Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Nasan satelliitti näkyy todistavan Ruotsin laskennan oikeaksi ja minun Ruotsin hiilinielulaskennasta saadun hiilinielun olevan oikean suuntainen keroimella 0,9, joka oli n. -40 Mtn
Ruotsin Maankäyttösektorin Metsämaan nielulaskenta?
Suomen Metsämaan päästö Luken mukaan vuonna 2023 oli +1 Mtn-ekv, mutta Ruotsin tapaan laskien ja käyttäen Suomelle kerrointa 0,9 Ruotsin arvoista ja laskien hakkuusäästön CO2-nielun Ruotsin suhteella, niin
Suomen Metsämaan nielu olisi huomioiden puutuotteet nollaksi:= -1,11*17,2-0.9*17-0,9*19Mt+14( turvemaiden maapäästö) =-19,2-15,2-17,1+14= -37,5 Mtn-ekv
Kun jättää tuon turvemaiden maapäästön +14 Mtn-ekv pois, niin Suomen CO2-nielu olisi n. -50 Mtn eli sama kuin Nasan.
– Suomen luonnon soiden CO2-sidonta -3 Mtn/v on pieni eikä vaikuta mihinkään.
– metaanipäästöjen puuttuminen ei sekään oikein muuta mitään, sillä metaanipäästö ei lisää yhtään lämpenemistä, vaan ylläpitää kertaluontoista lämpöastetta, sillä se hajoaa niin nopeasti ilmassa. Vain CO2-lisäys ilmakehään nostaa ”teorian” mukaan joka kerta lämpötilaa, sillä CO2-kaasu on pitkäikäinen ja kasautuva.
– puujalosteiden CO2-vientikään n. 25 Mtn/v huomioiden ei sekään tee Suomesta päästöä.
Kyllähän tämä peli alkaa Luken, Ilmastopaneelin ja Luontopaneelim osalta olla pelattu.
Häkkiselle, että luonnon metsässä on samat puut satoja vuosia ja kasvu jo 150 vuoden jälkeen negatiivinen. Miten sinne maapohjaan sitä hiiltä varastoituu aina vain lisää, kun koko ajan hiipuva karikemäärä maanpinnalle tippuneet neulaset, lehdet ja kuolleet puiden oksat luovuttavat nopeasti hiilen takaisin ilmaan.
Talousmetsissä taas hyvää kasvua on koko ajan ja maanpäällistä karikeita tulee paljon enemmän ja päälle tulevat aina karikeryöpyt hakkuissa ja kannot ja juuret ovat vielä maassa, jotka lahovat paljon hitaammin.
Minun käsitys on, että hyvin kasvassa talousmetsässä hiiltä on enemmän kuin 60%, mutta luonnon metsässä se voisi olla tuo Ilvesninen tutkimusten mukainen 60% ja alle.
ligniinin osuus kasvaa turpeen hajotessa luokasta H1 luokkaan H10 15:stä 50 %:iin samalla kun lähes hajoamattoman humuksen (’kuollut hiili’) osuus kasvaa 5:stä 30 %:iin.
Miten näitä tietoja käytetään turpeen päästöjä ja nieluja laskettaessa. Käyttääkö Luke näitä?
Soita Suomessa on ojitettu 6 milj.ha, joista 1 milj.ha on muuttunut kivennäismaiksi.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kasvupaikat-kannattavuus-onturvekankaiden-haaste/#5dfaa1a5
AJ: Suolla päästöt voivat jopa pienentyä avohakkuun jälkeen, jos vedenpinta nousee ja aiempaa enemmän turvetta jää hapettomiin oloihin.
Tässä tutkimus turvemaan aukon päästöistä ojitusalueella. CO2-maapäästöt vähenivät hakkaamattomaan verrokkialueeseen nähden, kun pohjavesi nousi puiden haihdunnan vähenemisen vuoksi. Figure 8.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
On kyse kasvuturpeesta, jonka hiilestä virolaistutkimuksessa 30% on pysyvää.
Nykyinen kasvuturpeen päästölaskentamalli on lainattu suoraan energiaturpeen päästöjen laskennasta ja siihen se ei sovellu. Tutkimukset osoittavat, että jo pieni hiilen lisäys maaperään parantaa satoja ja metsän kasvua, joten tämäkin maaparannusaineeksi kierrätettävän käytetyn kasvuturpeen positiivinen vaikutus valtioiden hiilitaseeseen on jäänyt täysin huomioimatta.
Kävin läpi vanhan ketjun ”Turve uusiutuvaksi” ja sieltä löysin tämän. On jo unohtunut, että Suomessa turvemaiden n. 9 milj.ha CO2-nielu onkin -12,4 Mtn/v. Luonnon soiden nielu siitä on vain -3..-4 Mtn/v. Pitäisi tarkistaa sähköpostit, mitä kysylyt sisältävät tästä näennäisnielukertymästä -9,6 Mtn, kun olen saanut kaksi vastausta, miten tämä CO2-nielu -9,6 huomioidaan maapäästöissä. Siitähän ei nyt tässä jupakassa ei ole puhuttu mitään.
On kysytty ja vastaukseksi saatu, että tämä turpeen CO2-sidonnan näennäisnielukertymä – 9,6 Mtn/v ei ole laskelmissa mukana. Turveinfon mukaan hiilinielu olisi 3,44 Mtn/v, joka vastaa CO2-nielua -12,6 Mtn/v, josta vähennetään luonnon soiden CO2-nielu -3 Mtn/v (tämäkin tarkentui) ja saadaan näennäinielu -9,6 Mtn/v.
Ojaselta saamaani vastaus kysymykseen, onko tuo näennäisnielu mukana hänen laskelmissaan karujen ojitusalueiden hiilinielussa – 0,7 +-0,3 Mtn/v ja rehevien ojitusaluiden jopa -5 Mtn/v hiilinieluissa, vastaus oli, että ON ja mukana on anakin kaikki kuollut karike. Samalla tuli selväksi, että rehevien ojitusalueiden vanha hiilivarasto vähenee keskimäärin summattuna päästöt ja nielut ja myös 80 cm ojilla, mutta karuilla ojitusalueilla ei vanhan hiilivaraston päästöa ole, on vain kuollut karike nielu, joka sisältää myös näennäisnielun. Ojasen linkin sivun 8 päästö ja nieluarvot koskevat vain turvemaapohjaa eivät sisällä metsien hiillinielua.
Enempää en saanut irti kummaltakaan, kun lopettivat parin vastauksen jälkeen yhteydenpidon. Kysyttävää olisi ollut vaikka kuinka.
Linkki https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/turve-uusiutuvaksi/sivu/99/
Kurjelle toteaisin, että minusta kuollut hiili on kuollut. Se ei häviä kuin hapettumalla.
Häkkiselle sanon, että Lukella hakkuusäästössä on mukana CO2-laskennassa puun kaikki elävä biomassa myös maassa olevat juuret ja kannot.
Lukellä on erikseen kuolleen hiilen varastolaskenta kivennäismaille ja ojitetuille turvemaille. Varastot pienenee vahimmasta päästä ja lisää uutta tulee vuosittain karikkeista, joista jo mainitsin edellä lehdet, neulaset ja oksat ja hakkuista jää maahan ja maan pinnalle latvukset, juuret ja kannot n.10…20 välein.
Luken Ilvesniemi, joka Häkkiselle ei näytä olevan ollenkaan tuttu, on määritellyt kivennäismaiden maapohjan max hiilimäärät (elävän ja kuolleeen hiilen). jotka ovat suhtessa maanpäälliseen runkopuuston määrään viimeistään päätehakkuussa. Ja hiilen suhde on 40% maapinnan yläpuolella ja 60 % maanpinnan alapuolella.
Minä en ole perehtynyt, mikä on kuollutta hiiltä. Joskin voi ajatella, että esim turve soissa on kuollutta hiiltä. Saattaahan sitä kivennäismillekin kertyä, mutta suuruusluokka ei liene kovin iso.
Kuollutta hiiltä tulee maaperään karikkeista esim lehdet, neulaset ja lahot oksat tippuu maahan joka vuosi. Lisäksi tulevat hakkuiden karikesyötteet kannot, juuret ja hienojuuret, jotka uusiutuvat joka vuosi.
Lisäksi on elävän biomassan hiili. Elävien puiden, maaperän kavillisuuden juuret, elävät hienojuuret, elävä sienijuuri, bakteerit, pieneliöt yms.
Häkkiselle, että Ilvesniemen kerroin 2,5 tarkoittaa hakkuusäästön elävän biomassanielun lisäksi myös niin elävän (kannot ja juuret) kuin kuolleen karikesyötön (kannot ja juuret) maanielut. Suhteet ovat 40% ja 60%.
Hääkinen:Luulisi, että maaperävarasto on pikemminkin Ruotsissa täynnä js Suomessa vajaa. Eli kertoimet olisivat Suomelle 1,1 ja Ruotsille 0,77.
Noissa tietenkin on mukana maanielua puuston elävän biomassan juuret ja kannot osalta, mutta ei kuollutta hiiltä. jotka Ilvesniemen kerroin sisältää.
