Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Turvesoiden ja turpeen-noston valumavesiä on tutkittu laajasti, mutta ei ilmeisesti turpeen-noston turvelaskeumia.
Turvepölylaskeuma ei ole valtakunnallinen kuten typpilaskeuma.
Turpeen nostotapa jyrsimällä vain on ollut väärä muutenkin. Miksi sitä ei nostettu kuutioksi puristettuina kappaleina kuivamaan turvesuolle. Jo pieni puristaminen vähentää 93% kosteudesta suurimman osan ja kuivattaminen suolla sitten lopulliseen käyttökosteuteen 50 %.
Kiitos AJ:lle.
Kysyin tuota välittäjältä ja sain tällaisen vastauksen.
Moi, kiinnityksiä tarvitaan kun otetaan lainaa pankista. Kaupan yhteydessä kiinnitykset siirtyvät ostajan käyttöön velattomina.
Pitäisikö tästä vastauksesta tuo ymmärtää?
Sitten kysyin myös tuota mahdollisuutta, että ostaja voisi ottaa lainaa tuon verran ja myytävällä metsäpalstalla olisi tuolle lainasummalle vakuus, koska ”palsta myydään velattomana ” antaa ymmärtää niin.
Mutta vastausta ei enää tullut.
Mitä tarkoittaa metsätilan myyntiesitteessä teksti kohdassa kiinnitykset/rasitteet?
Kiinteistö myydään velattomana ja kiinteistöllä on sähköinen 25000 € suuruinen kiinnitys, joka siirtyy kaupassa ostajalle. Siirtomaksaa ostajalle: kirjallisena 23 € ja sähköisesti 15 €.
Tarkoittaako, että myyjällä on metsätilaan 25000 e kiinnitys?
Helpot rastit on hoidettu, vaikeat ovat jäljellä. 1990-luvulta lähtien ravinnekuormitus on saatu puolitettua, mutta maa- ja metsätaloudesta mereen valuu yhä aivan liikaa orgaanista materiaalia. Kristian Spilling kertoo, mitä sen jälkeen tapahtuu.
Kommentti on roskaa ainakin metsätalouden osalta.
Kun metsätalouden vesistöpäästöt ovat merkityksettömät Suomenkin vesille, niin mitenkä niitä voi valua Itämereen liikaa?
Tämä vihreän aatteen luuloon perustuvan konsensuksen alkuolettama on täysin pielessä.
– Itämeri on ihmisperäisen ravinnekuormituksen raskaasti kuormittama.
K. Matti Lappalaisen mukaan ei ole:
– Laskenta tuotti korkeaksi havaittuun fosforipitoisuuteen ja rehevyyteen nähden odottamattoman pienen kuormitusarvon.
K. Matti Lappalaisen linkissä sivulla 57 Kuvio 9 Itämeren pojasedimentistä saadut aiemmat viime jääkauden jälkeiset 4 revevää kautta, jolloin sinileväkukinta on johtunut suolapulssin puutteesta. Eikä tuhansia vuosia sitten sinileväkukintaa voi selittää ihmisperäisillä päästöillä, jolla nykyisessäkään Itämeren rehevässä vaiheessa ei ole mitään merkitystä.
Sivu 345 lainaus:
– Suolavesipulssien raju harventuminen on johtanut Itämeren syvävesien
happitilan radikaaliin huononemiseen.
– Hapettomuus aiheuttaa rehevyyden supernoidankehään, jossa luonto dominoi Itämeren tilaa, ei ihminen.Onnea vain Koneen Säätiölle taistelussa Itämeren Luonnon ilmiötä vastaan.
Uusi hirvipolitiikka. Talvilaitumille koko talveksi metsästysoikeus.
Intuitiivisen konsensusjärjen (luuloon perustuvasta yhteisymmärryksestä) huippu.
Suomen paskalaki, jota perusteltiin Itämeren vesien suojelulla. Puhdistamot toimivat huonommin kuin 2 kaivon järjestelmä, joka olisi yleensä riittänyt. Rantarakennuksilla taas olisi riittänyt huussi ja maaimeytys pesu- ja tiskivesille.
Tapahtui ilmeisesti myös niin, että pienpuhdistamoiden myyjät olivat hyvin taitavia myymään laitteita, jotka olivat kalliita eivätkä kuitenkaan toimineet.
Sivu 33 linkistä; https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/36270/isbn978-952-62-1941-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
– Intuitiivinen konsensusvastaus otsikon äärimmäisen tärkeään kysymykseen on ollut jo 1970-luvulta alkaen selvä: Itämeri on ihmisperäisen ravinnekuormituksen raskaasti kuormittama.
– Laskenta tuotti korkeaksi havaittuun fosforipitoisuuteen ja rehevyyteen nähden odottamattoman pienen kuormitusarvon.
Itämeren kuormitusta on vähennetty 80% 30 vuoden aikana, mutta sinileväkukinnassa ei ole havaittu minkäänlaista vähenemää.
Ei tietenkään ole siksi, että ihmisperäinen kuormitus oli alunperinkin mitätöntä Itämeren suuruuteen nähden. Jos mitättömää kuormitusta vähennetään 80%, on järkeenkäypää, että se vähennys ei näy missään.
Pitäisiköhän itse ruveta mittailemaan omien ojitusten CO2-päästöjä?
Mittarit eivät maksa juuri mitään.
