Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
jotka juuri sen uuden turpeen meille tuottavat.
Minulla on kilometri keväisin tulvan alle jäävää turvepohjaista jokirantaa 50 … 100 m leveydeltä, joka saa aina kevättulvien myötä ravinteita aivan kuten on saanut tuhansien vuosienkin kuluessa ja kasvattanut turverantaa lopulta leveän jokiuoman umpeen vedenpintaa korkeampien kivennäiden reunoja myören ja jättänyt vain kapean 50m levyisen jokiuoman. Minusta tuo hyvin mäntymetsää kasvava turvepohjainen jokiranta kasvaa turvetta ja lisää korkeutta joka kesä, kun siinä vallitseva pohjakasvi on rahkasammal ja suopursu.
Eli kyllä sitä turvetta kasvaa tällaisella kuivatetulla metsäpohjallakin ihan samoin kuin luonnotilaisella avosuolla.
Miksi ei kasvaisi ja ovatko mukana laskelmissa?
Turpeen tuotantoa voidaan nostaa nykyisestä ainakin 2-kertaisesksi, sillä turvetta muodostuu 2..3 kertaa enemmän kuin on käyttö ja nyt tutkimus heittää romukoppaan yhden sitä vastaan käytetyn perustelun ”pilaa vesistöjä”. Sipilän hallitukset perustelut turpeen polton verottamiselle olivat vailla kestäviä perusteluja. Turveverot pitää poistaa, että sen kannattavuus paranisi. Samalla se luo uusia työpaikkoja maaseudulle ja on metsä-ja maatalouden ohella huomattava tekijä pitää maaseutu asuttuna. Paljon puhuttua koulutustakaan ei tarvita näiden vanhojen(turvetuoanto romahtanut puoleen 2000-luvun huippuvuosista) työpaikkojen luomiseksi. Työttömät turvemiehet saadan nopeasti töihin, kunhan turpeennostolupien jarruttaminen lopetetaan.
Turveteollisuuden työpaikoilla Suomen suurin ongelma kestävyysvajekin paranee.
Kannattaa kuunnella herkällä korvalla vaalikeskustelejuja, josko nyt löytyy muitakin turpeen puolestapuhujia kuin perusuomalaiset. Uskomatonta, että keskustakin on lähtenyt mukaan tähän huuhaahan aiheuttamaan työttömyyttä maaseudulle. No näkyy kannatuksessa.
Hallitus kiristää veroa, johon pettyvät kaikki – ”Turpeen poltto on kertakaikkisen kiusallista”
Kannmattaa muistaa sekin, että Suomessa on monen monta metsänomistajaa, jotka eivät hoita kunnolla metsiään.
On suuri ongelma ainakin näillä seudun. Omistajien pitäisi uudistaa maapohjan kasvuolosuhteista kärsiviä metsiä, jotka kasvaisivat paremmin lisäämällä ojia vanhojen 50m etäisyydellä olevien ojien väliin. Ymmärrän, että monella metsänomistajalla ei ole mitään intressia parantaa millään lailla kasvupohjia, kun huonosta metsästä saatu hakkuutulo on pieni ja kemeroitakin on heikennettty.
Minä nyt viime vuosina olen kaivanut vanhoihin ojituksiin itse kahdet ojat eli saran leveys on noin 15m..17m ja matalaturpeisilla rämeillä lisäksi kaivanut ojat niin syviksi, että perämaata on saanut ojan molemmin puolin levitettyä kerroksen mihin kaivuri yltää ja sitten korjannut ojan normaalisyvyiseksi reunoilta ojan reunoja luiskaamalla.
Merkitsisi siis n 7,5 m3/ha keskikasvua kaikille Suomen metsämaille
Aiheesta on keskusteltu tällä palstalla 2016. Timpan aloitus ”Puu kasvaa hitaasti Koillismaaalla”.
ja Tube vastaa/sivu 2
Kyllä metsä kasvaa Koiliismaalla ja aurausalueilla. Metsäkeskuksen suunnittelijan kanssa juttelin asiasta, kun tilalleni laadittiin metsäsuunnitelmia. Kaveri kertoi, että Kuusamossa aurausalueiden kasvu on yli 10 m3/ha. Minullakin on alueita, jotka on aurattu 80-luvun alussa. Kasvu on 8-10 m3/ha.
Aurausalue on karmeaa katseltavaa tuoreeltaan, mutta maa tasoittuu 30 vuodessa paljon.
Metsähallitus on lopettanut auraukset Koillismaallakin ja siirtynyt kaivinkonemuokkaukseen.
Eilen puheenjohtajien tentissä metsien käytön ja talouden osalta sanoisin Sipilän onnistuneen parhaiten. Hän imoitti tavoitteeksi nostaa Suomen metsien kasvu 150 milj. m3 seuraavan 30 vuoden aikana, jolloin hiilinielu olisi jo rajusti positiivinen ja hakkuitakin voisi nostaa lisää. Taloudessa linjasi, että jos talous kasvaa, niin työllisyys paranee ja verotulotkin kasvaa ja se antaa mahdollisuuden lisätä julkisia menoja. Jos ei kavua ei menojen lisäyksiäkään.
Hyvä, että joku politiikkatason henkilö on eksynyt tänne, jolla on enemmän mahdollisuuksia kaivaa tietoja esim. LUKEn tai LULURFCn Suomen metsänielun laskennoista.
Ottaisiko Karri Ollila tehtäväksi kysellä miten tuo Suomen hiilinielu lasketaan?
Tässä minun epävirallinen laskelma toisesta ketjusta ”Metsät ja vaalikevät 2019”.
Tuolla laskutavalla biomassaa kertyisi vuotuisessa metsien kasvussa runkopuuhun verrattuna lähes kaksinkertaisesti, lähes 200 miljoonaa mottia.Jos tuosta vähentää markkinhakkuun 80 miljoonaa, joka jo sisältää tulevien metsäinvestointien tarvitsemat lisähakkuut ja latvuksen ja oksat, niin hiilensidonnalle jää kasvusta 200-80-27=93 milj. mottia. Lisäksi hiilen pitempiaikaiseen säilytykseen jää kannot n. 27 milj. motia ja sahattu puutavara ja hirret n. 12 milj.mottia, jotka mahdollistavat hiilivaston 30 vuoden ajalle, kun metsien runkokasvua nostetaan metsänparannustoimilla vuosikasvuun 150 milj. mottia vuodessa. Eli metsien biomassan kasvu yhteensä olisi tuona 30 vuoden aikana 93+27+12= 132 milj. mottia vuodessa, joka sitoo hiiltä.
Hiilinielua siis tulisi 0,9*132= 118 milj.tonnia/v.
Suomen kaikki hiilipäästöt ovat 45 milj.tonnia ja kaikki kasvihuonepäästöt 55 milj.tonia,
Lainaus linkistä: Joissa ei ole mukana maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin päästöjä ja poistumia. Sektori on Suomessa merkittävä nielu, eli sen mukaanotto vähentäisi Suomen kokonaispäästöjä.
Miten LUKE on saanut niinkin alhaisen hiilinielun Suomelle kuin 25 milj.tonnia/v ja puutavaran kanssa 35 milj.tonnia/v?
Mistä löytyvät puuttuvat 60..70 miljoonaa tonnia päästöjä?
https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
Tuolla laskutavalla biomassaa kertyisi vuotuisessa metsien kasvussa runkopuuhun verrattuna lähes kaksinkertaisesti, lähes 200 miljoonaa mottia.Jos tuosta vähentää markkinhakkuun 80 miljoonaa, joka jo sisältää tulevien metsäinvestointien tarvitsemat lisähakkuut ja latvuksen ja oksat, niin hiilensidonnalle jää kasvusta 200-80-27=93 milj. mottia. Lisäksi hiilen pitempiaikaiseen säilytykseen jää kannot n. 27 milj. motia ja sahattu puutavara ja hirret n. 12 milj.mottia, jotka mahdollistavat hiilivaston 30 vuoden ajalle, kun metsien runkokasvua nostetaan metsänparannustoimilla vuosikasvuun 150 milj. mottia vuodessa. Eli metsien biomassan kasvu yhteensä olisi tuona 30 vuoden aikana 93+27+12= 132 milj. mottia vuodessa, joka sitoo hiiltä.
Hiilinielua siis tulisi 0,9*132= 118 milj.tonnia/v.
Suomen kaikki hiilipäästöt ovat 45 milj.tonnia ja kaikki kasvihuonepäästöt 55 milj.tonia,
Lainaus linkistä: Joissa ei ole mukana maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin päästöjä ja poistumia. Sektori on Suomessa merkittävä nielu, eli sen mukaanotto vähentäisi Suomen kokonaispäästöjä.
Miten LUKE on saanut niinkin alhaisen hiilinielun Suomelle kuin 25 milj.tonnia/v ja puutavaran kanssa 35 milj.tonnia/v?
Mistä löytyvät puuttuvat 60..70 miljoonaa tonnia päästöjä?
https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
<<<Ajattelin äänestää sellaista ehdokasta jolla on itsellä metsää<<<
Sama ajatus täällä. Kun katson vaalipiirin ehdokkaita, keskustalta lötyy metsuri ja perussuomalaisilta metsätalousyrittäjä. Muilta puolueilta ei löydy ehdokkaan yhteydessä mainintaa metsä, mutta vihreillä ja SDP:llä ehdokkaissa pistää silmään julkisen sektorin ammattien suuri määrä.
