Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 4,751 - 4,760 (kaikkiaan 5,725)
  • Kurki Kurki

    https://tem.fi/documents/1410877/2772829/LUKE_selvitys_2016/30f2b546-2eb9-40ba-8ce2-1eb3f729d617/LUKE_selvitys_2016.pdf

    Jos ymmärsin oikein, niin Luken ”suurin kestävä” skenaario linkin mukaan onkin päästö eli vähentäisi maaperän hiilivarastoa vuoteen 2045 mennessä n. 6 milj.tn, vaikka tuosta vuosittaisesta ”suurimmasta kestävästä” hakkuumäärästä jää jo kantoina ja juurina hiiltä n. 50..60 milj.tn maaperään eli noin tämän hetken kaikkien Suomen kasvihuonepäästöjen verran. Silloinhan maahan  varastoituneesta hiilivarastosta joka vuosi pitäisi vapautua n. 56..66 milj.tn hiiltä?

    En ymmärtänyt oikein. Kuvan 9 plus-merkki tarkoittaakin päästölähdettä (sen kertoo kuva 7).

    Korjaan tuonne ylle.

     

    Kurki Kurki

    Luke näkyykin tehneet myös hiljakkoin hiilinielulaskelmat.

    Suomen metsien hiilinielu puutuotteiden kanssa 38 milj. ekv-tn/v.

    Onko tuossa mukana juuristosta ja karikkeesta pysyvästi maahan jäävä osa hiilestä? Vuosittaisista hakkuistahan jää juuristoon puolet runkopuun määrästä eli  85 miljoonan hakkuista hiiltä 57 milj.tn/v.

    https://yle.fi/uutiset/3-10818133

     

    Kurki Kurki

    Eikö runkopuun kasvu (kaikki yli 1,3m korkeammat) 110 milj.m3 tarkoita ilman oksia ja juuria? Hakkuutähteet lienevät suurimmalta osalta oksia.

    Kurki Kurki

    Totta nuo ojittajan tekemät korkeat ja kuivat maakasat ojan varressa, joissa ei tahdo kasvaa mitään.

    Itse levitän aina ojamaat tasaisesti ojan molemmin puolin. Turvemailla ravinteet suurimmaksi osaksi  ovat pintasammaleessa. Kun sen päälle levittää ojamaat, ravinteet vapautuvat pintakerroksen lahotessa ja koko ojan varsi  molemmin puolin on taimien kasvua  edistävä aivan kuten pienialaisessa kääntömätästyksessäkin ja ottaa vielä hyvin luonnon taimia. Lisäksi kun siihen saisi ojasta vielä kivennäismaata mahdollisimman paljon pintaan, niin kivennäisravinteitakin riittää jatkossa, kunhan tuo pohjamaa ei ole alunamaata.

    Kurki Kurki

    Vuotuiset hakkuusäästöt ~ 17 milj.m³,

    Miten tuo on laskettu?

    Suomen omat hakkuut teollisuudelle 2018 olivat n.65 milj.m3 ja polttopuukäyttö oli n. 7 milj.m3 ja metsien kasvu 110 milj.m3.

    luonnonpoistuma ym. ~ 15 milj.m³

    Mikä tämä on? Itselläni enkä kyllä muidenkaan metsissä ole nähnyt yhtään kuollutta tai kaatunutta puuta. Jos tuuli kaataa enemmän puita yhteen paikkaan, niin ne paikat hakataan ja tulevat hakkuukertymään. Talousmetsissä yksittäisistä tuulenkaadoista ei juuri kerry luonnonpoistumaa.

    Kurki Kurki

    https://areena.yle.fi/1-4558936?autoplay=true (15 min. kohdalla)

    YLE-uutisissa eilen esitettiin Suomen hiilineutraalitavoite vuodelle 2035 ja esimerkkinä tämän hetkisestä tilanteesta oli Luken hiilitaselaskelma vuodelta 2016:

    Hiilinielut 16 milj.tonnia ja päästöt 57 milj.tn.

    Harhaanjohtamistako?

    Onko Lukella olemassa tuoreempia laskelmia?

    Todellisuudessa Suomen metsien hiilinielu on moninkertainen, joka on jo jokaisen todettavissa yksinkertaisilla laskutoimituksilla ja jo nyt voidaan sanoa, että Suomi on tällä hetkellä hiilineutraali.

    Lukestakin vuosi sitten jo väläyteltiin, että hiilinielu olisi jopa noin 40 milj.tn/v.

    Kurki Kurki

    Eihän missään syvemmältä otetussa raakamaassa heti ole ravinteita. Jokainen on varmasti nähnyt soramontuilla paikkoja, joissa männyt eivät oikein löydä latvaa, mutta sama sorapohja montun metsäreunoilla on kovakasvuista. Ravinteet tulevat rapautumisesta ja sienijuuren toiminnasta. Ainakin täällä Kainuussa suon pohjasta löytyvä karkeahko silti tai punainen savi ovat erinomaisia kasvupohja, kunhan sitä tulee 20 cm kerros. Mieluummin enemmän. Boorilla olen lisäksi lannoittanut.

    Kivennäismaakeros turvemaapohjan päälle lahottaa nopeasti allejäävän pintasammalkerroksen ja vapauttaa ravinteita taimille nopesti aivan kuin kääntömätästyksessäkin.

    Kurki Kurki

    Ilman päätehakkuiden lisäystä metsän kasvua ei voi lisätä. Joka ainut päätehakkuuala ainakin meilläpäin kasvaa nykyisin enemmän puuta kuin vanha hakattu metsä, jonka kaavu oli lähes pysähtynyt ja aukkoja syntynyt vuosikymmenien mittaan.

    Näinhän se on.

    Lisäksi (kaivuut käynnissä) vajaatuotoisilla rämeillä (turvetta alle 1m) olen kaivanut ojan metrin alle turvekerroksen  ja levittänyt kivennäismaan ojan molemmin puolin 5m (pieni maatilakaivuri) leveydeltä. Ojan olen samalla korjannut 1 m syvyiseksi tekemällä luiskaa ojan molemmille puolille. Ojaväli 12..15m. Tämä vain yksi variaatio, miten kuorruttaa turvemaapohja kivennäismaalla, ettei pääse syntymään hiilipäästöjä pohjaveden laskiessa. Isolla kaivurilla saisi koko ojavälin 15m umpeen ja olisi tietenkin nopeampaa.

    Kyllä kasvua täällä Pohjois-Suomessa voi lisätä vielä moninkertaiseksi.

    Tuo Ranen kuvan metsä näyttää olevan vajaatuottoinen. Typen puutetta.

    Kurki Kurki

    Toissa iltana YLE-uutisissa esiteltiin Suomen hiilineutraaliustavoite, jonka olisi vuoteen 2035 mennessä, että Suomessa ei tuotettaisi enää hiilidioksidipäästöjä lainkaan.

    Eilen 27.9.2019 YLE-uutiset klo 20.30 (kohta 6.0 min) korjasi trolliuutisen, että Suomen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 tarkoittaakin, että silloin hiilidioksidipäästöt olisivat yhtä suuret kuin nielut.

    Mitenkähän tuo trolliuutinen oikein pääsi syntymään ja kuinka moni ei sitten nähnyt oikaisua ja on edelleenkin trollauksen uhri.

    Oikea uutinen tietenkin olisi, että Suomi täyttää nyt jo tuon 2035 hiilineutraalisuustavoitteen.

    Kurki Kurki

    Metsäomistajan tulisi aloittaa aina ilmastonmuutoskeskustelu sanoilla:  ”Suomen hiilinielut ovat jo nyt suuremmat kuin päästöt eli periaatteessa Suomen ei tarvitse tehdä mitään.”

Esillä 10 vastausta, 4,751 - 4,760 (kaikkiaan 5,725)