Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Huoltovarmuusmaksu menee Huoltovarmuuskeskuksen kassaan, eli ei sen korotuksella kierretä siirtomaksujen korotuskattoa. Yhtä hyvin voi väittää, että ALV-veron korotuksella kierretään sähkön siirtomaksun korotuskattoa.
Kuten aiemmin esitin – Fingrid voi olla poikkeus. Huoltovarmuusmaksu, jota peritään kaikkien siirtoyhtiöiden kautta menee Huoltovarmuuskeskuksen kassaan. HVK on Fingridin vähemmistöosakas ja ehkä tarkoituksena on käyttää em varoja HVK:n osuuteen Fingridin pääomittamisessa. Voi tietysti käydä niinkin, että HVK:n kassavaroja siurretään Valtion budjetin tilkkeeksi vuoden 2027 vaalivuodeksi.
Sähkön siirtohintojen kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Energiaviraston mukaan siirtohintojen korotuskatto on 8%. Energiaviraston mukaan tämä tarkoittaa, että korotus lasketaan edellisen vuoden siirtohinnan mukaan. Yksinkertainen esimerkki: jos viine vuonna hinta on ollut 100, niin tänä vuonna se voi olla korkeintaan 108.
Jos Fingrid Tolopaisen mielestä rikkoo em sääntöä, kannattaa olla yhteydessä Energiavirastoon.
Mitähän Tolopainen yrittää sanoa?
Sähkön siirtomaksu voi nykylain mukaan nousta korkeintaan 8%/a. Koskee myös Fingridiä.
Huoltovarmuusmaksun korotus on minusta ok. Takana voi tietysti olla ajatus saada rahaa Huoltovarmuuskeskuksen kassaan. Vuonna 2027 ehkä pääomitetaan Fingridiä ja Huoltovarmuuskeskus pienosakkaan voisi kuitata osuutensa em maksuista kertyneistä varoista.
Taitaa olla melko yleistä, että yrityksillä on enemmän velkaa kuin rahaa kassassa. Liiketoiminnan tuoton pitääkin ylittää lainan korot. Fortumilla oli aikoinaan enemmän rahaa kuin velkaa ja huonosti kävi.
Valtio ei vielä ole reagoinut Fingridin kassaan. Voisi suurimpana osakkeenomistajan vaatia ylimääräisen osingonjaon.
Suojaosuuden poisto oli paha virhe. Suojaosuus ei ollut pelkästään taloudellinen kysymys, vaan sillä oli vaikutusta myös työntekijöiden ammatti- ja työelämätaitoihin.
Nyt ne lähtevät osaltaan alamäkeen ja nousun alku, joka kyllä tulee, loivenee. Nuorten etuseteli on tietysti pieni parannus, mutta lisäbyrokratiaa siihenkin saatiin aikaan. Voi olla hankalaa käytännössä.
Totta kai yhteiskunta (Fingrid) voi tehdä sähkön liittymissopimuksen mm datakeskuksen kanssa, jos se on yhteiskunnalle (Fingrid) kannattavaa. Mikään velvollisuus se ei ole.
Ei yhteiskunnan tarvitse turvata datakeskusten sähkönsaantia. Mistähän tämäkin ajatus on peräisin? Ehkä persujen ajatushautumosta.
Entisissä siirtomaissa on käytössä myös pienpääomasijoitustoimintaa erityisesti naisten pienyrityksiin. Hyviä kokemuksia. Tolopainen voisi näyttää täällä esimerkkiä.
Suurpäomaa vastustivat erityisesti taistolaiset. Ehkä onnistuivatkin ja pääomat menikin Ruotsiin. Hyvähän siellä nyt heiluu. Itse toivotan kaikki lailliset pääomasijoitukset tervetulleiksi tähän pääomaköyhään maahan.
Eihän ydinvoiman tapetille nosto hallitukselle mitään maksa. Näkyvyyttä saa ilmaiseksi. Mutta kun nuo pojat eivät vaan taida nytkähtää eteenpäin riittävän nopeasti. Hallituksen olisi pitänyt jo alkuvaiheessaan lähteä liikkeelle. Tunnin juna on hyvä esimerkki. Nyt näyttää nytkähtävän eteenpäin, pojat (kunnat) alkavat taipua.
Ydinvoima voi kylläkin kannattaa, jos sen sähkö saadaan myytyä kiinteään hintaan esim datakeskuksille. Joskus ydivoimasähkön kannattavuusraja oli 50€/MWh. Nyt lienee lähes 100€/MWh.
Hommahan menee niin, että ydinvoiman rakentamisesta on alkuvaiheessa hallituksen tehtävä periaatepäätös, jonka eduskunta hyväksyy. Periaatepäätösprosessin käynnistyminen edellyttää, että hallitukselle (Työ-ja elikeinoninisteriö) jätetään hyvin perusteltu hakemus asiasta. Jo hakemuksen laadunta edellyttää verraten laajaa selvitystyötä eli rahanmenoa ja vie aikaa. Hakijatahon sisäinen prosessikin eli päätös hankkeesta voi edellyttää yhtiökokouksen päätöstä.
Vaikea uskoa, että onnistuu 1,5 vuodessa. Ei minulla ole mitään uutta voimalaa vastaan.