Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Perko: Kurki meinasin sitä, jos olis mahdollista monikerroksinen kasvatus niin sitä 100 ha käsittelisit about 5,5 ha kerralla yläharvennustapaan.
Ei täällä onnistu jatkuva kasvatus.
Mielenkiinnolla kuitenkin odotan tuloksia meneillään olevista jatkuvan kasvatuksen yrityksistä, kunhan sitä on harrastettu 20 vuotta ja saatu käytännön kokemuksia.
yli 700 lajia uhkaa kuolla sukupuuttoon ensisijaisesti metsätalouden vuoksi.
Kasvitieteilijä Seppo Vuokko tyrmää Suomen uhanalaisluettelot hyödyttöminä.
Kaikki Suomen lajit ovat geologisessa mielessä äskeisiä tulokkaita, sillä vielä 20 000 vuotta sitten koko maa oli jään peitossa. Kotoperäisiä lajeja ei ole ehtinyt syntyä.
Vaikka Suomen luonnon tila on vakaa, eliöistä kymmenesosa on luokiteltu uhanalaisiksi! Tällä uhanalaisuudella ei useimmiten ole mitään tekemistä todellisen häviämisuhan kanssa. Näin laajat – ja suurelta osin perusteettomat – uhanalaisten lajien luettelot on tehty vain työllistämään ympäristöhallinnon virkamiehiä ja takaamaan heille mukavaa puuhastelua kesäisessä luonnossa. Luonnon kannalta ne ovat liki hyödyttömiä.
Edes saimaannorppa ei ole enää todella uhanalainen. Suojelutoimien ansiosta kanta on jo vakaa ja pienessä kasvussa. Liito-oravan uhanalaisuudesta ei kannata puhuakaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/seppo-vuokko-miten-niin-uhanalainen-1.74867
Puuki: Jos hankkii esim.metsäpalstan joka on paljasta maata/taimikkovaltaista ,niin eipä siitä ole saatavissa pitkään aikaan mitään tuloja.
Totta.
Täältä Kainuusta oli mahdollista ostaa viime vuosikymmenllä puustoisia ja hyvä pohjaisia metsäpalstoja aika edulliseen hintaan. Ei enää. UPM:ltä ja yksityisiltä. Parilla palstalla olin ainoa tarjoaja ja kilpailin tietämättäni itseni kanssa korottamalla tarjoushintaa, kun kuvittelin, että tarjous olisi liian alhainen.
Nyt yritetään laittaa palstojen huonot osat kasvamaan paremmin, ojittaa, muokata ja viljellä siihen malliin kasvamaan, että päätehakata voisi tulevaisuudessa muutaman vuoden välein. Viime vuosikymmenellä hakkuita oli joka vuosi.
Perko: Pitkät 50 vuoden tappiolliset jaksot lyhenee!
Mitähän tuokin on?
Tässä malli jatkuvaan kasvatukseen. En oikein tiedä, mihin tässä tarvitaan korkolaskentaa.
Kun avohakkaa joka vuosi 100 ha pinta-alasta >1ha (kieroaika 70..100v), niin joka vuosi keskikasvulla 5m3/v on hakattavaa >500m3 keskihinnalla 35e/m3 yhteensä >17500 e. Uudistamis-ja hoito kustannukset voi kuitata vauhdittamalla kasvua lannoituksella arvokasvun vaiheessa, kun kuitukasvusta siirrytään tukkikasvuun tai kasvun alkaessa laantua ennen uudistushakkuuta. Päätehakkuussa puuta > 300 m3/ha.
Eikä tarvitse odotella seuraavaa hakkuuta 50 v.
Ei lämpösumma ole niin merkittävä tekijä kuin luullaan. Maapohjan kasvukauden lämpötila on tärkeämpi.
Lapissakin kun maa aurataan niin sen kasvuolosuhteet siirtyvät Keski-Suomen tasolle.
Linkin kuvassa männyntaimikko 31v kuin Keski-Suomesta.
Metsätilan edellinen omistaja käytti alueella avohakkuu, raivaus, auraus ja männyn istutus -menetelmää. Puuston kasvun kannalta ratkaisu oli toimiva, vaikka mitään oppikirjamaisia virkistysmetsiä auratut männiköt eivät ole.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kun-menee-hyvin-menee-paremmin-kuin-etelassa/#0f9046d9
Puukilla hyvin valaiseva laskelma siitä, kun metsä siirtyy kuitupuukasvusta tukkipuukasvuun, että siinä vaiheessa metsää ei kannata panna nurin, vaan antaa kasvaa hyvällä korolla, vaikka se veisi pitemmänkin ajan. Juuri tuolloinhan arvokasvu on huipussaan.
Tuo paksuuskasvu 6mm (lusto 3mm) taitaa olla mahdollista Suomen hoidetuissa metsissä ainakin parhaan kasvun vaiheessa keskikasvun ollessa n. 5 m3/ha/v ja varsinkin siitä ylöspäin.
Vaikka Teslan osakkeesta noussut 730% vuodessa.
Kyllähän sitä aina jälkikäteen katsoen osaa sijoittaa.
Entä jos olisi ostanut Nokiaa puolitoista vuotta sitten? Sen arvon romahtanut nyt puoleen?
https://www.kauppalehti.fi/porssi/porssikurssit/osake/NOKIA
Osakkeet eivät ole metsäsijoittamisen vaihtoehto.
Paremminkin vuokra-asunnot.
