Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka nyt parempi yhteys ja tehokkaampi kone, niin rakeen koko edelleen 20 ha.
Yleensä teollisuudessa palkkatason Suomessa kuuluisi olla 10..15% Saksaa alempi, joka on euroalueen ydinaluetta, sillä Suomi on syrjäseutua ja kaukana tiheään asutusta keskuksesta Keski-Euroopasta. Etäisyys keskuksesta, pitemmät välimatkat ja kotimarkkinoiden pienuus Suomen sisällä lisäävät jo sen verran ylimääräisiä kustannuksia tuotantoon, että palkkatason olisi oltava matalampi, kun tuttavuus on sama. Metsäteollisuudessa tuottavuus on Suomessa ollut vähän parempi kuin Saksaassa ja Ruotsissa, johtuen suurimmista yksiköistä, mutta syrjäisyys vastaavasti lisää kustannuksia ja siksi palkkakustannusten tulisi olla kilpailijamaiden tasolla.
Energia- ja CO2-verot tekevät jyrsinturpeesta kalliimman kuin puuenergia, mutta taitaa olla hinnaltaan samaa luokkaa kuin kivihiilen verojen ja päästoikeuden hinnan kanssa. Ruotsissa turve ei ole päästökaupan piirissä, kun on luokiteltu uusiutuvaksi.
Suomi jatkaa maaseudun tyhjentämistä verottamalla. Kyllä kai se johtaa turpeen käytön vähentymiseen. Lisää työttömiä sinne, jossa muutenkin työpaikkojen luominen on vaikeaa. Maaseudulle. Turve työllisti parhaimmilla välilliset työpaikat mukaan lukien 12 000 henkeä ja olivat niitä oikeita työpaikkoja ja joista tulee oikeita verotuloja, joilla julkisen sektorin työntekijöiden palkat maksetaan.
Korjaan tuota laskelmaa sitten niin, että käytän vain 4,0 milj.tn vähennystä ja täsmennän, että tätä laskelmaa ei sitten rajoita mitkään LULUCF-sopimukset.
Suomen metsien hiilinielulaskelma tälle vuodelle huomioiden hakkuiden väheneminen 8 milj.m3 vuoden 2018 78 milj.m3:stä ja poistamalla turpeenpäästöja 4 milj.tn Suomen kokonaispäästöistä, koska luonnon suot sitovat tun määränCO2-kaasua.
Hakkuusäästö 2020 olisi metsien kasvu 110 mlj.m3 miinus poistuma, joka tänä vuonna olisi n. 82 milj.m3 eli hakkuusäästö olisi 28 milj m3.
Metsien hiilinielu olisi siis – 1,35*28 milj.tn (hakkuusäästö) – 7 milj,tn (puutuotteet) – 4,78 milj.tn (karikkeen hiilinielu) + 3,0 milj.tn ( ojitukset ja muut päästöt) eli:
Metsien hiilinielu 2020 olisi – 37,8 – 7 – 4,78 + 3= n.47 milj.tn .
Kun vähennetään turvepäästöt pois Suomen kokonaispäästöista( 56-4) niin:
Suomen kaikki kasvihuonepäästöt olisivat 52 milj.tn .
Eli Suomen hiilitase olisi kuta kuinkin kunnossa?
Tolopainen: Puu kasvaa luontaisesti metsässä, mutta ennen kuin tuote on asiakkalla siinä olevista kuluista valtaosa on työvoimakuluja.
Tapauksessa, että WC-paperin tuotantoketjun voitto on 0 %, niin loput eli kaikki kustannuksista ovat sitten palkkakustannuksia. Pari esimerkkiä: Pääomakustannukset (velkainvestoinnnit) ovat voitto+ palkkakustannuksia tai verot, jotkat menevät julkisen sektorin palkkoihin tai tulonsiirtoina (lisäpalkkaa) tarvitsijoille.
AJ. Puun polttoa ei lasketa kahteen kertaan, vaan se huomioidaan maankäyttösektorilla.
Näinhän tuossa linkissä sanotaan eli puunpolton CO2-päästöt jatetään huomiomatta. Koskee kaikkea puubiomassasta saatavaa energiaa myös kemiallisessa metsäteollisuudessa esim. sellutehtaissa. Mutta kaikki energiantuotannon puukuutiotkin vähentää metsien hiilinielua.
Taitaa olla koko hakkuupoistumasta pian puolet uusiutuvaa energiaa.
Puupolttoaineilla katettiin yli neljännes Suomen kokonaisenergian kulutuksesta vuonna 2017. Biomassan energiakäytön hiilidioksidipäästöjä ei sisällytetä energiasektorin päästöihin, mutta metaani- ja dityppioksidipäästöt sisällytetään. Biomassan energiakäytön hiilidioksidipäästöt ilmoitetaan lisätietoina inventaariossa. Metsästä korjattu biomassa raportoidaan hiilivaraston vähentymisenä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorilla.
https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
Puuki: N. 570 000 kg Co2:n sidontaa /ha,
Tuohon kun lisää juuriston ja oksiston hiilen vielä, niin sidontaa olisi 1,35*0,57 milj.kg=0,78 milj.kg/ha.
Muhoksen Leppiniemen tuhkalannoituskoe: Puuston kokonaistuotos (m3/ha) vuonna 2007 eli 60 vuoden jälkeen Vertailu (0) 50 Tuhkaa 8 t/ha 450 eli 9-kertainen Tuhkaa 16 t/ha 600 eli 12-kertainenMuhos Leppiniemi –Suomen tunnetuin puutuhkakoe Lannoitus koivupuun tuhkalla
http://www.metla.fi/tapahtumat/2011/sum-seminaari/esitykset/Moilanen.pdf
Aloituksen linkissä oleva tieto nykyisten Kemeratukien loppumisesta 2020 pitää paikkansa, mutta uusien Kemeratukien pitäisi tulla tilalle 2021.
Nykyinen kestävän metsätalouden rahoitusohjelman laki (kemera) päättyy vuonna 2020, kuten EU:n maaseutuohjelmakin. Uutta kannustejärjestelmää on työstetty maa- ja metsätalousministeriön johdolla, ja alustava luonnos valmistunee syyskuussa. https://www.metsalehti.fi/artikkelit/uutta-kemeraa-tyostetaan-parhaillaan-byrokratiaa-halutaan-karsia-ja-tukikohteita-lisata/
