Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Tuo Rantainrahka voisi olla toinen valuma-alue, joka nimen perusteella läytyisi Paikkatietoitoikkunasta Aurasta Turun läheltä. Näkyisi olevan kallionen ylänkö ja osittain metsäinen ja soinen, jossa ojia n. 1..2 km ja valuma alue n. 50ha.
– Typpikuorma jää 1,5 kg/ha/v alle luonnontilaisten keskimäärin 1,8 kg/ha/v. Typpeähän Etelä-Suomessa tulee laskeumana 4 kg/ha/v. Aikamoinen puhdistusteho.
– Forforikuorma 25 g/ha/v ja on puolet luonnontilaisten valuma-alueiden 50 g/ha/v. Tämäkin fosforipäästö 25 g on v a l t a v a joidenkin mielestä, kun Luontopaneeli on niin kertonut.
– TOC-kuorma 70 kg/ha/v jää reilusti alla luonnontilaisten valuma-alueiden 120 g/ha/v kuormasta.
Tällaisia ojitettuja valuma-alueitahan Huskun ja Nostokoukun mukaan ei voi olla olemassa, jotka alittavat luonnontilaisten valuma-alueiden kuormituksen.
Taitaa tuossakin aluskoivut olla kantovesoista lähteneitä. Koivuhan kasvaa vähän rehevämmällä paikalla kantovesoista hyvin kuitua. Kuvassa näkyy olevan laadukkaista simenlähtöisiä koivutukkipuita mäntyjen ja kuusten vieripuina. Ei onnistu enää. Tukkikoivua kuten mäntyäkin pitää kasvattaa sitten erilaisilla aukkopaikoilla.
https://vesitalous.fi/wp-<wbr />content/uploads/2016/02/<wbr />VT1601_.pdf
Tutkimuksessa olevia 22 valuma-aluetta nimen perusteella yhtäkään on vaikea löytää Paikkatietoikkunasta.
Suurimman typpikuormituksen antava Kotioja luullakseni löytyy Ranuan kunnan Portimojärveltä. Laskee Portimojärveen laskevaan Ylijokeen Yli-Portimojärven pohjoispuolella.
Sekin syy mahdollisesti tuohon valtavaan typpikuormitukseen löytyy kolmelta pelloilta, joista Kotioja virtaa yhden pellon reunaojanakin ja muut kaksi peltoa myös purkaa vetensä Kotiojaan.
Kokonaisfosforin kuormitus Kotiojalla on myös suurin eli peltoon viittaa sekin.
Tosin Kotioja on pitkä enkä tiedä mistä kohtaa näytteitä otetaan. Voihan olla että peltojen yläpuolelta näytteet ovat.
Aiheellinen kansalaisaloite joka ei tietenkään johda mihinkään.
Eikä edes ole aiheellinen.
Sinileville riittää ravinteita kukkia, vaikka ei olisi yhtään kaivettua ojaa. Ojitusten typpi- ja fsforilisäkuormitus on niin pieni.
Sinilevät puhdisti tänä kesänä Suomen vedet nopesti ravinteista pitkä hellekausi. Ravinteet loppuivat parissa viikossa. Sinilevälle tosin miljoonien vuosien kehityksessä on kehittänyt tämän varalle kyky ottaa typpeä suoraan ilmasta, joka sitten lisää vesien typpikurmaa sinilevän kuollessa kylmyyteen syksyllä. Sinilevä on osa luonnon ekosysteemiä eikä niistä voi päästä eroon.
Suomen kaikki rehevät vesistöt kukkivat sinilevää (sisäinen kuormitus) luonnostaan joka kesä vaikka niihin ei lasksi yhtään ojaa.
Tuolle kansalaisaloitteelle hyvä peruste vielä olisi, ettei tarvitsisi kunnostaa vesiä hoitokalastamalla, vaikka valuma-aleella ei ole yhtään ojaa.
Tämä TOC-nielu 1,8 Mtn/v on puolet CO2-maapäästöihin verrattuna.
TOC-päästö 1,8 Mtn vastaa CO2-nielua -6,6 Mtn ( 3,67*1,8). Tämä vielä lisää hämminkiin, kun on vaadittu maapäästöjen poistammista kokonaan metsämaan CO2-nielun laskelmista epävarmoina.
Maalaiseppo: On harhaista tuiottaa vain metsän (puusto + maaperä) hiilivarastoa ja sen perusteella päätellä, että haakkaamaton metsä olisi paras hiilivarasto.
Juuri näin. Ja tässäkin JK-metsä metsä voittaa.
Veli-Jusi Jalkanen linkissä.
Nyt kun epäilemättä enemmän ympäritöpoliittisesti aktivoitunut LUKE tekee tutkimuksia, vanhat tulokset voidaankin heittää romukoppaan.
TOC (Total Organic Carbon) on veden kokonaisorgaanisen hiilen määrä, ja se mitataan yleensä erottamalla ensin epäorgaaninen hiili ja sitten hapettamalla orgaaninen hiili hiilidioksidiksi, jonka määrä mitataan.
MetsäVesi-raportin mukaan vesistöön liukenee hiiltä (C) Mtn/v 1,8 Mtn/v. Vedet ovat merkittävä hiilinielu, sillä Luke laski CO2-maapäästöjä +11,2 Mtn/2023.
Vesistöön menevä hiili TOC ei ole kuin osa kaikesta orgaanisesta hiilestä mitä muodostuu Suomen maaperällä. Saattaa olla monin kertainen ja korvata tuon maapäästön.
Risto Ihamäki Aarre-lehdessän otti asia esille.
Lukellahan tätä ei ole eriteltynä, mutta taitaa olla kuitenkin tiedossa.
Luken Hannu Ilvesniemi on saanut ihan päinvastaisen tuloksen avohakkuiden maapohjan hiilivarastosta. Hän onkin mitannut maaperän hiiltä ei tehnyt ennustuksia oletuksista.
Hiilivarasto ei vähene, vaan kasvaa.
Biosoil-tutkimus osoitti, että metsämaassa olevan hiilen määrän muutokset suhteessa maaperän kokonaishiilivarantoon ovat vähäisiä. Hiilen määrä ei vähentynyt edes avohakkuun jälkeisinä vuosina, vaan hiiltä karttui keskimäärin jopa hieman lisää.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Tarkemmin tutkimukseen tutustumatta taas näkyy olevan harhaan johdatusta. Tutkimuksen tulokset koskee sitä yhtä kuuluisaa hehtaarin metsäpinta-alaa.
Jos talousmetsän kiertoaika avohakkuun jätkeen 70 vuotta, niin silloin pitää summata koko 70 ha pinta-alan maaperässä oleva hiili.
Vain siitä on saatavissa oikeaa ei-harhaan johtavaa tieoa, jota YLE nyt levittää.
