Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tulkitsenko oikein, että kivennäismaalla (jaksollinen vs. jatkuva keskustelu) maapohjan arvo pitää ottaa huomioon, mutta turvemaalla ei.
Mihinkä unohtui maapohjan arvo?
Metsämmattilaisille lienee opetettu jaksollisen kasvatuksen kannattavuuslaskelmia. Jatkuvan kasvatuksen osalta jokut peräänkuuluttavat mm. Mhy:n osalta parempaa ammattitaitoa. Ko kasvatusmenetelmän kannattavuuden tietoa mhy:llä ei voi olla, kun sitä ei ole edes niillä, jotka metsäasiantuntijoita kouluttavat. Vielä ei ole ko. aiheen tutkimustietoa riittävästi olemassa. On pitkän sitkeää ja vaatii paljon tutkimusrahaa. Nykyään tutkimusrahojen jaossa otetaan huomioon tutkimusaiheen taloudelliset tulosnäkymät. Helppo on löytää aiheita, joissa tuotos/panos on selvemmin nähtävissä lähitulevaisuudessa. Eli jatkuva kasvatus jäänee juupas-eipäs keskustelujen loputtomaksi aiheeksi ja hyvä niin.
Ei maapohjan arvo muutu, vaikka hassaisi kuinka paljon rahaa sen pinnalla kasvassa taimikossa tai puustossa puuhasteluun. Kokonaisuus (maapohja + kasvusto) voi tietysti mennä miinuksen puolelle.
En minä kenenkään sanomisia väännä. Selvästi Näätä sanoi, että puunjalostusyhtiöiden kannattaa panostaa metsänhoitoon, koska saavat hyödyn jalostuksen kautta.
Miksipä ei sitten metsänomistajan kannata? Kannattaa pitää maapohja, jonka arvonnousu on 2 – 3 %. Ilman maapohjaa ei voi harjoittaa kannattavaa puunkasvatusta.
Ota tästä Näädän aivoituksista nyt selvää. Esittää, että yhtiöiden kannattaa panostaa metsänhoitoon. UPM on kuitenkin myynyt ja myymässä huomattavan osan Koillissuomen metsistään. Panostaa ilmeisesti Eteläsuomeen. Sielläpä minäkin panostan omaan metsääni seuraten isoimpien esimerkkiä. Näädän kommentti vahvisti sitä, että olen oikeilla jäljillä.
Näädän mukaan siis metsäyhtiöiden kannattaa panostaa puuntuotantoon, koska saavat panoksen kuitattua tuotannon jalostusarvossa.
En oikein ymmärrä tätä, ellei yhtiöiden itse kasvattama puu (jaksollinen) ole jalostusmielessä parempaa ja näin kannattavampaa kuin avoimilta markkinoilta hankittu sekalaatuisempi puu.
Näädän ajatuksenjuoksua mukaellen metsänomistajan kannattaa panostaa puun kasvatukseen niin, että myytävä puu on jalostukseen sopivaa. Panostus (esim jalostetut taimet) kuittaantuu puun korkempana myyntituloksena.
Sähköautossakin kai on turvatyynyt? Mikähän oli Arton pointti?
Taloyhtiöissä nyt autopistokkeita käytetään autojen lämmitykseen ja kulutuskulut on luokkaa 50 €/paikka/vuosi. Kulutus menee taloyhtiön piikkiin ja yhtiö perii autopaikkamaksua saman kaikilta. Ajoakkujen lataus edellyttää muutoksia mm kaapelointiin ja kulutuksen mittaussysteemeihin, jotta kulut voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti. Lämmityskoteloiden vaitokulut vastaaviin kuin vanhat ovat mitättömät muihin kuluihin verrattuna.