Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Metsien kasvuahan on jo lisätty 60 v:n aikana n 50 %. Viimeaikoina ovat kuitenkin voimakkaasti lisääntyneet vaatimukset, että aikaan saatua kasvua ei saisi kuitenkaan täysimääräisesti hyödyntää.
Ei mo:jaa paljoa motivoi se, että lisääntyneestä kasvusta jää 20% hyödyntämättä. On näkemyksiä, että lisätään nyt reippaasti kasvua lannoituksin jne samaan aikaan hakkuurajoitusten kanssa, jotta metsien hiilitase vahvistuisi ja näin n 25v: n kuluttua hakkuita voitaisiin lisätä. Kuka on niin pöljä, että uskoo tähän. Historia ei ainakaan tue tätä näkemystä.
Jo pelkkä halu riittävän voimakkaana supistaa taloudellista toimintaa, kun mm investointeja suunnittelevat peruvat aikomuksiaan. Hieman on ehkä vaikutuksia nykyiseen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Sitten rytisee kunnolla, jos ko halusta syntyy konkreettisia toimenpiteitä.
Käytännön toimenpiteitä ei onneksi synny tällä, eikä seuraavallakaan hallituskaudella. Nykytilanteeseen vaikuttaa paljon myös Venäjän toiminta, mikä hillitsee investointeja tänne. Tämä haitta helpottanee ennen seuraavia eduskuntavaaleja ja buustaa ko hallituskaudella Suomen uuteen nousuun. Kova hinku on silloin puolueilla päästä demarivetoiseen hallitukseen.
Kulutuksen kasvu vie meidät vielä enemmän suohon. Mitä enemmän kulutamme, sitä enemmän tuontikamaa ja sitä suurempi on vaihtotaseen vaje. Vaje täytetään tuomalla rahaa eli otetaan velkaa. Kulutuksen kasvu edelyttää viennin kasvua, muutoin tilanne vain pahenee.
Näin eläkeläisenä kulutus hiipuu itsestään, joten omalta osaltani en rasita vaihtotasetta, kun tuontikama rajoittuu polttoaineisiin ja pieneltä osin Alkon tuotteisiin. Vientiä syntyy myymistäni puista selvästi enemmän.
Olin työkaverin kanssa 1980-luvun lopulla Pirkanpyöräilyssä Näsijärven ympäri. Molemmilla 10 v retkipyörät. Jyrkähkössä ylämäessä vanhahko nainen painoi vaihteettomalla pyörällä ohi.
Ensimmäinen ja viimeinen Pirkanpyöräilymme.
Saisikohan polkupyörän metsätalousmenoihin? Viikatetta olen muutaman kerran vienyt istutusalueen heinäykseen. Pyörä tosin on jo vanha, vuodelta 1974.
Ei ruumiin kuskaamiseen laatupyörää tarvita.
Kalle puhuikin mittauksista. Eli puusto sileäksi 2 km säteellä ennen mittausta.
No ei tietenkään. Laskentamallinnuksella melutason määritys tehdään. Laskentamalit verifioidaan mittauksin sopivissa, aukeissa paikoissa.
Sopimuskysymys. Ostaja tai myyjä tai molemmat. Ilmeisesti määräala, lohkomiskuluistakin pitää sopia. Yleensä ostaja.
Huonosti on Suomen asiat, kun mikään ei kannata. Turun telakkakin on riskibisnes. Tuskin uusinkaan, jo koevaiheessa oleva alus, voittoa tuo. Trumppi pitää siitä huolen. Tappiot Suomen veronmaksajille.
Tuulivoimakaan ja sitä hyödyntävät datakeskukset ei tuota mitään viivan alle. Kaivoksistakin jää tänne pelkät jätevuoret. Metsätaloudesta aukot. Pakko on yhteiskunnan (valtio ja kunnat) ottaa velkaa n 14 miljardia/a, jotta tämä pikavippitalous sinnittelisi vielä muutaman vuoden. Ehkä kotitalouksien viinankeittooikeus piristäisi. Porukat pysyisivät kotiaskareissa.
Puuta Suomessa voi hakata vain rajallisen määrän. Nyt hakkuut suunnilleen tapissa. Tuuli- ja aurinkosähköä on saatavissa paljon helpommin. Suurin osahan nyt mm tuulesta menee hukkaan. Käyttämättömästä tuulienergiasta ei tule Suomeen mitään. Hyödynnetystä sentään arviolta ainakin 20 %. Tyhjän saa pyytämättäkin.