Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,201 - 2,210 (kaikkiaan 2,828)
  • MaalaisSeppo

    Nyt päästiin asiaan. Metsän kasvatuksen kannattavuus tuli mukaan. Sitä voisi verrata auton pidon kannattavuuteen. Olisi mukava tietää, miten metsätalouden kannattavuuskellokkaat perustelevat autoilunsa taloudellisuutta.

    MaalaisSeppo

    Minulla tiemaksu n. 1€/ha/a. Ompa kallista.

    MaalaisSeppo

    Luken tilastojen mukaan puuston kokonaispoistuma oli vuonna 2015 82 milj.m3/a. Eli riittävästi on marginaali lisätä reippaasti hakkuita.

    Hallituksen tavoite lisätä hakkuita 15 milj.m3/a. on vain visio. Ei valtio puuta osta. Markkinat ratkaisevat.

    Ihmettelen, mistä Uudehko metsänomistaja on saanut käsityksen, että A. Jalkanen olisi esittänyt puuston kokonaispoistumaksi 40 milj.m3/a. A. Jalkanen kommentoinee tarkemmin.

    Netistä kyllä löytyy riittävästi ajantasaista tietoa, jonka perusteella pystyy riittävällä tarkkuudella itsekin arvioimaan puuvarannon kasvua ja lisähakkuiden vaikutuksia. Edellyttää tietysti tyydyttävää arviointikykyä.

    MaalaisSeppo

    Näyttää Uudehkolla metsänomistajalla olevan perusasiat hieman hakusessa.

    Muutamia peruasioita:

    Metsien hakkuut tänä vuonna noussevat tasolle 71 milj m3. Muu, ns luonnollinen poistuma riippuu myös hakkuiden määrästä (hakkuutähteet). Aikaisempiin vuosiin verrattuna on siis hieman kasvussa. Valistunut arvaus on nyt 16 milj.m3/a.

    Metsien kasvu on edelliset 50 v lisääntynyt keskimäärin 1 milj.m3/a. Aikaisemmin arvioin, että hakkuiden lisääntyminen vähentäisi metsien kasvua n. 0.5 milj.m3/a. Ehkä olen väärässä ja kasvun kiihtyminen kompensoi hakkuiden vaikutuksen ja vuotuinen kasvu pysähtyy tasolle 110 milj.m3/a, kunnes uudistetut metsät (mm jalostetut taimet) alkavat tuottaa puuta kiihtyvällä voimalla.

    Jos siis metsien hakkuut nousevat tasolle 85 milj.m3/a, muu poistuma noussee tasolle 20 milj.m3/a, eli metsien puumäärän kasvu hidastuu tasolle 5 milj. m3/a, kunnes metsien hoitotoimet alkavat kiihdyttää kasvua.

    Puuntuotannollisten metsiemme pinta-ala on 20 milj.ha. Aukkohakkuuna lisähakkuut edellyttäisivät korkeintaan 0.1 milj.ha hakkuita/a, mikä on 0.5 % metsäpinta-alasta. Todennäköisesti kuitenkin huomattavasti vähemmän.

    Lisäpuun tarve painottuu kuitupuuhun. Eli hakkuiden painopiste olisi harvennuksissa. Myös harvennushakkuut tuottavat kohtuullisesti tukkipuuta. Voi olla, että tukkisumasta syntyy ongelma, eikä hakkuutavoite helposti toteudu.

    Mistä Uudehko metsänomistaja tempaisi muuksi poistumaksi 40 m3 (ilmeisesti tarkoitti 40 milj.m3/a)? Jos tätä lukua käyttää, metsien puumäärän kasvu olisi jo pysähtynyt tämän vuoden hakkuilla.

    MaalaisSeppo

    Jessen oli helppo puolittaa autoilun päästönsä luopumalla järjettömästä ökyautostaan, mikä oli järkevä teko.

    Järkevintä tietysti olisi ollut se, ettei olisi edes aloittanut ökyautoilua. Oman autoilun päästöni olivat jo 80- luvulla samaa tasoa kuin Jessellä nyt. Nyt alle sen.

    En pitäisi järjettömyydestä luopumista edistyksen riemuvoittona.

    MaalaisSeppo

    Jovainin jorinat kannattaa skipata. Sisällön tietää lukemattakin.

    MaalaisSeppo

    Poliitikkojen on helppo lupailla kaikenlasta yli 20 vuoden päähän. En varmaan ajele 40 -luvulla ainakaan Britanniassa. Sähkörolaattorilla ehkä täällä.

    Ruotsinkin kai pitäisi kohta olla ydivoimavapaa. Eipä viimeaikoina ole siitä puhuttu mitään. Kyllä tässä vielä ainakin yhden dieseauton voi huoletta ostaa. Sen jälkeen mietitään vasta muuta.

    Suomenkin pitäisi n. 10 vuoden päästä olla kivihiilivapaa maa nykyhallituksen mukaan. Hallituksia tulee ja menee ja mielipiteet sen mukaan. Seuraavia hallituksia sitovia päätöksiä ei tehdä täällä eikä briteissä.

    MaalaisSeppo

    Uudehko metsänomistaja ei ymmärrä metsien kasvusta ja hiilivarastosta mitään. Yksinkertainen esimerkki valaissee asiaa.

    Lisähakkuut 15 milj. m3/a, kokonaishakkuut + muu poistuma lisähakkuut mukaan lukien 85 milj.m3/a. Metsien kasvu ennen lisähakkuita 110 milj.m3/a.

    Lisähakkuu tehdään avohakkuuna metsiin, joissa on puuta 150 m3/ha ja kasvu 10 m3/ha/a. Eli 100000 ha sileäksi. Kasvu siis tippuu 1 milj.m3/a eli tasolle 109 milj.m3/a. Vuoden päästä metsissä on puuta 24 milj.m3 enemmän kuin ennen lisähakkuita. Em 1 milj.m3/a on pahasti yläkantissa. Todellisuudessa mm. harvennushakkuista johtuen lisähakkuiden vaikutus lyhyen tähtäimen kasvuun on n. 0.5 milj.m3/a.

    MaalaisSeppo

    Lisähakkuista luopumista perustellaan sillä, että se lyhyellä tähtäimellä ilmaston lämpenemisen kriittisessä vaiheessa lisää Suomen päästöjä ja vähentää hieman hiilinielua.

    Tämä on tietysti totta, mutta tällöin unohdetaan pitemmän aikavälin vaikutukset. Ilman lisähakkuita (tai lisä  tuontia) puunjalostusteollisuutemme jalostuskapasiteetin kasvu ja monipuolistuminen hidastuu, jolloin myös metsän kasvun lisääminen tasolle 150 milj.m3/a. vaarantuu. Metsiemme kasvun lisääminen huomattavasti nykyisestä olisi ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta merkittävää. Ei pekästään Suomen kannalta, vaan esimerkkinä muille maille. Jos muutkin maat toimisivat Suomen tavoin, niin ilmastonmuutoksen hallinta olisi helpompaa. Mitenkähän tämäkin saataisiin taottua vihervassujen kaaliin?

    MaalaisSeppo

    Jesse kyseli, miten olen ajellut viikonloppuruuhkissa. Eipä ole niissä tarvinnut körötellä, kun muutin pääkaupunkiseudulta 80 -luvulla pois. Maalaispitäjässä ovat harvinainen ilmiö.

    Diesel ha-autojen tuotanto muka loppuisi. Jessen pitäisi kauppamiehenä tietää, että sitä tuotetaan, mitä kysytään. Dieseleiden hinta ehkä hieman nousee, jolloin kannattava ajokilometrimääräkin nousee hieman. Seuraava autonikin on diesel, jos ajomäärä pysyy nykyisessä n. 40000 km/a.

Esillä 10 vastausta, 2,201 - 2,210 (kaikkiaan 2,828)