Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ilmeisesti kaikki maksavat Fingridin maksut samalla tariffilla siirtoetäisyydestä riippumatta. Lisäksi tulee sivuhaittoina mm siirtoverkkojen syömä metsän tuotto. Eli maakunta maksaa enemmän kuin siirron päätepiste eli pääkaupunkiseutu.
Helen on supistanut omaa sähköntuotantoaan pääkaupunkiseudulla, mutta lisännyt maakunnissa (esim tuulivoimaa). Tuplahaitta maakunnille.
Tähän auttaisi Suomen jakaminen useaan hintavyöhykkeeseen muiden pohjoismaiden tapaan. Miksi näin ei jo alkujaan tehty, olisi mielenkiintoista tietää. Ehkä Pääkaupunkiseudun päättäjät olivat silloin asialla ajatuksella: maakunta maksakoon.
Päästöjä ei lasketa lähtömaan kontolle, kun ei ole Euroopassa. Tuskin Suomenkaan, kun kyseessä on biopolttoaine.
Helen yritti olla fiksu ja käyttää puupellettiä voimalaitospolttoaineena. Kallis hakkeeseen verrattuna. Kattila vaan ei soveltune hakkeelle. Pähkinänkuoret ilmeisesti sopivat. Parempi ottaa niistä energia talteen, kun antaa mädäntyä. Ilmastokin kiittää
Nostokoukku voi mennä koekaniiniksi. Pääsee helposti ko hommaan. Ei tarvi lehtien palstojen perusteella arvioida, miten testi on sujunut. Lisäksi voi tällä palstalla valistaa meitä.
Aurinkosähkön lisääntyminen ei pysty ainakaan tänä vuonna kattamaan syksyn atomivoimaloiden seisokin sähkövajetta. Kyllä siinä puuta palaa entiseen malliin.
Vertailin Fingridin sivuilta sähkön tuotantoa ja kulutusta nyt ja vuosi sitten. Kulutus on hieman laskenut. Aurinkosähkö oli reippaasti noussut. Hinnat samaa suuruusluokkaa. Todennäköisesti sähkön kulutus lähtee nousuun, kun datakeskukset käynnistyvät. Paljon riippuu säistä. Jos tulee viime talven pakkaset, arvioisin, että sähkötehon tarve tulee nousemaan viime talvesta 500 MW.
Kyllä siinä puuta palaa ja ehkä MeriPorikin jyrähtää käyntiin viimeisen kerran. Vaalikeskusteluunkin yksi kuuma keskustelunaihe. Eräs lämmönlähde sekin.
Eikös se ole mo:n etu, että sähkön hinta nousee?
Kiinteähintaisen sopimuksen tehneet saavat sähkönsä sovittuun hintaan. Pörssisähkön valinneet myös. Onko tämä joillekin epäselvää.
Minun mielestä kaikki sähkönkäyttäjät saavat sähkönsä sovittuun hintaan. Olenko väärässä?
Osa norjalaisista nauttii halvemmasta sähköstä kuin me. Taitaa kuitenkin Oslon seudulla sähkö olla yleensä kalliimpaa kuin täällä. Useat hintavyöhykkeet nääs.
Voisi tehdä eetvarttia täälläkin. Ei pykättäisi datakeskuksia EteläSuomeen, vaan pohjoiseen. Siirtoverkkojen tarve vähenisi. Sivuvaikutuksena energiapuun käyttö mm pääkaupunkiseudulla lisääntyisi.
Jos poliitikot esittäisivät nyt, että seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi Suomen jakaminen sähkön osalta useaan hintavyöhykkeeseen, niin moni datakeskussuunnitelma menisi jo tässä vaiheessa uusiksi. Ehkä myös sähkökattilahankkeet.
Suurkuluttaja saa aina ostonsa halvemmalla kuin pienkuluttaja. Esim maakaasun, öljyn ja puun. Miksi sähkö tekisi poikkeuksen?
Näin se markkinatalous toimii. Valtionko pitäisi jotenkin puuttua peliin, mutta miten? On selvää, että Suomeen sijoitettu datakeskus kuluttaa sähköä/murskattu bitti vähemmän kuin lämpöisemmissä maissa. Lisäksi sähkö on täällä edullisempaa, vaikka nousupaineita on. Kyllä se sähkön hinta nousee muuallakin, joten datakeskusbuumi täällä jatkuu. Kehitys kehittyy datakeskuspuolellakin. Prosessorien sähkönkulutus/murskattu bitti alenee. Ehkä 10 kuluttua osa datakeskuksista voivat ollakin kirpputoreja tai esiintymisareenoja.
Uskoakseni Tornion terästehdas saa sähkönsä halvemmalla kuin datakeskukset. Tehon joustosopimus nääs.
Kuinka edullisesti datakeskukset sähkönsä saavat? Saavatko edullisemmin kuin esim Tornion terästehdas? Visalla ilmeisesti on tietoa.