lajeista ovat luontaisesti niin harvinaisia että, kun ne jostain syystä runsastuvat ja sitten löytyvät ne kirjataan uhanalaisten lajien luetteloon ja suojeltaviksi, vaikka suojelusta ei ole mitään hyötyä lajin säilymisen kannalta”.
Tuskin kukaan voi tuon jälkeen kannattaa demareita, jos hän sellainen on. Asettui täysin Putlerin kynnysmatoksi, Navalnin myrkytys oli hänen mielestään vain osoitus pienestä käytösongelmasta Venäjän johdossa. Ei ole mikään ihme, että heikensi Suomen puolustusta minkä kykeni.
Liekö Halonen samaa ryhmää persujen kanssa?
Suomi takasin Venäjän etupiiriin.
Halla-Ahon puolue halusi EU-parlamentissa Venäjän tukeminen ja rahoittamien Italian (Salvini) ja Ranskan (Marine Le Penn) ÉU-vastaisten puolueiden ryhmään. Ruotsidemokraatit eivät halunneet.
Venäjä rahoitti Marine Le Penniä viime presidentin vaaleissa Macronia vastaan. Ranskan muut puolueet ovat irtisanoutuneet Le Pennin ”Kansallinen rintama” kanssa yhteistyöstä. Trumpin pääideologi Steve Bannon kävi Ranskassa tekemässä sopimuksen yhteistyöstä puolueen kanssa, kuinka Ranska hajoittaisi Euroopan Unionin Marine Le Pennin päästyä valtaan.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007771564.html
Yhtä jäsenmaata koetteleva luonnonkatastrofi tai muu vastaava jäsenmaan oman vaikutuspiirin ulkopuolelta iskenyt kriisi on ainut poikkeus, josta selviämiseksi muiden jäsenmaiden on lupa auttaa hätään joutunutta maata.
Tämä koronapaketti ei siis ole EUn perussopimuksen vastainen.
Jossitellaampa kuten Jan Hurri:
Yhteinen laina on ihan eriasia kuin, mitä jäsenmaa itse on ottanut. EKP voi 7 vuoden päästä painaa rahat koko lainan ostoon pois markkinoilta ja muuttaa niiden maksuajan vaikka 100 vuodeksi eli mitätöidä ne.
Kannattaa keskittyä nyt siihen, että Suomi saa jotain 2000 miljoonaa euroa rahaa ja siihen mihin ne käytetään.
Olisiko Kurjella
Edellisen postauksen linkissähän tuo selitetään.
Massa kumuloituu, mutta kasvusta osa menee ’hukkaan’ kun hienojuuria ja oksia ja neulasia kuolee karikkeeksi.
Kun kasvu on uutta.
Esimerkiksi 20 vuodessa Suomen metsät ovat kasvanneet uutta varastoa maanpinnan päälle 500 milj.m3 (2000->2500) ja yhteensä maaanlaisen varaston kasvun kanssa 1250 milj.m3, joka kaikki on olemassa. Ei tämän karikkeesta mitään ole kuollut.
Koko poistuma (hakkuut yms.) vuosittain on jo huomioitu karikkeineen vähennyksenä Suomen metsien vuosikasvusta 100..110 milj.m3/v, kun maanpäällinen hakkuusäästö keskimäärin on ollut vuosittain 25 milj.m3/v eli 20 vuodessa yhteensä 500 milj.m3.
Ymmärtäisin näin,ettei tietenkään maahan voi kerääntyä hiiltä äärettömiä määriä, vaan maaperän hiili korreloi metsän maanpinnan yläpuolelle sitoutunutta hiiltä.
Jos luonnontilaisen metsän puusto pysyy keskimäärin 100 m3/ha tuhansia vuosia (eikä ole nielu eikä päästökään), jolloin metsää palaa, kaatuu myrskyissä ja uusiutuu, niin maanpäällä hiilestä on 40% maaperässä 60%.
Mutta jos metsä maanpäällä sitten kasvattaen saadaan nostettua 200 m3/ha, niin metsä sitoo kaksinkertaisen määrän hiiltä niin maanpinnan päällä kuin allakin.
Tuleehan toki tukkia tuottaessakin aina kylkiäisenä väkisin kuitua, harvennuksissa etenkin, ja jonkinverran päätehakkuulla.
Hakkuujätteidenkin hiilestä osa jää maaperään.
Uudistusalan hiilesta 60% on maanpinnan alapuolella, eikä se sieltä ihan heti tule ilmakehään. Luken tutkijan Ilvesniemen mukaan ainakaan 20 vuoteen.
Suomen metsät lisäävät kasvua noin 1 milj.m3/v. Tuo kasvunlisäys ottaa ilmasta hiilioksidia n. 2, 5 milj.tn/v.
Liite: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Vesakothan raivataan maahan ja niiden keräämä (vähäinen) hiili vapautuu, jos halutaan uudesta puusukupolvesta aikanaan laadukasta hyödynnettävissä olevaa puuta taas. Ei vesakon hiiltä voi oikein hiilen sidonnaksi laskea.
Vesakon maanalainen kasvu, joka on 60% vesakon kaikesta kasvusta, kyllä jää maahan pitemmäksi ajaksi, kun juuri ei kuitenkaan heti kuole, vaan vesoo sekin. Vain raivattu maanpäällinen 40% osa vapauttaa hiilen nopeammin.
On aivan selvää, että ei ihan pikatoimin viljelymetsillä aikaansaada sellaisia hiilivarastoja, kun näin parhaat tammimetsät Irlannissa.
Ainakin Suomen metsien tilavuus on kasvanut 20 viime vuoden aikana 500 milj.m3 (2000-> 2500) eli uutta hiilivarastoa on tullut 1250 milj.tn ja Suomen kaikki päästöt vuosittain ovat n. 50 milj.ekv tn/v. Iralannissakin kun joutomaat metsitetään, niin hiilivarastoa alkaa tulla. Irlannissa ilmasto on erinomainen metsien kasvun kannalta. Sataa paljon eikä routaa koskaan, mutta huonoja turvepohjaisia maita lienee paljon.
Tiheässä 30-metristä oksatonta runkoa läpimitta puolen metrin molemmin puoli. Pelkkä latvuston viimeiset n. 15 metriä vastaa hiilivarastoltaan keskimääräistä viljelymetsää.
Taitavat olla aika harvinaisia nähtävyyksiä tuollaiset? Liekö niillä suurta merkitystä hiilensitojana, kun Irlannin pinta-alasta lampaiden laitumia on yli puolet ja metsiä 10%( 0,7 milj.ha). Asukkaita noin saman verran kuin Suomessa.
