Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
En sanoisi koivun hintaa huonoksi. Viimeisessä kaupassa ylispuukoivujen tukin hinta oli 55.8 € ja kuidun 20. Tukkia 68 %. Tyvitukkien osuus (20 % tukeista) nosti hintaa. Puusepät tukin olisivat ko määrää koivutukkeja (400 m3) ostaneet.
Ei noista Tolpan aivoituksista saa selvää. Kannattaa ilmeisesti suomen lauhdevoimaloiden käyttöä tuonnin sijasta. Toisaalta kannattaa Rautaruukin ja Nesteen alasajoa päästösyistä. Tornion terästehtaankin kai mieltää valtion laitokseksi. Taitaa elää vielä Kekkosen aikaa.
Kaasuturbiinivaravoimallako Tolppa jauhaisi sähköä, jottei tarvitsisi sähköä tuoda? Jos eurojen päälle jotakin ymmärtää, niin tuodaan mieluummin sähköä kuin kaasua.
Sähköpörssissä Suomen sähkön hinta on korkeampi kuin muissa pohjoismaissa. Kyllä omaa tuotantoa kannattaa vahvistaa. OL3 vahvistaa kauppatasettakin n puoli miljardia vuodessa. Kannattaa ottaa vastaan ja kiittää Ranskaa edullisesta voimalasta.
Sähkön kulutus Suomessa tuskin vähenee enää. Lisäksi vientipaineet Viroon kasvavat, koska palavasta kivestä siellä on päästävä eroon. Keskieuroopasta Viroon ei sähköä riitä. Siirtoyhteyksien vahvistamista Viroon ja Ruotsiin on siis syytä jatkaa.
Metsiin jäävät hakkuutähteiden, juurien ja kantojen merkitys hiilinieluna on pitkässä juoksussa olematon. Jatkuvuustilassa (vakohakkuumäärillä) vanhat, vuosien saatossa syntyneet hakkuutähteet ym hajoavat yhtä nopeasti kuin uutta syntyy. Jonakin vuonna voi tietysti olla vaihtelua suuntaan tai toiseen, mutta ilmaston kannalta siinä ei ole merkitystä.
Sama se on puiden osalta. Jos hakkuut lopetetaan, niin muutamassa vuosisadassa metsät saavuttavat tasapainotilan eli hiiltä vapautuu yhtä paljon kuin sitoutuu. Tästä syystä on järjetöntä jättää puut hyödyntämättä ja korvata ne uusiutumattomilla raakaaineilla. Ainoa järkevä tapa on edistää puuston kasvua. Jotta tämä on mahdollista, tulee hyväksyä kasvuun käytettyjen panostusten hyödyntäminen.
Jos on enemmän metsää kuin em palsta, niin ei siitäkään käsittääkseni pitäisi mennä kiinteistöveroa. Itsekin asun kaupungissa ja metsänikin on kaupungissa – ei kiinteistöveroa. Ehkä kannattaisi selvittää em palstan verovelvollisuus, eikä vaan maksaa kiltisti.
Remiellä ei ilmeisesti ole muuta metsää, kun kiinteistöveroa makselee.
Kummallista. Muistaakseni MH: hakkuut ovat 60 % kasvusta. Tämän rätingin mukaan MH:n puuston keski-ikä nousee koko ajan. Taitaa nuorten metsien mittavat avohakkuut olla mutua. Tutkittua dataa odottelen.
Jos lohkolla a pidennetään metsän kiertoaikaa, niin lohkolla b sitten lyhennetään, jos kokonaishakkuut pysyvät samoina. Silmänlumetta. Tuontipuuta lisää, niin ongelma ratkeaa. Tätäkö halutaan?
Kova haloo marginaalisesta aiheesta. Tuskin keskenkasvuisen metsien hakkuilla on mitään merkitystä hakkuiden määrään. Kokonaispoistuma on kuitenkin sama. Metsäthän joka tapauksessa kasvavat enemmän kuin hakataan.
Metsähallituksen osalta keskenkasvuisten mesien hakkuilla on vieläkin vähemmän merkitystä. MH:n hakkuut suhteessa kasvuun ovat selvästi alhaisemmat kuin esim yksityimetsissä. Joillakin on puusilmät.
Joo poistetaan mm maatalouden tuet, kyllä Brasiliassa on kapasiteettia. Tukihomman purussa voi mörkö yllättää. Monta huomioon otettavaa muuttujaa.
Isoille tuottajille maatalouden tuotanto keskittyy nykymenollakin. Lainsäädännöllä sitä on vaikea nopeuttaa, kun Suomessa on yrittämisen vapaus. Eiköhän nykyinenkin tahti riitä maaseudun tyhjenemiseen.