Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kaikenlaista eri puolueet esittävät ennen vaaleja äänten kalasteluvaiheessa. Hallitusneuvotteluissa ko asiat nollataan.
Hallitusta ei millään saada kasaan ilman Persuja tai Kepua. Persujen hallituskelpoisuus riippuu paljon siitä, millaista porukkaa se on. Jos koulukiusaajat ko joukossa ovat nykytasolla tai lisääntyvät, kuten ounastelen, niin ei taida yhteistyökumppaneita olla jonoksi asti.
Siispä Kepu jää jäljelle, mikä suurelta osin sanelee, mitkä puolueet muodostavat hallituksen. Kepu taas ei lähde hallitukseen, joka heikentää alkutuotannon edellytyksiä. Metsänomistajien kannattaa siis vakavasti pohtia keitä äänestävät. Äänten keskittäminen puolueesta riippumatta yhteistykykyiselle ehdokkaalle kannattaa.
Katselin noita eri puolueiden puheenjohtajien nimia. Varteenotettava seuraava hallitus olisi neljän A:n hallitus. Eli Antti Lindman, Antti Petteri Orpo, Antti Kaikkonen ja Andeas Adlercreutz. Helppo maalaisjärjelläkin muistaa. Aakkosista kannattaa aloittaa.
Budjettiriihi on vasta ensi viikolla.
Budjettiriihessä voidaan tavoitteita muuttaa ensi vuoden osalta, jos halutaan. Tuskin halutaan. Tuskin seuraavakaan (SDP, KOK, KEPU ja RKP) mitään muuttaa. Kaikkea jutustellaan lämpimikseen ennen vaaleja, kun suuria linjoja ei uskalleta tai osata esittää.
Kyllä Valtio voi omissa metsissään soveltaa vanhaa metsälakia, jos ei samalla riko nykyistä. Metsähallituksen tuloutustavoitteeseen varmaankin vaikuttaisi. Ennen budjettiriihtä pitäisi päättää, jos halutaan. Ei kai haluta, joten näillä mennään. Seuraavan hallituksen murheita.
Lappeenrannan kaukolämmöstä tuotetaan tällä hetkellä suurin osa päästöttömästi bioenergialla eli Kaukaan sellutehtaan voimalassa. Jos ko sellutehdas ajetaan alas, niin sitten datakeskuksen hukkalämpö voidaan hyödyntää lähes kokonaan. Talvella ko teho ei riitä, eli mitä tilalle (öljy, kaasu, sähkö).
Ehkä kabineteissa on sovittu sellutehtaan alasajosta. Datakeskuksella sitten hieman paikataan energia- ja työllisyysvajetta. Voi tietysti olla, että ko sellutehdas ajetaan alas joka tapauksessa.
Visa on oikeassa. Esim Lappeenrannan tulevan datakeskuksen tai Haminan hukkalämpöjä ei paikallinen kaukolämpöverkko pysty hyödyntämään kuin pieneltä osin. Pääkaupunkiseudulla on tietysti parempi tilanne. Silti jätevesilämpöpumppuinvestointi etenee.
Silmänlumeeksi, verotussyistä, on tätä kaukolämpöä kytketty mukaan. Poliittinen painoarvo nääs.
Sähkön tuotantoa datakeskusten hukkalämmöstä voi tietysti yrittää peltierelementeillä. Kallista puuhastelua.
Eihän aurinkopanelikenttiä ja tuulimyllyjä voi pykätä Pääkaupunkiseudulle, missä maa on kallista.
Sähkön lisääntyvä siirto makdollistaa myös nykyisten voimaloiden purun ja tonttien rakentamisen mm rahakkaiden asunnoiksi. Ehkä joku Areenakin toteutuu vapautuvalle tontille haukkaamaan maakunnissa tuotettua sähköä.
Minkä mekanismin kautta maakuntien maksuosuus nousisi nykyiseen verrattuna?
Ympöristöministerikin jo esitti, että datakeskuksia voisi pykätä enemmän PohjoisSuomeen. Outoa, mutta rehellistä puhetta EteläSuomen ministeriltä. Ehkä koko Suomen etuun jotkut vähitellen havahtuvat.
Katsokaa Norjaa ja Ruotsia. Sähkö on halpaa harvaan asutuilla, sähkön ylituotantoalueilla ja kallista tiheästi asutuilla alituotantoalueilla.
Kun sähkön hinta EteläSuomessa nousisi, vähenisi ruotsalaisen sähkön siirto Suomen kautta Viroon, mikä osaltaan alentaisi sähkön hintaa PohjoisSuomessa. Sähkömarkkinoihin pitäisi Suomessa saada enemmän markkintaloutta. Useampi hintavyöhyke tekisi eetvarttia ja olisi maakuntien etu. Myös luonto kiittäisi, kun siirtoverkkojen tarve vähenisi. Datakeskuksiakin pykättäisiin lähemmäksi sähkön tuotantoa ja Ruotsin rajaa. Kaiken keskittämisestä Pääkaupunkiseudulle kärsii muu Suomi.