Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010996643.html
Yrittääkö Hesari erottaa Multalan, kun on samasta kannanotosta monesko kirjoitus?
Näyttää vähän siltä, että enää ei sallita viittauksia Ruotsin metsänielun laskentaan.
Minä lähetin tämän, mutta tuskin julkaistaan. Eilen väsäsin puolenkymmentä samaiseen aiheeseen liittyviä kommentteja eikä yhtään julkaistu.
Näkyy Toni Amnell olevan Hesarin suosikki kommentaattori. Joka toinen roskakommentti näkyy olevan Tonilta.
Kommenttini ”Onko Hesari nyt erottamassa ministeri Multalaa, kun samasta Multalan kommentista on jo kolmas tai neljäs kirjoitus lukijoiden manipuloimiseksi?
Tiedoksi vain sinne toimitukseen, että tämä kääntyi jo Multalan voittoksi, sillä Ruotsissa metsät on -32 Mtonnin nielu, vaikka hakkuusäästöä ei edes ole.
Multalan kannattaisi nyt jatkaa ulostulojaan ja ilmoittaa, että Suomen hiilinielun laskijoiden kuten Luken tulisi kääntyä Ruotsin puoleen selvittämään, missä Suomessa menee laskennat pieleen, kun Ruotsissa suuret hakkuut vain lisäävät metsien hiilinielua ja meillä pienentävät.”Joka tapauksessa khk-inventaariossa lasketaan vuotuisia lisäyksiä ja poistumia varastoista, ei varastojen kokoa.
Maaperän hiilivaraston kokohan kasvaa joka vuosi, jos on hakkuusäästöä.
Metsien runkopuuranto oli 60 vuotta sitten 1500 Mm3 ja nyt 2600 Mm3. Hakkuusäästö 1100 Mm3.
Ilvesnienen mukaan maaperässä on 60% hiilestä ja kyselin myös Timo Pukkalata asiaa ja hän piti 60% oikeana.
Luke ei ole laskelmissaan huomioinut maaperän hiilivaraston kasvua, joka 60 vuodelta on 1,5*(2600-1500)=2475 Mtn.
Lukehan ei sano hiilivaraston koosta mitään, vaan laskee epämääräiseen varastoon menevän hiilen ja sieltä vanhimmasta päästä poistuvan hiilen ja niiden erotus on sitten joko nielu tai päästö.
Hiilivaraston kasvun saa mukaan CO2-nieluun vain muuntokertoinmella 2,5.
Ilmeisesti Ruotsissa maaperän hiilivaraston kasvu lasketaan mukaan.
Markku Kulmala ihmettelee ja kerroin 2,5 on tulossa Suomen metsien muuntokertoimeksi noin 1,3 sijaan.
Luken malli on vielä keskeneräinen enkä ymmärrä, miksi heillä oli painetta julkaista sen tuloksia.
Kulmalan esityksestä virisi vilkas keskustelun muun muassa Facebookissa. Metsäinsinööri Carl-Johan Jansson nosti esille Metsäbiotiedepaneelin raportin (2/2024), jossa mainitaan eräiden tutkijoiden jo aiemmin arvioineen, että maaperän hiilivarastot voivat olla tuplastikin niin paljon kuin kasvihuonekaasuinventaarioissa mainitaan. Raportissa ennakoidaan, että tällä voisi olla muutoksia EU-maiden hiilinieluihin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f6e6bd45-ad5b-4c03-9025-c290447024c0
Soita on ojitettu 6 milj, joista 1 milj.ha on jo muuttunut kivennäismaiksi, joiden maapohja on sitten kivennäismaa nielu.
Minua taas kiinnostaa millaisen ojitetun suomaapohjan CO2-sidonta olisi -5 tn/ha/v.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kasvupaikat-kannattavuus-onturvekankaiden-haaste/#5dfaa1a5
Hyvä linkki turvekankaiden tunnistamiseksi.
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/turvemaiden-metsankasvatus/toteutus
Verkkouutiset julkaisi Mikko Riikilän blogin.
Ruotsissa tutkijat ovat siis päätyneet täysin päinvastaisiin tuloksiin kuin meillä. Erityisen mielenkiitoinen on Naturvårdsverketin raportissa todettu muutos hiilensidonnan rakenteessa kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Aiemmin tärkein hiilen sitoja olivat elävät puut. Nyt metsän tärkeimmäksi hiilinieluksi on muodostunut metsämaa ja karike.
Ollaan sitä ovelia Ruotsissa, kun hakkuusäästö kutistuu olemattomaksi, niin aletaankin laskea maaperän hiilensidonta suurten hakkuiden karikkeista kuten kannot.
Tämä olisi kyllä uutispommi. Ruotsilla ei ollut 2023 hakkuusäästöä metsissään, mutta sen hiilinielu on kuitenkin -31Mtn.
Tämä alkaa nyt olla faktaa, että Lukelta puuttuu laskelmista maaperän hiilestä suurin osa.
Suomen metsien CO2-nielu 2023 on todellisuudessa ainakin 2,5*17,2=- 43 Mtn.
Tuokin Luken ojitusalueiden maapäästö CO2 +10 Mtn-ekv on kyseenalainen, koska tutkijoiden mukaan epävarmuus on suuruusluokkaa +- 10 Mtn. Päästö siis voi olla +10 Mtn tai olla nielu -10 Mtn. Tutkijat eivät ole varmoja, mutta Luke on, kun se ilmoittaa päästöksi ylärajan -10 Mtn.
Ei ole ihme, että Nasan mukaan Suomi on jo hiilinielu.
Jotta tuosta Ruotsin metsien hiilinielusta voi lausua jotain, niin ensin pitää tietää viime vuosien hakkuusäästöt.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Tuosta se saattaa löytyä.Viimeinen vuosi 2020 linkissä. Kokonaiskasvu (total tillväxt) 109,1 Mm3, poistuma (total avgång) 104,6 Mm3.
Eli hakkuusäästö oli 2020 vain 4,5 Mm3 ja silloin CO2-nielu on ollut -35,63 Mtn
Ja se tulee kertoimella 8*4,5= -36 Mtn
Luke laskee Suomen 2023 hakkuusäästön nielun kertoimella 0,77*17,2=-13,2 Mtn
Ompa siinä kertoimissa 10 kertainen ero.
TK: ”””Tutkimuksen kirjoittajat toteavat, etteivät osaa tutkimuksensa perusteella sanoa ovatko Suomen turvemaametsät päästölähde vai nielu, ja että turvemaametsien maaperäpäästöt olivat tutkimuksen tulosten perusteella 0±10 Mt/vuosi, jossa epävarmuudet eivät ole mitenkään pieniä kokonaisuuteen nähden.”””
Tutkimukseen perehtymättä. Ojasellahan on samanlainen tutkimustulos jo olemassa. Ojanen tuota CO2-päästöä on ollut nostamassa viime vuosina, joka nyt on ylärajalla +10 Mtn ja (CH4+N2O)-päästöt ovat +2,5 Mtn-ekv. Hyvin on linjassa tutkijoiden ihmettelyyn etteivät osaa sanoa ovatko ojitetut suot nielu vain päästö, sillä nuokin Ojasen tutkimuspisteet näyttävät niinkin hurjia nieluja kuin -5 Mtn/ha/v.
Metsäojitetut suot, koko Suomi
Kaikki kaasut CO 2‐ekvivalentteina, Tg/vuosi• maaperän CO 2: ±10 (Ojanen ym. 2014)
• maaperän N2O: +1,2±0,2* (Ojanen ym. 2010 & VMI10)
• maaperän CH 4: +0,8±0,4* (Ojanen ym. 2010 & VMI10)
• ojien CH 4: +0,27±0,04* (Minkkinen• maaperä yhteensä: +2,3±10
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Nordean talouskatsaus tammikuu 2024: ”viime vuosina matalat korot ja heikko palkkakehitys ovat auttaneet huonosti tuottavia yrityksiä selviytymään”.
Mikähän heikko palkkakehitys, kun se on ollut EUn keskiarvoa korkeampi?
Italialla näkkyy olleen heikko palkkakehitys.
