Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Odotan, että Suomen metsien kasvu jo tänä vuonna ilmoitetaan monta miljoonaa m3 suuremaksi kuin 2023 vuoden 103,5 milj.m3. Ruotsissa metsien kasvu romahti 2018 alle 110 milj.m3 ja on nyt palautunut 125 milj.m3:iin takaisin. Suomessa Luke muutti metsien kasvun laskentamallia heti Ruotsin romahduksen perään ja seurasi Ruotsin esimerkkiä. Kasvu alas 107 milj.m3:stä 103 milj.m3:iin. Eiköhän olisi jo aika palauttaa kasvulukemat kuten Ruotsi. Jo 5 milj.m3 kasvua lisää antaisi CO2-nielua Pukkalan mukaan laskien -10 Mtn.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/ruotsissa-metsien-kasvu-elpyy-ja-nielu-vahvistuu/#5dfaa1a5
Mikä noita katkoo? Taimi edelleen valkoinen.
Yleinen ilmiö nykyään männyn istutuksen jälkeen sekä jo vanhempien istutusten. Uusi vuosikasvu pääsilmusta ja sivusilmuista lähtenyt 2..4 cm syödään. Pieni on suu, millä haukataan, kun niistä voi olla yksi jäänyt syömättä. Yli 1m taimet saa olla rauhassa. Olen odottanut laatikossa taimien kasvavan sen verran, että kasvun voi Tricolla ruiskuttaa. On tepsinyt. Tuholainen ei ole hirvi, sillä raskaan eläimen jälkiä ei ole eikä jälkiä yleensäkkään. Eläimen täytyy olla pieni, sillä 1 m korkeammat taimet jäävät syömättä. Kanalintukaan ei voi olla, sillä noin 1m taimen syönti ei onnistu.
Läheisellä maantien varrella on metsäpeuravaroitus.
Olisi pitänyt herätä jo paljon aikaisemmin suometsien tuhkalannoituksen tukemiseen, joka antaa melkein ikuisen lannoituksen turvemaille. Tuki pitäisi vielä ulottaa puutuhkan tuottajille eli maksaa lämpölaitoksille tuhkasta sen verran ettei kannata siirtyä sähköön. Vaatimaton tavoite 40 000 ha pitää nostaa 100 000 ha vuodessa. Kymmenessä vuodessa lisäkasvua tulisi 2…3 milj. m3/ha.Kaikki ne turvemaaojitukset, jotka lannoitusta tarvitsevat ravinnehäiriöiden korjaamiseen 3,5 milj.ha tulisivat ikuisen lannoituskierron piiriin ja Suomen metsiin 30 vuoden lannoitusjakson jälkeen tulisi noin 10 milj.m3/ lsäkasvua. Ojitetuilta turvemailta 6 milj.ha (turvekankaita 1, 5 milj.ha ja kivennäismaaluokkaan siityneitä 1,0 milj.ha ja muut ojitukset 3,5 milj.ha) tulisi keskimääräisellä 5..6 m3/ha/v kasvulla kokonasikasua 30..36 milj.m3/v. Mikä olisi merkittävä.
Vilppulan Jaakkoinsuolla tuhkalannoitus on siivittänyt varputurvekankaan männikön vertailualueeseen nähden kaksinkertaiseen tilavuuskasvuun jo 90 vuoden ajan ja kasvureaktio näyttää edelleen jatkuvan.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/kolumnit/lauren-pivo-pieni-tuhkaa/#5dfaa1a5
Suomessa on ojitettu 6 milj.ha. Niistä 1 milj.ha on muuttunut kivennäismaaluokkaan.
Tarkemmin, nyt suo-ojituksia 4.683 milj. ha plus kivennäismaaluokkaan siirtyneet 1.187 milj.ha yhteensä 5.87 milj.ha.
Taulukko 1.
Linkki: https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/soiden-kaytto-suomessa/
Turvekankaita 1.319 milj.ha ja muita ojituksia 4.683-1.319= 3.364 milj.ha.
Ei nämä tapaukset vielä näy kannatuksessa, kun vasta tulivat esille.
Kyllä Hukkajoen raakut toi esille paljon ikäviä uutisia Huskulle ja taustajoukoille.
Suomen parhaan raakkujoen veden väri ei olekkaan kristallin kirkasta, kuten minullekin oli saatu uskoteltua, vaan kahvin ruskeaa kuten kaikkien muidenkin jokien, joiden valuma-alueella on suo-ojtuksia.
Hyvä vaaliteema tämä raakkuasia persuille ja Teemu Keskisarjalle. Tämän ilmastotavoiteriidan kanssa voisi ottaa esille myös raakkut. Nyt tuhotaan Livojoella raakkuja ja puu kelpaa ostajille.
Keskisarja voisi vaatia peruttavaksi tuo 50 m suojakaista takaisin sinne lainmukaiseen 10m kaistaan. Pitänee lähettää postia.
Metsäteollisuuden suoraan kerryttämä liikevaihto oli Suomessa vuonna 2021 yhteensä liki 33 miljardia euroa ja välillisten vaikutusten kanssa 45 miljardia euroa, selviää konsulttiyhtiö Ernst & Young Advisoryn tekemästä selvityksestä. Arvonlisää metsäteollisuus kerrytti suoraan ja välillisesti yhteensä lähes 11 miljardia.
Liikevaihto on vielä lähes kokonaan kotimaista, sillä metsäteollisuudessa on vähän tuontipanoksia eli metsäteollisuus työllistää vain suomalaisia puhumattakaan verokertymästä.
